Kitarat: kitarakamat ›

Siis ihan oikeasti, pojat ja miehet. Miettikääpäs tätä vielä kerran. Testataan saarnia ja leppää - ja se todistaa, että mahongilla ei ole vaikutusta. Jep. Kyllä näin. Olemme todellakin vakavasti otettavan tieteellisen tutkimuksen ytimessä. :D
 
Minä taas väitän, että jos halutaan tietää, vaikka mahongin vaikutus suhteessa leppään, niin pitää tutkia mahonkia ja leppää. Vaan eipä sittenkään. Mahonkia tutkitaan tietenkin käyttämällä saarnirunkoa. Jep. Olen totisesti väärässä tässä asiassa...

FensonGibder: ...koska et osaa lukea, vai et usko tieteelisiin tutkimuksiin, joille kukaan ei ole viel esittänyt vastakkaista lopputulosta tukevia, saman tason tutkimuksia?
 
Jälkimmäinen vaihtoehto.

FensonGibder: ...koska et osaa lukea, vai et usko tieteelisiin tutkimuksiin, joille kukaan ei ole viel esittänyt vastakkaista lopputulosta tukevia, saman tason tutkimuksia?
 
(Juu, ne juutuuba-testit ei ole samantasoisia)
 
Olisi varmaan pitänyt käydä yliopistossa, että uskoisi noihin yllämainittuhin tieteelisiin tutkimuksiin (mitä tuo tieteelinen sitten tarkoittaneekin)...Olisikohan tuo aiemmin viitattu kandinaatintyö pitänyt tuosta linkistä aueta ilman tunnuksia ja salasanoja ?

BigPapa: Ja jotkut saattavat jopa väittää, ettei käytettyjen puiden vaikutus kuulu kitaran soundissa.
 
Funkånautillahan on se yks tele jonka päältä lienee nautittu ateria jos toinenkin.

Jeszse: Funkånautillahan on se yks tele jonka päältä lienee nautittu ateria jos toinenkin.
 
Joo, kuulee läskisoosin vaikutuksen soundiin vieläkin.

Funkånaut: Joo, kuulee läskisoosin vaikutuksen soundiin vieläkin.
 
Mitenkäs Tradden grillistrato ja Vvalten ribsikepit?
Puhumattakaan Munkeron RG:stä.

FensonGibder:
..tarkistetussa ja hyväksytyssä tutkimuksessa.
 
Puhutaanko nyt edelleen tuosta linkin kandityöstä? Jostain syystä en saa tuota auki, mutta kandityön "tarkistus ja hyväksyntä" ei tee sisällöstä suoraan huippuluokan tutkimusta...

Uskoisin että jos kuulija jotakin itse puun ominaisuuksista kitaran äänessä yleensä tunnistaa, se tapahtuu aivan siinä äänen alkuvaiheessa, alkuatakissa ja miten se sointi sitten rauhoittuu jälkisoinniksi.
 
Se, mitkä harmoniset kerrannaiset jälkisoinnissa ovat vahvimpia, ei riipu puun värähtelystä, eikä siitä mistä kohtaa kieltä näpäytetään, vaan siitä mihin vireeseen kieli on viritetty suhteessa sen soivaan pituuteen.
 
Ihmisen aivot pystyvät tunnistamaan materiaaleja niiden soinnin perusteella. Oskilloskoopin lukemia pitäisi analysoida hyvin syvällisesti aikasarjoina, jotta tätä monimutkaista prosessia voisi käsittää, eikä minään kaksiulotteisena kaaviona.

naavanka_: Mitenkäs Tradden grillistrato ja Vvalten ribsikepit?
Puhumattakaan Munkeron RG:stä.
 
Noiden päältä on syöty murto-osa murkinoista, mitä mun Myyrikseen tulee. Se on sentään entinen ruokapöytä. :)

Hank Hill: Jos lepän ja saarnin välillä on niin maailmaa mullistavia eroja ,niin tämän kitaran pitäisi kuulostaa pullonpalautusautomaatilta.
 
https://www.youtube.com/watch?v=9Hip2YiQCGs
 
Joo...ei tuo kyllä ihan perusteleltä kuulostanu.

FensonGibder: Pistä teleen tai essiin tai bc richiin aktiivimikki ja kaikki pitää normaalina että ne kuullostavat ihan samalta.
 
Jos puhutaan sähköisestä soundista niin voimakkailla aktiivimikeillä ES-335 kitara kiertää paljon pienemmällä volumella kuin vaikka lankkutelecaster.
 
Ei kuulosta siis samalta, ainakaan sähköisesti.

h.e.k.a: Puhutaanko nyt edelleen tuosta linkin kandityöstä? Jostain syystä en saa tuota auki, mutta kandityön "tarkistus ja hyväksyntä" ei tee sisällöstä suoraan huippuluokan tutkimusta...
 
Ei vaan aikaisemmasta.
 
Ja totta on ettei tämä ollut mikään tiedetutkimuksen huippu, mutta tarkastettuna ja hyväksyttynä se on yliopiston tasoon yltänyt. Eikä tiedetä virheelliseksi.

mpekkanen: Jos puhutaan sähköisestä soundista niin voimakkailla aktiivimikeillä ES-335 kitara kiertää paljon pienemmällä volumella kuin vaikka lankkutelecaster.
 
Ei kuulosta siis samalta, ainakaan sähköisesti.
 
Sähköisen signaalin vertailusta oli kyse, eikä akustisen kierron..

FensonGibder:
Muitten kitaranosien värähtely ei vaikuta kielen värähtelyyn korvin kuultavasti ja kitaramikit eivät edes tiedä/välitä muusta kuin magneettikentän muutoksista. Kielen värähtelyyn ei voi vaikuttaa runkomateriaaleilla. Ottakaa se rakas kitaranne ja sahatkaa siitä bodyn reunoilta pois 70%. Vahvarista kuuluu sama ääni.
 
Tähän voin kertoa kokemuksesta, että kyllä bodyn massa vaikuttaa soundiin. kaverilla oli joskus pulttikaulainen strato jossa oli tallassa Dimarzion super distortion. Kitarassa oli aika rankka soundi, vaikka kitara olikin joku kopio peli.
Kun hän halusi saada kitarastaan rankemman näköisen, niin hän porasi bodyn täyteen reikiä. Osa oli noin muutaman millin ja paksuimmat ehkä sentin läpimitaltaan. Yhteensä reikiä tuli bodyyn ehkä korkeintaan 20 kpl.
Tämän toimenpiteen jälkeen soittimella ei sitten enää tehnytkään mitään, koska sen sustain hävisi lähes kokonaan. Kitara ei siis soinut enää vahvistimen läpi, vaikka oli ennen soinnut ihan hyvin. Mitään muuta sille ei tehty.
Kitaran koko body päätyi roskiin.
 
En siis suosittele sahaamaan tai tekemään reikiä bodyyn jos ei halua turmella kitaraansa myös soundillisesti. Tähän väliin vielä, ettei siihen todellakaan porattu reikiä 70% runkoon. Myöskään kaulan ja mikin& tallan väliin ei porattu mitään, ainoastaan reikiä ympäri soittimen reunoja.

mpekkanen: Tähän voin kertoa kokemuksesta, että kyllä bodyn massa vaikuttaa soundiin. kaverilla oli joskus pulttikaulainen strato jossa oli tallassa Dimarzion super distortion. Kitarassa oli aika rankka soundi, vaikka kitara olikin joku kopio peli.
Kun hän halusi saada kitarastaan rankemman näköisen, niin hän porasi bodyn täyteen reikiä. Osa oli noin muutaman millin ja paksuimmat ehkä sentin läpimitaltaan. Yhteensä reikiä tuli bodyyn ehkä korkeintaan 20 kpl.
Tämän toimenpiteen jälkeen soittimella ei sitten enää tehnytkään mitään, koska sen sustain hävisi lähes kokonaan. Kitara ei siis soinut enää vahvistimen läpi, vaikka oli ennen soinnut ihan hyvin. Mitään muuta sille ei tehty.
Kitaran koko body päätyi roskiin.
 
En siis suosittele sahaamaan tai tekemään reikiä bodyyn jos ei halua turmella kitaraansa myös soundillisesti. Tähän väliin vielä, ettei siihen todellakaan porattu reikiä 70% runkoon. Myöskään kaulan ja mikin& tallan väliin ei porattu mitään, ainoastaan reikiä ympäri soittimen reunoja.
 
Totta. Siis poikkitieteelliset yliopistotutkimukset roskiin, koska netissä jonkun joku kaveri porasi reiät ibaneesiin ja sit pimeni.

Tämän keskusteluketjun innoittamana ryhdyin repimään nauhoja irti yhdestä kitarastani toiveena että oppisin soittamaan nauhattomalla kitaralla edes yhtä paskasti kuin nauhallisella. Ei sillä että se mitenkään liittyisi meneillään olevaan taisteluun mutta informaatioarvo tällä on yhtä suunnaton.

Ihan vaan yleisellä tasolla ja ottamatta kantaa debattiin sinänsä:
 
Gradut ja kanditutkielmat eivät edusta tieteellistä tutkimusta. Puhumattakaan seminaaritöistä ja vastaavista harjoitusteksteistä. Väitöskirjakin on itse asiassa opinnäyte, samoin sen pohjatyönä usein tehty lisuri. Toki väittäri/lisuri voi usein olla tai siihen voi sisältyä myös laadukasta tutkimusta, toisinaan gradukin.
 
Kuitenkaan mikään yksittäinen tutkimus (edes monografia) ei koskaan sano lopullista sanaa mistään aiheesta. Ei sittenkään, vaikka se olisi ns. referee- eli vertaisarvioitu tutkimus.

FensonGibder: Sulta on vielä ne linkit laittamatta yliopistotutkimuksista, jossa bodyn vaikutus sähköisesti vahvistettuun ääneen on korvin havaittavissa.
 
No niin, nyt tuli tsekattua hieman tuota tarkoittamaasi tutkimusta. Aihe on tosiaankin mielenkiintoinen, koska itseasiassa tällä viikolla olin tutustunut toiseen vastaavaan tutkimukseen aiheesta:
 
https://hal.archives-ouvertes.fr/hal-00810874/document
 
Tuossa vertailtiin kaulaliitoksen (neck-thru, screwed-neck ja glued-neck, kts. seuraava lainaus) vaikutusta soundiin, ja tutkimuksessa todettiin mm. seuraavaa:
 
LAINAUS:
We show in Figure 7 the driving-point conductances at
the two string/guitar coupling points (at the bridge and at the
place on the neck where the string is fretted to produce this
note) for the note (C3) whose spectrograms are in Figure 6.
Figure 7 is described below.

For the neck-thru guitar (Figure 7a) the estimated fundamental
frequency of the C3 is 138.8 Hz. At this
frequency the conductance values (blue triangles) are
low. No strong coupling occurs and the vibration of
the string remains undisturbed as we see in Figure 6a
 
The neck driving-point conductance plot corresponding
to the C3 for the screwed-neck guitar (Figure 7c)
shows a very high value at the fundamental frequency
of the note (139.1 Hz). At the bridge it still takes a low
value. Energy is likely to be transferred from the string
to the guitar via the neck at this frequency, resulting in
an energy loss for the fundamental frequency of the
note. The spectrogram of Figure 6c shows that phenomenon
quiet well: the fundamental decays very fast.
For a majority of the recorded notes, we find this relationship
between a high (resp. low) driving-point conductance
value at location and fundamental frequency of the note and an abnormal (resp. normal) spectrogram.
 
The driving-point conductance (Figure 7b) for the C3
(fundamental frequency 140.3 Hz) of the glued-neck
guitar can be seen as a counterexample to the relationship
explained above: the conductance values at the
bridge and on the neck are low, but the fundamental
(Figure 6b) lasts little shorter than its first harmonic,
and lots of beatings are to be seen. This is the case for
a non-neglectible number of notes.
LAINAUS LOPPU
 
Tuosta tutkimuksen perusteella kitaran muu rakenne (ja materiaalit) vaikuttavat kielen värähtelyn taajuusjakaumaan, jolloin äänen väri luonnollisesti muuttuu.
 
Toisaalta voidaan toki sanoa, että kitaran rakenne/materiaalit eivät vaikuta siihen, miten mikki kielen värähtelyn poimii (kuten olet useasti jo maininnut), mutta rakenne ja materiaalit vaikuttavatkin jo itse kielen värähtelyn luonteeseen (ja tätä kautta soundiin).

Pitäiskö tuo harhaanjohtava otsikko muuttaa paremmin aiheeseen sopivaksi, vaikkapa: Lopullinen totuus, onko puilla väliä?