| Aihe: Nokkahuilusta asiaa | 1 |
|---|
|
Moro!
Eli pidemmän aikaa tehnyt jo mieli hankkia joku puhallinsoitin, ja tässä joku päivä tuli vaan semmoinen tunne, että nokkahuilu pitäisi hankkia. :D
Mutta kun meikäläinen ei loppupeleissä tiedä siitä juurikaan mitään. Vähäsen kasvatin tietouttani selailemalla jotakin vanhoja aiheita kyseisestä instrumentista, mutta ajattelin varmistukseksi kysellä hieman.
Elikkäs kannattaako vasta-alkajan hankkia sopraano- vai alttonokkahuilu (barokkiotteella, vai millä olikaan ajattelin)? Tajusinko oikein, että sopraanossa sormitukset olisi helpompia? Itseä kyllä tosin houkuttaisi altto miellyttävämmän äänen perusteella, mutta jos sopraano aluksi olisi parempi niin eipä siinä mitään. Ois mukava jos joku hieman viittisi kertoa näiden erosta. :D
Sit kanssa, oisko suositella merkkejä? Varmaan thomannilta ajattelin tilata, hintahaarukka siinä max 50 euroa, sillä kai ihan ok huilun saa.
Myös jotakin huilu-opuksia saa suositella, ajattelin käydä kirjastossa kattelemassa myös, mut jos jotain tiettyä oikein hyvää olis nii antaa tulla vaan. Nuotinluvusta sen verran, että ihan hyvällä tasolla.
Kiitos jo etukäteen vastauksista! |
|
sopraaonn ylä-äänet on jo niin korkeita, että ei viitsi kauaa itsekään kuunnella. Omasta mielestäni altto on mukavampi soittaa ja kuunnella. Tosin muovisen sopraanon saa kympillä, muoviset altot ovat 50-100 €. Muosiset nokkahuilut ovat aluksi ihan hyviä, kyllähän puisen ääni on pehmeämpi mutta alkuun pääsee muivisellakin. Itselläni on molemmat englantilaisella otteella. Se on yhdessä äänessä hieman hankalampi, sopraanon f/fis, alton h/b mutta toisaalta juuri nuo äänet ovat sitten puhtaammat. Matalat äänet on vaikeimpia, ne tulee sitten kun muut alkavat soida.
Vaikka itse soitan nykyään fonia enemmän, nokkahuiluista soitan mieluiten alttoa enemmän.
Jos nuotit on tuttuja, et tarvitse kuin kaaviot sormituksista. Aloita soittaan jotain lastenlauluja, ne on selkeitä ja helppoja ja pääset sinuiksi sormitusten kanssa. Joissain koulukirjoissa on hyviä nokkahuilun ohjeita. |
|
Kiitos vastauksesta!
Taidanpa tuommoisen altto nokkahuilun hankkia. Oisko kellään merkkiä suositella?
Mitäs eroa muuten puisella ja muovisella on, muuta kuin soundissa? "Kunnon" huilut on varmaankin puuta?
Onko muuten puulajikkeissa paljon eroa, mikä olisi hyvä?
Kiitokset jos vaivaudutte auttamaan tyhmää hädässä. :D |
|
Itsellä on tuollainen ja ihan asiansa ajaa kyllä. http://www.thomann.de/fi/yamaha_yra314bii.htm
What the hell is wrong with freedom? That's what it's all about |
|
muoviset on alkuun ihan hyviä. Ei tarvi tehdä mitään, joskus pestä hanan alla. Kyllähän puisissa on vähän hienompi ääni mutta ero ei ole suuri |
|
Tämmöisen ehin laittamaan tilaukseen öljyämis-setin kanssa:
http://www.thomann.de/fi/moeck_2202_flauto_rondo.htm
Saattaa olla parempi, mitä alussa tarvitsisi, tiedä sitten.
Mites muuten, kuinka usein tarvitsee öljytä? |
|
http://www.lazarsearlymusic.com/Recorder-Care/recorder_oiling.htm
What the hell is wrong with freedom? That's what it's all about |
|
Hehkutan tenorinokkahuilun puolesta! Itselläni on Thomannilta hankittu puinen, hinta oli vähän alle 100 €. Miellyttävä pehmeä-ääninen... |
|
tenorissa on hieno ääni mutta aika vaimea. Ihan pienikätisen sormet eivät ylety kunnolla aukoille |
 Ingrid97
29.11.2014 20:01:29 (muokattu 29.11.2014 20:49:06) | |
|
Ehkä vähän vanha aihe, mutta...
Minulla on Yamahan englantilaisotteinen muovinen sopranino ja Yamahan englantilaisotteinen puujäljitelmäinen altto. Olen ajatellut ostaa tenorinokkahuilun, siinä on kuulemma kaunis ääni. Selailin F-musiikin ja jonkun toisen nettikaupan sivuja, ja halvinkin muovinen tenori maksoi satasen. Sitten tsekkasin Thomanin tarjonnan ja löysin vaahterapuisen tenorin satasella. Thomanilla se halvin muovitenori maksoi kolmekymppiä. Minulla olisi pari kysymystä:
1. Olen kuullut puhuttavan että vaahterapuista nokkahuilua on helpompi hoitaa kuin muita puulajeja. Millä tavalla vaahterapuisen hoito eroaa muista? Entä sen ääni?
2. Onko puisen huilun hoito rankkaa tai aikaa vievää? Mitä siihen kuuluu, miten soitinta hoidetaan soiton jälkeen, onko jotain toimenpiteitä, mitkä pitäisi tehdä säännöllisin väliajoin?
3. Puuhuilut pitää kuulemma öljytä. Kuinka usein? Mitä öljy maksaa, mistä sitä saa? Miten se öljyäminen käytännössä tapahtuu?
4. Kun ostaa puuhuilun, mitä muuta pitää ostaa lisäksi?
5. Kuinka kauan puuhuilun sisäänsoitto kestää ja millaisissa erissä soitinta pitäisi soittaa, kun se ei ole vielä "valmis"?
6. Kannattaako puista huilua mielestänne ostaa, jos aikoo soittaa sillä vain muutaman kerran viikossa eikä käy soittotunneilla? Rahasta viis, mutta mietin, onko soittimen hoito vaivan arvoista.
7. Vielä vaadittavista anatomisista ominaisuuksista: tarvitseeko tenorinokkahuilun soittamiseen kovin ison käden? Soitan pääasiallisesti alttoviulua ja klarinettia, ja alttoviulussa on melko isot sormivälit. Yletän myös ongelmitta alttonokkahuilun rei'ille, mutta minulla on kuitenkin aika pieni käsi. Voiko käydä niin, että ostan tenorinokkiksen, mutten sitten yletäkään soittamaan sitä?
8. Onko tenorin matalimmat äänet vaikea puhaltaa ulos? Kun sain alton, opin noin viikossa puhaltamaan äffän ilman kiksausta. |
|
tenorinokkahuilu on suunnilleen saman kokoinen kuin klarinetti, kyllä sitten sormet riittää ja klanetti pysyy käsissä. Tenorissa on hieno ääni mutta aika hiljainen. |
|
Hekku56: tenorinokkahuilu on suunnilleen saman kokoinen kuin klarinetti, kyllä sitten sormet riittää ja klanetti pysyy käsissä. Tenorissa on hieno ääni mutta aika hiljainen. Matalat äänet vaikeimmat ja tietysti ne ihan kaikkein korkeimmat |
|
Kyllä se tenorinokkahuilu selvästi enemmän "venyttelyä" vaatii kuin klarinetti.
Niin vähän aikaa,niin paljon puuhasteltavaa! |
|
Ostin vuodenvaihteessa Thomannin halvimman muovisen tenorinokkahuilun ja se on ihana. Barokkisormitus tuntuu vähän haastavalta näin peruskoulupohjalta. Ala-C vaatii melkoista venytystä ja puristusta, mutta kaipa se helpottuu, kun harjoittelee. Ääni on miellyttävä, ei vihlo korvia. Ehdottomasti hyvä ostos. |
|
Varicella: Ostin vuodenvaihteessa Thomannin halvimman muovisen tenorinokkahuilun ja se on ihana. Barokkisormitus tuntuu vähän haastavalta näin peruskoulupohjalta. Ala-C vaatii melkoista venytystä ja puristusta, mutta kaipa se helpottuu, kun harjoittelee. Ääni on miellyttävä, ei vihlo korvia. Ehdottomasti hyvä ostos.
Niinhän siinä karvaiselle äijälle kävi, että kun muksuille nokkahuilunsoittoa(oman peruskoulumusiikin pohjalta) opetti, alkoi piiparointi itseäkin kiinnostamaan.
Opettelin ensi kertaa ylemmän oktaavin ääniä ottamaan ja johan moni melodia löytyykin.
Kirpparilta löytyi Yamahan saksalaisotteinen sopranino, tori.fi:stä vastaava altto.
Saksalaisotteisia sopraanoja talosta löytyykin ennestään ripakopallinen.
Meni huuto.netissä barokkiotteinen tenori-Aulos sivu suun, joku sitä väijyi ja korotti kolmen kympin tarjoustani eurolla juuri ennen sulkeutumista.
Katala temppu!
Mutta asiaan:
Oikea käteni on vuosia sitten vammautunut, sormien liikkuvuus sivusuunnassa on rajoittunut pikkusormen ollessa aivan tarpeeton(sojottaa sivulla ja on jokseenkin tunnoton).
Sopraanon ja sopraninon kanssa menettelee, kun käytän vasemman käden kaikki sormet, mutta alttonokkiksen kanssa alinta ääntä en saa aikaiseksi mitenkään.
Mitenhän tenori sitten, siinä tavallisesti alin reikä on läpällä, vaatiiko tenorinokkahuilu
oikealta kädeltä enemmän kuin altto, joten jätänkö suosiolla hankkimatta?
Juha |
|
alimman aukon läpän vipu auttaa eikä tarvi venyttää sormea ihan yhtä pitkälle. Jos sulla on sormen sivusuunnan liikkuvuuden kanssa ongelmia, luulis että vivun asentoa voi muuttaa. Metallitöitähän se vaan on. Omaa saxofoniani on kustomoitu vähän mun käsille sopivaksi |
|
Hekku56: alimman aukon läpän vipu auttaa eikä tarvi venyttää sormea ihan yhtä pitkälle. Jos sulla on sormen sivusuunnan liikkuvuuden kanssa ongelmia, luulis että vivun asentoa voi muuttaa. Metallitöitähän se vaan on. Omaa saxofoniani on kustomoitu vähän mun käsille sopivaksi
Kiitos vastauksesta.
Adler Heinrich:illä näkyis olevan kohtuuhintainen pilli, jossa on metalliläppä:
http://www.thomann.de/fi/adler_heinrich_tenorblockfloete_barock.htm
Muissa edukkaammissa näkyy nykyään olevan muovia.
Siinä hävityn huudon Auloksessa oli metallinen läppä.
Näyttäisi siltä, että alttonokkiksella pitää suosiolla valita biisit niin, ettei alinta säveltä tarvita, oikean käden pikkurillini ei sovellu ko. tarkoitukseen em. vamman takia.
Tuollainen yksiläppäinen tenori voisi kädelleni sopia, kun ei ole niin tarkka pikkurillin asennosta, kunhan vipuun osuu.
Miellyttävä-äänistä kotisoitinta etsin.
Altonkin ylä-äänet ovat aika läpitunkevia.
Juha |
|
tohon tenoriin olis varmaan aika helppo tehdä sellanen lisävarsi, jos tarvetta. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
