Kilpailut ›

Luulen, että ei tuo ole mikään syy diskaukseen tällä areenalla. Ainakaan mun mielestä.

Bluestumppi: Luulen, että ei tuo ole mikään syy diskaukseen tällä areenalla. Ainakaan mun mielestä.
 
Kunhan yritin olla huvittava ;)

Saanko kysyä Vesa423 lta. Millä/Miten teet nuo vibrat.
Eli, sormilla, vai otatko koko käsivarren mukaan?

hasako: Saanko kysyä Vesa423 lta. Millä/Miten teet nuo vibrat.
Eli, sormilla, vai otatko koko käsivarren mukaan?
Sormet aika lailla paikoillaan, ranteesta heilutellen kai, ainakin silloin kun asiaa ajattelee.

Vesa423: Sormet aika lailla paikoillaan, ranteesta heilutellen kai, ainakin silloin kun asiaa ajattelee.
 
No joo ,kiitos vastauksestasi,näin vähän itsekkin ajattelin ,että sen täytyy olla.
Eipä mulla muuta,aikas kone olet ,kun soolo kuin soolo lähtee ja nopeesti kaikkii skaboihin.

jesta että on kovis veto vesalla tän hetksieen kisaan ja vielä tavoistani poiketen menin kuuntelemaan ennakkoon... ja tuo soundi! huh
tulee muuten pirun mielenkiintonen visa, tuolla on paljon hyviä vetoja :)
Tarjan sanoin: voi että mää rakastan musiikkia :)

Kieltämättä koskettava veto Vesalla, mies on tosiaan kehittynyt. Erityisen hienoa tuossa on iisi alku ja nyanssit. Aika moni kokenutkin soittaja tuntuu vain paahtavan menemään ja unohtaa samalla, mikä teho noilla nyansseilla voi olla. Riippu tietysti biisistä ja kontekstista miten toimii. Mutta kyllä esim. hitaassa bluesissa kuulostaa mahtavalta, kun reippaan paisuttelun jälkeen pudottaa soiton ihan kuiskaukseksi vaikka IV-asteeseen.

miksi se pitää hukuttaa stadion-efektiin.
 
Gaigun ystävä olen, niin kuin tuolla pallispuolellakin todetaan. Kieltämättä meinasin vaihtaa vedon vähemmän Gaigulliseen vetoon. En ole koskaan saanut vetää stadionilla ja nyt siihen tuli mahdollisuus. En jättänyt tilaisuutta käyttämättä riskeistä huolimatta.
 
Kokeilin sitten ilman Gaikua pienen Dailyn kanssa. http://maihinnousu.net/s/23685

Bluestumppi:
 
Kokeilin sitten ilman Gaikua pienen Dailyn kanssa. http://maihinnousu.net/s/23685
 
Minun korviin paljon herkempi ja kauniimpi näin.

Minun korviin paljon herkempi ja kauniimpi näin.
 
Olet oikeassa. Soitin sen samalla uudestaan. Pitäisi uskoa, että "less is more". Koskee nuotteja ja efektejä myös. Maailmaan mahtuu muutenkin niin paljon meteliä.

mun puukorva ei kaikkia hienouksia erota. hienoo kuulla kun joillakin nuo herkät ja vaudikkaat pyrähdykset stemmaa...

Kiitoksia kannatuksesta.
 
Seuraavaksi tuollaista rumpuraitaa lukuunottamatta omatekoista hitaahkoa A-duurikiertoa pari kieppiä.

Onneksi olkoon voitosta Vesalle. Oli hyvä veto.

Kiinnostava avaus, tjj. Piti oikein miettiä miten toi on mennyt.
 
Varmaan alkuun lapsuuden automatkoilla tullut faijan autossa kuunneltua c-kasettitarjontaa, johon kuului Elvistä, Plattersia, Paul Ankaa yms vähemmän mulle uponnutta, mutta myös CCR:ää, joka taas iskenyt ekana. Muistaakseni silloin suosikkina Un Around the bend
https://www.youtube.com/watch?v=BnRsaHXHznQ
ja toki myös Hurriganes oli kova sana
https://www.youtube.com/watch?v=72rWAe0pUdQ
 
Seuraava jälkeenpäin ajatellen vaikuttava vaihe oli ekojen omien stereoiden ja CD-aikakauteen siirtymisen aikoihin kuvioihin tulleet Pink Floyd ja Dire Straits
https://www.youtube.com/watch?v=mrojrDCI02k
https://www.youtube.com/watch?v=iwDDswGsJ60
 
Paljon kaikkea muutakin toki tuossa vaiheessa, mutta nämä on jääneet kestosuosikkiasemaan. Esim kasari ZZ-toppeja kyllä omistan, ja kuuntelinkin silloin, mutta varsinaisesti vasta noiden 70-luvun levyjen löytäminen paljon myöhemmin nosti kestosuosikkilistalle. Ja tietty sitten kun rupes soittamaan kitaraa, tuli Hendrixejä, Creameja yms kirjastossa kuunneltua. Näistä Cream silloin iskevämpi, Hendrix aukeni vasta livetaltiointien myötä.
 
Ainiin, Guns and Roses osui sopivasti kitaransoiton aloittelu ja teinivuosille ja iski kyllä kovaa. Suosikkibiisinä
https://www.youtube.com/watch?v=72rWAe0pUdQ
 
Viimeisenä kestosuosikkilistalla Kinston Wall
https://www.youtube.com/watch?v=d997fxYjDxI
 
Kyllä se musiikkimaku nähtävästi aika nuorena asettuu johonkin asentoon. 90-luvun loppupuolen ja 2000-luvun alun levyostoista kovin monet pölyttyy hyllyssä ja noihin vanhoihin aina palaa.

Moi,
Hyvä aihe. Soittimet kiinnosti jo varhain. varhaisimmat vaikutteet -78 varmaankin Rollarit, Beatles, Clapton. Sitten tuli perään -80 alussa Johnny Winter, cream, JJ cale, Lynnarit yms southern rock. ZZ-top sekä Eagles, Free, etc vaikka mitä... eli vinylejä jonkin verran. soittelut pääasisaa pohjois Helsingissä.

mie lienee jotenkin erilainen nuori kun rootsiin päädyin ihan soitinten kautta. Pitkään olin ihastellu gibsonin lucillea ja sitten joskus mietin että mitä tommosella sitten vois soitella ja siitähän se sitten lähti :) (tosin Pikku G vaihtu sitten isoon E:n)

korvaoo: mie lienee jotenkin erilainen nuori kun rootsiin päädyin ihan soitinten kautta. Pitkään olin ihastellu gibsonin lucillea ja sitten joskus mietin että mitä tommosella sitten vois soitella ja siitähän se sitten lähti :) (tosin Pikku G vaihtu sitten isoon E:n)
 
Kokeile ostaa viulu; jos pääsisit RSO:n ykkösviulistiksi ;)

Mun kiinnostus rootsiin tulee ihan soittamisen kautta, treenikämppien pakolliset 12-tahtiset ja ihmettely miksi me soitetaan tämmöstä kun ei me kerta osata. Niin monesta erilaisesta musasta johtaa polku bluesiin joten lopulta omatkin askeleet johti tutkimaan josko sen 12-tahtisen saisi kuulostamaan edes hieman paremmalta.

Nuorena meinas hurjan elämän takia henki lähteä. Dokattiin ja veivattiin 3 sointua edes takas. Sieltä kai se kiinnostus jäi, kun sai säilyttää henkirievun. Vähitellen alkoi tajuta, että hienoa musaa on, varsinkin molliblues. Sopii suomalaiseen luontoon.
 
Kaikkea kuunneltiin, John Mayall, Clapton, Jimi Henrix, Santana ja monet muut. Ekat ja tokat Ruisrockit käytiin ja siellä oli hyviä suomalaisiakin, mm. Wigwam, Tommi Mansfield, Konsta Jylhä ja purppurapelimannit. Ulkolaisista jäi mieleen Canned Heat. Tosin tapellessa ja dokatessa meni suurin osa ajasta. Onneksi tänään on toisin.