Kitarat: kitarakamat ›

2randpo: Ihan vaan yleisellä tasolla ja ottamatta kantaa debattiin sinänsä:
 
Gradut ja kanditutkielmat eivät edusta tieteellistä tutkimusta. Puhumattakaan seminaaritöistä ja vastaavista harjoitusteksteistä. Väitöskirjakin on itse asiassa opinnäyte, samoin sen pohjatyönä usein tehty lisuri. Toki väittäri/lisuri voi usein olla tai siihen voi sisältyä myös laadukasta tutkimusta, toisinaan gradukin.
 
Kuitenkaan mikään yksittäinen tutkimus (edes monografia) ei koskaan sano lopullista sanaa mistään aiheesta. Ei sittenkään, vaikka se olisi ns. referee- eli vertaisarvioitu tutkimus.
Tarkoitatko, että suurempi painoarvo on syytä antaa mainoslauseille tai mutu-fiiliksille?

Puut - uhka vai mahdollisuus?

Niin hyvää puuta.

Kitara ei ollut Ibanez eikä se kokonaan pimennyt. Siitä vaan lähti sustain pois, kitara ei enää soinnut sähköisesti kunnolla ja sen bodylla ei tehnyt enää mitään. Reikiä kun porattiin ihan bodyn läpi asti.
Vaikka ollaan samoissa bändeissa soitettu, muutamassakin, niin kenenkään nimeä en ala täällä paljastamaan.
 
Kun itse olen tämän nähnyt niin kyllä se ainakin minulle riittää todisteeksi. Olin siis mukana kun näitä reikiä porattiin,vaikkakaan itse en olisi kyllä näin tehnyt.
 
Jos kuitenkin joku on sitä mieltä, että kitaran rungosta voi sahata 70% pois sähköisen soundin muuttumatta tippaakaan niin kannattaa kokeilla mitä itse neuvoo. Olenpahan ainakin kertonut, miten siinä käy.
 
Voin kyllä kertoa senkin, että ääninäytteitä ei tarvitse ennen ja jälkeen operaatiota tehdä. Jos ei sitten tykkää ihan turhasta työstä.

73nd3r: Tarkoitatko, että suurempi painoarvo on syytä antaa mainoslauseille tai mutu-fiiliksille?
 
Tieteessä ei, mutta soittaessa ja kamarunkkauksessa psykoakustiikka ja mutuilu kuuluu asiaan. Sit on vielä se, miten noita mainittuja lähteitä tulkitaan ja kuinka niihin viitataan/käytetään referenssinä, esim. jotain mittaustuloksia. Siis asioissa, joissa on kyse ennen muuta akustisesta kokemuksesta eikä mistään obektiivisesti mitattavissa olevasta suureesta. Mutta eipä siinä, keskustelu on hyvästä.

mpekkanen: Kitara ei ollut Ibanez eikä se kokonaan pimennyt. Siitä vaan lähti sustain pois, kitara ei enää soinnut sähköisesti kunnolla ja sen bodylla ei tehnyt enää mitään. Reikiä kun porattiin ihan bodyn läpi asti.
Vaikka ollaan samoissa bändeissa soitettu, muutamassakin, niin kenenkään nimeä en ala täällä paljastamaan.
 
Kun itse olen tämän nähnyt niin kyllä se ainakin minulle riittää todisteeksi. Olin siis mukana kun näitä reikiä porattiin,vaikkakaan itse en olisi kyllä näin tehnyt.
 
Jos kuitenkin joku on sitä mieltä, että kitaran rungosta voi sahata 70% pois sähköisen soundin muuttumatta tippaakaan niin kannattaa kokeilla mitä itse neuvoo. Olenpahan ainakin kertonut, miten siinä käy.
 
Voin kyllä kertoa senkin, että ääninäytteitä ei tarvitse ennen ja jälkeen operaatiota tehdä. Jos ei sitten tykkää ihan turhasta työstä.
 
Niinpä
 
Jos ei halua sahata sitä kitaraa niin voihan vaikka sen oman ES335 Gibsonin onttoon osaa vaikka valaa betonia ja katsoa muuttuko sähköinen soundi vai pysyykö samana. Ottaisko joku tästä tieteellisen kopin ja tekis tälläsen testin ;D

Vähemmästäkin menee puihin.

pappasfin:
Jos ei halua sahata sitä kitaraa niin voihan vaikka sen oman ES335 Gibsonin onttoon osaa vaikka valaa betonia ja katsoa muuttuko sähköinen soundi vai pysyykö samana. Ottaisko joku tästä tieteellisen kopin ja tekis tälläsen testin ;D
 
Toisaalta betoni saattaisi tehdä sen ettei tätä "akustista kiertoa" enää syntyisi sähköjenkään kanssa, jos sattuu vaihtamaan vaikka hieman tujumpiin aktiivimikkeihin sen kitaran normimikit.
 
Itse kun kerroin, että ES-335 saattaa kiertää voimakkailla aktiivimikeillä lankkukitaraa herkemmin, kun verrataan kitaroiden sähköistä soundia. Se oli kuitenkin "akustista kiertoa", jota en sitten tajunnut :D

h.e.k.a: No niin, nyt tuli tsekattua hieman tuota tarkoittamaasi tutkimusta. Aihe on tosiaankin mielenkiintoinen, koska itseasiassa tällä viikolla olin tutustunut toiseen vastaavaan tutkimukseen aiheesta:
 
https://hal.archives-ouvertes.fr/hal-00810874/document
 
Tuossa vertailtiin kaulaliitoksen (neck-thru, screwed-neck ja glued-neck, kts. seuraava lainaus) vaikutusta soundiin, ja tutkimuksessa todettiin mm. seuraavaa:
 
LAINAUS:
We show in Figure 7 the driving-point conductances at
the two string/guitar coupling points (at the bridge and at the
place on the neck where the string is fretted to produce this
note) for the note (C3) whose spectrograms are in Figure 6.
Figure 7 is described below.

For the neck-thru guitar (Figure 7a) the estimated fundamental
frequency of the C3 is 138.8 Hz. At this
frequency the conductance values (blue triangles) are
low. No strong coupling occurs and the vibration of
the string remains undisturbed as we see in Figure 6a
 
The neck driving-point conductance plot corresponding
to the C3 for the screwed-neck guitar (Figure 7c)
shows a very high value at the fundamental frequency
of the note (139.1 Hz). At the bridge it still takes a low
value. Energy is likely to be transferred from the string
to the guitar via the neck at this frequency, resulting in
an energy loss for the fundamental frequency of the
note. The spectrogram of Figure 6c shows that phenomenon
quiet well: the fundamental decays very fast.
For a majority of the recorded notes, we find this relationship
between a high (resp. low) driving-point conductance
value at location and fundamental frequency of the note and an abnormal (resp. normal) spectrogram.
 
The driving-point conductance (Figure 7b) for the C3
(fundamental frequency 140.3 Hz) of the glued-neck
guitar can be seen as a counterexample to the relationship
explained above: the conductance values at the
bridge and on the neck are low, but the fundamental
(Figure 6b) lasts little shorter than its first harmonic,
and lots of beatings are to be seen. This is the case for
a non-neglectible number of notes.
LAINAUS LOPPU
 
Tuosta tutkimuksen perusteella kitaran muu rakenne (ja materiaalit) vaikuttavat kielen värähtelyn taajuusjakaumaan, jolloin äänen väri luonnollisesti muuttuu.
 
Toisaalta voidaan toki sanoa, että kitaran rakenne/materiaalit eivät vaikuta siihen, miten mikki kielen värähtelyn poimii (kuten olet useasti jo maininnut), mutta rakenne ja materiaalit vaikuttavatkin jo itse kielen värähtelyn luonteeseen (ja tätä kautta soundiin).
 
Jostain syystä linkki ei enää lataa, mutta summauksena tuossa testissä pyydettiin parikymmentä soittajaa testaamaan kolmea eri kitaraa joissa jokaisessa ole eri set-neck-liitos. Sitten heidän piti valita niistä paras. Lopputiivistelmässä luki, etteivät soittajat päässeet yksimielisyyteen mikä on paras. Mitään aiempaan aiheeseen liittyvää en valitettavasti tuosta löytänyt. Sinällään hauska testi.

FensonGibder: Jostain syystä linkki ei enää lataa, mutta summauksena tuossa testissä pyydettiin parikymmentä soittajaa testaamaan kolmea eri kitaraa joissa jokaisessa ole eri set-neck-liitos. Sitten heidän piti valita niistä paras. Lopputiivistelmässä luki, etteivät soittajat päässeet yksimielisyyteen mikä on paras. Mitään aiempaan aiheeseen liittyvää en valitettavasti tuosta löytänyt. Sinällään hauska testi.
 
Tämäkö oli se suuri ja mullistava suomalainen tutkimus? Pariakymmentä soittajaa pyydettiin testaamaan kolmea erilaista kitaraa ja selvisi että kaikilla on oma maku, tähänkö tarvittiin yliopistotutkimus? :) Eikä linkkikään aukea joten ollaan vaan sinun sanasi varassa tässäkin...

Gabe: Tämäkö oli se suuri ja mullistava suomalainen tutkimus? Pariakymmentä soittajaa pyydettiin testaamaan kolmea erilaista kitaraa ja selvisi että kaikilla on oma maku, tähänkö tarvittiin yliopistotutkimus? :) Eikä linkkikään aukea joten ollaan vaan sinun sanasi varassa tässäkin...
 
Ööh, tää oli siis H.E.K.An löytämä juttu netin syövereistä, jolle en oikein lämmennyt minäkään.. Kiva kuin yhdyit mielipiteeseen!
 
Mun linkit aukeaa kyllä :)

FensonGibder: Ööh, tää oli siis H.E.K.An löytämä juttu netin syövereistä, jolle en oikein lämmennyt minäkään.. Kiva kuin yhdyit mielipiteeseen!
 
Mun linkit aukeaa kyllä :)
 
Ok, kännykällä ähellän niin jäi vähän epäselväksi. :) Eipä tuollaisessa tutkimuksessa ole kyllä paljon mitään järkeä. Siksihän niitä kitaroita kannattaa käydä testaamassa paikan päällä, meillä jokaisella kun on oma maku. Jos huoneeseen laitetaan parikymmentä soittajaa ja kysytään mikä on paras kitara kolmesta niin saadaan parikymmentä subjektiivista mielipidettä asiasta. En niele purematta mitään suuntaan enkä toiseen.
 
e. En siis päässyt lukemaan tuota hekan pätkää, mutta mikähän pointti tuollaisessa on?

mpekkanen:
Itse kun kerroin, että ES-335 saattaa kiertää voimakkailla aktiivimikeillä lankkukitaraa herkemmin, kun verrataan kitaroiden sähköistä soundia. Se oli kuitenkin "akustista kiertoa", jota en sitten tajunnut :D
 
Sehän on vain vahvistimesta kertaalleen tuutatun signaalin uudellen kierrättämistä ääniaaltojen avulla kieliin ja siitä yhä uudestaan mikrofoniin..
 
:D

Tein äsken Telecasterilla testin, jossa tutkin, että jos kieltä painaa 18 -19 nauhalta, siis kohdasta jolloin kaulamikki etäisyys nauhasta on sama kuin tallamikin tallasta niin onko saundissa eroa talla ja kaulamikin kesken. Ensin tuntui että kaulamikki kuulosti tummemmalta, mutta sitten pohdin että tallamikkini on varmaan aavistuksen kuumempi, ja rullasin sitä varten volumea alas, ja takaisin kun vaihdoin kaulamikille.

 
Saundi kuulosti hyvin samanlaiselta, eli vaikka puun värähtely on eri osassa runkoa erilainen, mitään eroa ei ollut. Jos näppäilin hyvin kaukaa kulloinkin käytössä olevasta mikistä ääni oli tummempi, mikä oli aluksi vähän outo havainto, mutta kun sitä tarkemmin miettii, täysin loogista.

Gabe: Tämäkö oli se suuri ja mullistava suomalainen tutkimus?
 
En tiedä suuresta, mutta tässä jäsen JAGin sivulla 6 linkittämä tiivistelmä.
Lukekaa viimeinen kappale (ainakin):
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/88036.jpg
 
Kuva jäsen Twinklen profiilista

FensonGibder: En tiedä suuresta, mutta tässä jäsen JAGin sivulla 6 linkittämä tiivistelmä.
Lukekaa viimeinen kappale (ainakin):
 
Niin, onko tämän mittaustuloksia luettavissa muuallakin kuin Kumpulan tiedekirjastossa? Olisi hauska nähdä onko näitäkin tulkittu ihan mielivaltaisesti kuten edellisessä ja vedelty sitten johtopäätöksiä. Tuossa sanottiin että rungon vaikutus on pieni, siinä ei sanottu että rungon vaikutus on täysin olematon. Toisekseen tässäkään ei ole tutkittu onko eri puulajeilla eroja toisiinsa nähden vaan tarkasteltiin vain rungon merkitystä ylipäätään kokonaisuuden kannalta. Olisi myös hauska tietää miten suurella otannalla ja ennen kaikkea miten asiaa on kokeellisesti tutkittu.

FensonGibder: Sehän on vain vahvistimesta kertaalleen tuutatun signaalin uudellen kierrättämistä ääniaaltojen avulla kieliin ja siitä yhä uudestaan mikrofoniin..
 
:D
 
Siis tätä kiertämistä tapahtuu enemmän tällä ES-335 tyylisellä kitaralla kuin lankkutelellä. Mikäli molempiin on laitettu voimakkaat aktiivimikit.
Miten ihmeessä voi silloin väittää, että molemmat kitarat soundaavat sähköisesti täysin samalta?
Siis toinen kitara kiertää helpommin ja toinen ei...

Näitten spekulointien perusteella taidanpa illankutvossa äänitellä yhden ääninäytteen jokaisella kitarallani. Vedän ne samaan putkeen, vaihtaen kitaraa lennosta. En edes kerro että mitä kitaroita käytin, mutta kaikissa tallamikillä vola ja tone täysillä. Käytössä Yamaha THR-5 clean mallinnos, kaikki nupikat puolessa päivässä.

Siinäpähän saatte sitten spekuloida että mitä puuta on missäkin käytetty. Onhan niissä eri mikitkin, mutta sehän on täysin sivuseikka.
 
Näinhän se pitäisi tehdäkkin, ja vielä kertoa mikä kitara on kyseessä, koska Tele kuulostaa Teleltä, ja Les Paul, Les Paulilta.
 

 
Tässä olisi vielä yksi näkö, tai sanotaanko kuulokanta tähän soppaan.
 
Soittimen äänen luotettava arviointi kuuntelun perusteella on vaikeaa, koska kuultavan äänen tuottamiseen vaikuttaa monta tekijää. Jos arvioitavana on useita soittimia, pitää vertailu tehdä samanaikaisesti ja nopeasti, koska ihmisen kuulomuisti on lyhyt, vain joidenkin sekuntien pituinen. Eräs ratkaisu ongelmaan on tehdä vertailu vakioiduissa olosuhteissa tehtyjen äänitteiden perusteella. Soittimen äänentuottotapaa voidaan lisäksi selvittää analysoimalla ääni tietokoneen ja sopivan mittausohjelman avulla.
 
Tämä oli ote Helsingin Yliopiston musiikkitieteen ja soitinrakentajan(viulu) tutkielmasta.
 
Työmuisti on muutamia SEKUNTEJA kestävä toiminto, jota tarkkaavaisuusjärjestelmä ohjaa lähinnä näkö- ja KUULOaistimusten alueella. Siinä ovat yksittäiset tiedot, taidot, ilmaisut (episodinen yksikkö) sekä tieto siitä, mitä liikkuu työmuistin ja säiliömuistin välillä ja miten (keskusyksikkö).
 
Wikipediasta
 
Aiheesta on myös tehty dokumentteja. Tosin nämähän eivät ole mnetin virallisen johdon hyväksymiä lähteitä. Pätevämpiä ovat hintalappu, tai "mun vuosi sitten omistama suosaarnikitara kuulosti ihan erilaiselta, kuin nykyinen saarnesta tehty" argumentit.

mpekkanen: Siis tätä kiertämistä tapahtuu enemmän tällä ES-335 tyylisellä kitaralla kuin lankkutelellä. Mikäli molempiin on laitettu voimakkaat aktiivimikit.
Miten ihmeessä voi silloin väittää, että molemmat kitarat soundaavat sähköisesti täysin samalta?
Siis toinen kitara kiertää helpommin ja toinen ei...
 
Väitätkö että kierto on haluttu ja 'normaali' ESsin ääni? Jaa, mä luulin että se on ei-haluttu h ä i r i öominaisuus jonka takia koko solidbodykitara alunperin kehitettiin.