Kitarat: kitarakamat ›

Öööö... Epiphone les paul studio? Öhhöhh, maksaa 250€ tompalla ja en kyllä omastani luovu :)

Omistan kolme Epiphonea, joiden perusteella merkistä on syntynyt ihan laadukas kuva. Valitettavasti se lapa on vaan niin ruma.
 
Uutta biisiä työstäessä oli hassua todeta, että tää halpis Lespa rockasi stydimmin, kuin tuo avatarissa näkyvä uskollinen ja kallis PRS veteraani vm. -88 :-O
 
http://www.thomann.de/fi/epiphone_les_paul_special_ii_hcs.htm

Timo JM: Omistan kolme Epiphonea, joiden perusteella merkistä on syntynyt ihan laadukas kuva. Valitettavasti se lapa on vaan niin ruma.
 
Uutta biisiä työstäessä oli hassua todeta, että tää halpis Lespa rockasi stydimmin, kuin tuo avatarissa näkyvä uskollinen ja kallis PRS veteraani vm. -88 :-O
 
http://www.thomann.de/fi/epiphone_les_paul_special_ii_hcs.htm
 
Mulla on myös Epin luuttuihin toi lapakammo. Tämä henkinen sairaus on tullu maksamaan tuhansia euroja.
 
Tunnustan kuitenkin soittaneeni kerran yhdet treenit kokeeksi Epin parin sadan euron lessulla ja hintaisekseen se kyllä soundas ihan hyvältä ja oli vielä ihan kelpo tatsiltaankin. Mutta se lapa oli siinäkin ja satasen olisin siitä tarjonnu eikä kauppoja tullu.

Onneksi kaikissa ei ole rumaa lapaa. Mulla on myös tällainen Wildkat. Kiva peli :-)
 
http://www.thomann.de/fi/epiphone_wildkat_an.htm

Arbitrator: Kanadalainen Godin tekee laadukkaita soittimia kohtuuhinnalla, jos hieman erikoisen ulkonäön kanssa tulee toimeen.
 
Mulla on 5th Avenue puoliakkari. Voisin kertoa enemmänkin mutta taitaa heittää äkkiä pesukoneosastolle. No sen voin sanoa että käsinpesuohjelma ilman linkousta on hyvä, puhdasta tulee vaikka olisi herkempääkin materiaalia.

Presidentti: Mulla on 5th Avenue puoliakkari. Voisin kertoa enemmänkin mutta taitaa heittää äkkiä pesukoneosastolle. No sen voin sanoa että käsinpesuohjelma ilman linkousta on hyvä, puhdasta tulee vaikka olisi herkempääkin materiaalia.
 
Tuo 5th Avenue on kyllä todella hyvä ja itselläni oli kamala polte sellaiseen, mutta ei jostakin syystä ole tullut ostettua.... ehkä sitten joskus. Ne muutamat Godin lankut mitä olen päässyt käpistelemään ovat antaneet laadukkaan vaikutelman myös. Minusta Godinin kitarat eivät ole mitenkään erikoisen tai kumman näköisiä, vaan ihan hienoja ja perinteitä kunnioittavia.

Tuodaankohan Suomeen näitä muitakin Godineja kuin vain tuota 5th Avenue-mallia tai akustisia? Esim tätä:
http://www.richmondguitarscanada.com/belmontbigsby.html
 
Nuo olis aika kiinnostavia, varsinkin kun ovat Made in Canada ja hinnat ei päätä huimaa ainakaan dollareissa (tai no menee nyt tietysti reilusti yli karvalakkihintojen, mutta käytänpä törkeästi hyväksi tätä ketjua). Virosta ainakin taitaa näitä saada, mutta eipä ollut nettisivuilla hintoja:
http://www.ismusic.ee/en/electric-guitars
 
EDIT: Mitenkäs muuten nuo halvimmat Hagströmit? Onko näistä kokemuksia (Hagström hintaan 269;- ):
http://www.thomann.de/fi/hagstrom_f200p_bk.htm
Taisinpa myös nähdä jonkin toisen vielä halvemman Hagströmin joskus aiemmin, mutta ilmeisesti on Thomannilta loppu. Olisko ollut noin 220 euron hintainen.
 
-iec

hallu: Minusta Godinin kitarat eivät ole mitenkään erikoisen tai kumman näköisiä, vaan ihan hienoja ja perinteitä kunnioittavia.
 
Minulla on kaksi Godinin kitaraa, ainoa huono puoli niissä on tumppu akustinen soundi. Redlinessä sillä ei kai toisaalta ole väliä, sehän on EMG-hevikeppi. Godinilla on hyvä laaduntarkastus, tarkistuslaput on täynnä nimppareita.

Krice: Minulla on kaksi Godinin kitaraa, ainoa huono puoli niissä on tumppu akustinen soundi. Redlinessä sillä ei kai toisaalta ole väliä, sehän on EMG-hevikeppi. Godinilla on hyvä laaduntarkastus, tarkistuslaput on täynnä nimppareita.
 
Minkä malliset Godinit sulla on ja oletko ollut tyytyväinen niihin? Entä mistä hankit nuo?
 
-iec

LaMotta: Ensin kai ne pitää mitata?
 
Keskustelu lähtee käsistä.

iec: Minkä malliset Godinit sulla on ja oletko ollut tyytyväinen niihin? Entä mistä hankit nuo?
 
Redline 1 (ensimmäinen graphite-malli) ja SD22. On ne ihan kelvollisia, mutta en ole pitkiin aikoihin soittanut kuin Fenderin stratolla ja nyt uudella akustisella Ibanezilla. Ostin molemmat Godinit Thomannilta.
 
http://www.godinguitars.com/godinsdp.htm

Krice: Minulla on kaksi Godinin kitaraa, ainoa huono puoli niissä on tumppu akustinen soundi.
 
En nyt sinänsä kauheasti odottanutkaan omalta 5th Avenue -mallilta kovin erikoista akustista soundia kun onhan tuossa laminaattikansi ja paljon tavaraa kannen läpi. Mutta paremman puutteessa menettelee. Enempi tuossa ehkä tuntuu se, että vahvistimen kautta soundi on ontosta kopasta huolimatta lähempänä keskitukillista kitaraa.
Eli jos oikein autenttista jazz-kitaraa haluaa niin siinä tuo ei kalliimmilleen pärjää. Muutenhan kaksi mikkiä ja väliasento takaa ihan riittävän laajan soundivalikoiman.

Kontiak: Keskustelu lähtee käsistä.
 
(:u:)
 
Piti kelata taakse päin, jotta muistin mistä oli kyse. Aika hyvin lohkaistu.

Kauhee huuto ehkä tulee, mut en viitti uutta avata.
 
Elikkä, kun lueskellu näistä halpiskitaroista juttua täällä, ni missä asioissa niissä on sitten laadun puolesta puutetta ? Kaulan nauhat teräväreunaisia ? Sähköt pelaa vain hetken ? Kaulan liimasaumat pettää ? Virityskoneisto paska ?
 
Monesti miettiny, et hommais jonkun halpiksen projektiks, mistä rakentelis ittelle mieluisan vekottimen uusimalla sähköt, mikit, potikat, hiottais kaulanauhojen päät, hommais laakukkaammat virityskoneiston osat, jne, jne. Ku se puurunkohan on kaiketi se ratkaisevin, et jos se on hyvä, ni kaikki muu parantaa sitä kitaraa.
 
Mitens sit noi halpis lessujen soittobalanssi, onko niissä kaulapainoa liikaa ? Alkaa pikkuhiljaa hiukset harmaantumaan ton ESP LTD FM-200:en kanssa, ku siinä tonnin painoinen kaula, joka valuu aina alas soittaessa, hemmetin ärsyttävä, raskas ja hidas soittaa.

Olen konkreettisesti törmännyt eräässä merkissä, jota en nyt mainitse ainakaan vielä, siihen että nauhat ei kestä kiinni ruusupuuotelaudassa. Samassa merkissä olen havainnut luvattoman monta kieroa kaulaa. Eikä merkki edes ole halpiksista halvin. Sitten tuolla soitinliikkeessä olen nähnyt kun halvimmista akustisista kitaroista irtoaa talla kannesta. Ei niin, että liima pettää, vaan että puu irtoaa liiman alta.

LaMotta: Olen konkreettisesti törmännyt eräässä merkissä, jota en nyt mainitse ainakaan vielä, siihen että nauhat ei kestä kiinni ruusupuuotelaudassa. Samassa merkissä olen havainnut luvattoman monta kieroa kaulaa. Eikä merkki edes ole halpiksista halvin. Sitten tuolla soitinliikkeessä olen nähnyt kun halvimmista akustisista kitaroista irtoaa talla kannesta. Ei niin, että liima pettää, vaan että puu irtoaa liiman alta.
 
Stagg???
Ei virhettä

heviäijä: Stagg???
Ei virhettä
 
Ei ollut Stagg..........no se sähkis on Samick.
E: Akustinen tapaus saattoi ollakin Stagg, sitä en muista.

Vaikka halpiksista sinänsä tykkäänkin, niin tuollainen projektihomma, että vaihdetaan kaikki irti lähtevät osat, ei tunnu mielekkäältä ainakaan taloudellisesti.
 
Mutta jos haluaa treenata kolvausta, säätämistä ja villaamista niin mikäs siinä sitten.
 
Halpuus usein näkyy käytetyissaä materiaaleissakin. Nauhojen metalli voi olla turhan pehmeää, ja otelautapuu haperoa, niin että nauhojen vaihtaminekaan ei ole varsinainen nautinto. Kyllä siihen on syynsä, miksi kalliimmat kitarat ovat kalliimpia.

Fingers_Tied:
Elikkä, kun lueskellu näistä halpiskitaroista juttua täällä, ni missä asioissa niissä on sitten laadun puolesta puutetta ? Kaulan nauhat teräväreunaisia ? Sähköt pelaa vain hetken ? Kaulan liimasaumat pettää ? Virityskoneisto paska ?
 
Monesti miettiny, et hommais jonkun halpiksen projektiks, mistä rakentelis ittelle mieluisan vekottimen uusimalla sähköt, mikit, potikat, hiottais kaulanauhojen päät, hommais laakukkaammat virityskoneiston osat, jne, jne. Ku se puurunkohan on kaiketi se ratkaisevin, et jos se on hyvä, ni kaikki muu parantaa sitä kitaraa.
 
Mitens sit noi halpis lessujen soittobalanssi, onko niissä kaulapainoa liikaa ? Alkaa pikkuhiljaa hiukset harmaantumaan ton ESP LTD FM-200:en kanssa, ku siinä tonnin painoinen kaula, joka valuu aina alas soittaessa, hemmetin ärsyttävä, raskas ja hidas soittaa.
 
Ehkä se isoin ongelma on vaihteleva laatu. Mitä halvempi soitin, sitä todennäköisemmin sen laadunvarmistukseen on käytetty vähemmän aikaa ja vaivaa. Eli jos otat kaksi samanlaista soitinta, toinen voi olla hyvä ja toinen vähemmän.
 
Seuraava säästökohde on materiaalit eli tallat ja nauhat voi olla jotain rimpulametallia ja elektroniikat samoin halvinta mahdollista. Modauskohteiksihan noi voi olla hyviä, jos sattuu löytämään yksilön, joka soi hyvin (puut kun on aina yksilöitä) ja on laadukas niiltä osin, mitä ei helposti muuteta.
 
Sanoisin, että ihan halpiksissa kannattaa jättää loimuviilukantiset mallit suoraan väliin, koska jotain sekin maksaa ja se on sitten mahdollisesti pois jostain muusta osa-alueesta. Vastavuoroisesti tietysti läpikuultamattomista ei tiedä, miten paksu kerros lakkaa siinä on päällä.
 
Ennen kuin alkaa projektikitaraa tekemään, kannattaa laskea tuleeko se loppujen lopuksi kalliimmaksi kuin vain alun perin kalliimman soittimen ostaminen. Mulla modaus keskimäärin loppuu mikkien ja elektroniikan sekä satulan vaihdon kohdalla - talla, nauhat ja virittimet saisivat olla riittävän hyviä jo valmiiksi.
 
Kaulapainoisuus on enemmän kiinni hihnatappien asettelusta ja mahdollisten rungon sarvien pituudesta. Hihnatappien siirrolla voi siis kaulapainoisuus lähteä, toinen vaihtis voi olla kevyemmät virittimet. Tuon voi tietty helposti testata ottamalla kielet ja virittimet pois tai sitten hihnatapin siirron sitomalla hihnan vaikka kaulan tyveen. Tietysti hihnakin vaikuttaa, esim. jotkut nailonhihnat saattavat liukua olkapäällä. Toi sun ESP/LTD on kuitenkin ihan perus superstrato, niin luulisi siinä olevan balanssi kohdallaan sellaisenaan eli lähtisin ekana hihnan vaihdolla parantamaan tasapainoa.