| Aihe: kysymys: kitaran vireen säilyminen, satulan vaikutus | 1 |
|---|
 h.e.k.a
18.02.2015 18:11:30 (muokattu 18.02.2015 19:05:35) | |
|
Tervehdys,
löytyisikö keneltäkään mnettiläiseltä hyviä faktapohjaisia lähteitä liittyen sähkökitaran vireisyyteen ja nimenomaan satulan vaikutukseen tässä? Hakusessa muun muassa kuvausta/tutkimusta satulan materiaalin vaikutuksesta, kieliurien viimeistelyn merkityksestä, erilaisten lisäaineiden käytöstä kieliurassa, yms.
Minulla on työn alla tarkastelu kyseiseen aiheeseen, ja Google Scholarin kautta on melko haastavaa löytää tieteellistä tutkimusta aiheen tiimoilta.
E: Tässä kohtaa siis kiinnostaa sekä positiivisesti että negatiivisesti vireeseen vaikuttavat tekijät. Miten esimerkiksi kielten ikä ja hapettumat vaikuttavat? Onko ns. "halpiskitaroissa" jokin selkeästi oleellinen ja tieteellisesti todistettu asia, joka vaikuttaa vireeseen?
"isi, katso, tuo yksi kitara on ihan rikki!" - 3v. tytär DLX-musicin kitaraosastolla kommentoi Jacksonin RR3:sta... |  Kefiiri
18.02.2015 19:03:33 (muokattu 18.02.2015 19:20:24) | |
|
Onko Dan Erlewine faktapohjainen lähde? Guitar Player Repair Guidesta löytyy kaikki niksit.
Edit: en nyt oikein hiffaa mitä meinaat... halpiskitaran satuloita tuskin on otettu tieteellisen tutkimuksen kohteeksi, mutta punotun kielen ja pehmeän muovin välinen kitka lienee tieteellisesti todistettavissa oleva epävireen aiheuttaja?
Halpiskitaroiden satulassa on usein myös liian matalat urat kielille, (kielet turhan korkealla) ja se aiheuttaa epävireisyyttä ekoilla nauhoilla. Kalliimmissa joku on ottanut aikaa viilatakseen ne sopiviksi. (Tämähän ei sinänsä vaikuta vireen säilymiseen, vaan siihen, saadaanko edes kohtalaista vireisyyttä ylipäätään syntymään.)
En ole musiikin asiantuntija. | |
Jos kielet takeltelee yli mennessään niin vire ei säily hyvin. Liukuaineet auttaa.
On vaikeaa olla heviuskottava kun on niin hemmetin söpö. -Shemhamforash | |
Osimoilleen siinä oli koko totuus.
En ole musiikin asiantuntija. |  iec
18.02.2015 21:33:11 | |
|
Jos vaaditaan faktapohjaista tietoa, niin voisiko asiaa lähestyä fysiikan kannalta. Esim kitkalaskelmat tai materiaalien datalehdet, kielen venymä ja sen vaikutus sävelkorkeuteen (kielet liian korkealla satulassa) jne jne.
Jostain yliopiston fysiikan labrasta voisi kysellä vinkkejä vaikka.
-iec
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... |  -septimisti-
19.02.2015 02:12:54 (muokattu 19.02.2015 02:17:51) | |
|
Siihen vireisyyteen tuosta näkökulmasta vaikuttaa
1) kielen materiaali ja ominaisuudet (millainen seos, millainen valmistusmenetelmä ts. muoto, miten käyttäytyy jännityksessä)
2) satulan materiaali ja ominaisuudet (mitä ainetta, miten muotoiltu)
3) em. kappaleiden vuorovaikutus kielen jännityksen muuttuessa. (kappaleiden välinen liike- ja lepokitka riippuen niiden ominaisuuksista sekä sekä mm. siitä kulmasta jolla kieli lähtee satulalta loppukiinnityspisteeseen (kts. esim tunnetut vire ongelmat gibson-tyyppisten kitaroiden osalta tai fender-tyyppinen ratkaisu jossa kulma on tehty niin pieneksi, että joskus tarvitaan erillisiä kieltenpitimiä (jotka ovat itsessään kaukana optimaalisesta ratkaisusta) pitämään kieli urassa (http://liutaiomottola.com/formulae/downforce.htm))
Ideaalissa kitkattomassa satulassa ei olisi vireongelmia.
Koska tässä universumissa tuohon ideaaliin ei voida yltää, eikä nykyisin markkinoilla olevilla ratkaisuilla edes huomaamattoman lähelle, on ainoa todellinen satavarmasti vireen pitävä ratkaisu satula, jossa kitka on niin suuri, että kieli pysyy "lukittuna" satulalle eikä pääsee liikkumaan lainkaan kts. ns. lukkosatulat).
Epäilen että aiheesta olisi varsinaista kunnollista julkaisuun asti päätynyttä tutkimusta tehty. Erinäisten firmojen kaapeissa varmaan saattaisi jotain ollakin. Olisi kyllä oikein tervetullutta! Viulujen satuloista ja muista klasaripeleistä ehkä voisi jotain löytyä. Avattu huone kaikille tampereen m.nettiläisille. Liity ihmeessä Linkki. |  basisti1971
19.02.2015 07:59:36 (muokattu 19.02.2015 08:00:38) | |
|
Moi.
Puolueettomien lähteiden (=EI tarvike-/viritin-/kielivalmistajien) tutkimustuloksia ei taida paljon löytyä.
Ainakaan senlaatuisella akateemisella tasolla että voisi vähänkään vakavamman tutkimuksen lähdemateriaalina käyttää.
Omaan kokemukseen nojaten kaulan stabiilius on ensisijaisen tärkeä vireen pysymisen kannalta, toki olettaen että kielet eivät lipsu virityskoneistossa tai punottua kieltä sovittaa selvästi liian kapeaan satulauraan.
Dorkailu siis poislukien, näin koneinssin näkökulmasta en oikein keksi edes kuinka tutkimusta lähestyisi niin että muuttujien ja kustannusten määrä pysyisi vähänkään inhimillisellä tasolla jos itse alkaisi tutkimaan.
Jigien ja fixtuurien teko ei testaamiseen tietty kovin vaikeata olisi, mutta kaiken tieteellisen tutkimuksen kulmakivi, toistettavuus, aiheuttaa jo huomattavasti enemmän päänvaivaa.
Kuten aiemmin ehdotettiin, jonkin teknillisn oppilaitoksen materiaalitekniikan osastolta voisi kysäistä josko löytyisi kiinnostusta tutkia oppilastyönä.
Oppilastöiden aiheet kun ainakin 90-luvun alussa olivat pääosin vuosikymmeniä vanhoja, ja ainakin omalla kohdalla huomasin että jos "keksii" uuden aiheen, 4 tai 5 kilahtaa jos vähänkin viitsii paneutua.
Vanhasta aiheesta samalla vaivalla sai kakkosen.
(Ja hylsyn jos kopsasi aiemmin tehdystä suoraan ja jäi kiinni ;))
T:Samuli | |
Empiirisen testauksen ongelmiksi noussee (kuten aina) testitilanteen vakioiminen ja otannan pienuus. OP vois kokeilla suoraan esim. GraphTechiltä, jos ne olis tehnyt jotain testejä TUSQia suunnitellessaan.
Muutama heittokommentti, joista OPlle ei liene apuja:
Ideaalissa kitkattomassa satulassa ei olisi vireongelmia.
-> Lukkosatula. Tai rullamalli. Ja lukkotalla.
kaulan stabiilius on ensisijaisen tärkeä vireen pysymisen kannalta
-> Kaularaudan tuki on tärkeää - liian suuri relief on tässä(kin) mielessä haitaksi. Koskee erityisesti halpoja, ohutkaulaisia (= aloittelijoille suunnattuja) kitaroita.
kitkalaskelmat
Yleisesti lienee tiedossa, että pehmeä/karkea (=muovisatula/punottu kieli) on kitkaisempi kuin kova/sileä (luu, TUSQ/plain) yhdistelmä. Samoin se uran koko sivusuunnassa: ahtaaseen rakoon tunkeminen on kitkaisempaa kuin sopivaan, vrt. palikkatesti.
Liukuaineet auttaa
Kyllä. Ja/tai luu/TUSQ.
Satulan lisäksi se toinen kontaktipinta pitää laittaa kuntoon, siis talla. Ja kielenohjaimet, jos sellaisia on.
Omissa kokemuksissa eniten vireongelmia aiheuttavat väärin laitetut kielet, onneksi intterwebin ansiosta nykynuoret osaa kiertää kielet virikoneistoon paremmin, ja se pallopääkin saadaan kunnolla sinne tapin alle. | |
73nd3r: Empiirisen testauksen ongelmiksi noussee (kuten aina) testitilanteen vakioiminen ja otannan pienuus. OP vois kokeilla suoraan esim. GraphTechiltä, jos ne olis tehnyt jotain testejä TUSQia suunnitellessaan
Oon koittanu Graphtechin mustaa ja valkosta TUSQia jumbo urilla samassa kitarassa
ja samoilla kielillä muutaman kerran edestakas ajan myötä. Olen melkosen varma
että musta pitää vireen paremmin.. jostain syystä.
http://www.youtube.com/watch?v=iqKOOM2y1rk | |
iec: Jos vaaditaan faktapohjaista tietoa, niin voisiko asiaa lähestyä fysiikan kannalta. Esim kitkalaskelmat tai materiaalien datalehdet, kielen venymä ja sen vaikutus sävelkorkeuteen (kielet liian korkealla satulassa) jne jne.
Jostain yliopiston fysiikan labrasta voisi kysellä vinkkejä vaikka.
-iec
Kiitoksia vastauksista, ja tavoite on juurikin tehdä tribologian harjoitustyö tähän aiheeseen liittyen. Tästä on vain hieman haastavaa löytää materiaalia, mutta pitää hieman soveltaa noita jo esitettyjä linkkejä. Käytännössä varmaankin lasken eri uraprofiilien (pitkittäis- ja sivuprofiili) vaikutusta kielen ja satulan väliseen pintapaineeseen, ja sen jälkeen pyrin laskemaan eri materiaalien välistä kitkaa esimerkiksi venytyksen aiheuttaman pitkittäisliikkeen aikana. Todennäköisesti joudun ottamaan aika teoreettisen lähestymisen aiheeseen, ja pyrin tarkastelemaan jo mainittuja tekijöitä (mm. materiaalit, kielikulma, liukasteaineet, urien profiili, jne)...
"isi, katso, tuo yksi kitara on ihan rikki!" - 3v. tytär DLX-musicin kitaraosastolla kommentoi Jacksonin RR3:sta... | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
