Livetoiminta ›

Jakotaajuudesta kun oli tässä ketjussa puhe, niin kysytäänpä aktiivikaappeihin liittyvä kysymys.
Kaksi 12" ylakaappia ja yksi 15" subbari, johon mikserin kautta ajetaan 4kpl laulumikkejä, 2kpl kitaraa, basso, kiipparit ja sähkörummut.
Kumpi jakotaajuus olisi suositeltavampi, 90Hz vai 120Hz ja miksi?
Entä mitä subbarin vaiheenkäännöllä on saavutettavissa aktiivisessa kokoonpanossa?
 
TECHNICAL DATA
Speaker Type: 2-Way Active Speaker
ACOUSTICAL DATA
Frequency Response -10dB: 55 - 20.000 Hz
Frequency Response +/- 3dB: 60 - 19.000 Hz
Max SPL: 124 dB
HF: 1 "
Type HF: Compression driver
Directivity: 90/70 x 60 _
Horn: Asymmetrical CD Horn
LF: 12 "
AMPLIFIER
Amp Technology: Digipack
Amp Class: Class D
Power PRG: 400 Watt
PROCESSOR
Controller: DSP 24bit/48kHz
System Presets: Flat, Processed
Limiter: Dual Active Peak, RMS, Thermal
 
TECHNICAL DATA
Speaker Type: Active Bandpass Subwoofer
ACOUSTICAL DATA
Frequency Response -10dB: 35 - 150 Hz
Max SPL: 133 dB
Directivity: omnidirectional
LF: 15 "
Voice Coil LF: 3 "
AMPLIFIER
Amp Technology: Digipro_
Amp Class: Class D
Power PRG: 1000 W
Peak Power: 2000 W
PROCESSOR
Controller: Digital
Phase: 0, 180 _
Limiter: RMS, Peak, thermal
Crossover Frequency: 90, 120 Hz
LF-Xover out slope: 24 dB/Octave
 
http://www.dbtechnologies.com/EN/Pr … ducts/active_subs/sub_15d_p780.aspx
http://www.dbtechnologies.com/EN/Pr … s/cromo_plus/cromo_12club_p728.aspx

jabajee: Jakotaajuudesta kun oli tässä ketjussa puhe, niin kysytäänpä aktiivikaappeihin liittyvä kysymys.
Kaksi 12" ylakaappia ja yksi 15" subbari, johon mikserin kautta ajetaan 4kpl laulumikkejä, 2kpl kitaraa, basso, kiipparit ja sähkörummut.
Kumpi jakotaajuus olisi suositeltavampi, 90Hz vai 120Hz ja miksi?
Entä mitä subbarin vaiheenkäännöllä on saavutettavissa aktiivisessa kokoonpanossa?
 
Suositeltavampi on se kumpi kuulostaa paremmalta.
 
Yhdellä subilla pelatessa vaiheenkäännöllä ei ole mitn merkitystä.

rintapek: Suositeltavampi on se kumpi kuulostaa paremmalta.
 
Yhdellä subilla pelatessa vaiheenkäännöllä ei ole mitn merkitystä.
 
Kyllä muuten on. Riippuu käytettävästä jakosuotimesta, tarvitaanko vaiko eikö.

pitk: Kyllä muuten on. Riippuu käytettävästä jakosuotimesta, tarvitaanko vaiko eikö.
 
Tässä tapauksessa suotimena vain tuo subbarin 90, 120 Hz LF-Xover 24 dB/Octave.
Eli jakotaajuuden alla olevat äänet tulee vain yhdestä subbarista, joten se ei voi olla eri vaiheessa ainakaan toisen subbarin kanssa. Yläpäiden kanssa se voi olla, mutta ne kun ei toista samoja taajuuksia, niin vaiheenkäännöllä ei tämän takia ole vaikutusta. Vai ymmärsinkö oikein?

AcLAc: Muilla varmaan on keskustelua siivittäneet ihan yleiset olettamukset ja ajatus, että noiden elementtien kaapit on viritetty yleisimpien normien mukaan. Voisi olettaa, jotta keskiverto 18" subin kaista alkaa 40 Hz:tä ja 2x15" yläpään 50 Hz:tä. Tehonkesto ehkä 500W molemmin puolin. Ehkä on mielstäni riittävä, toki on poikkeuksia. Nyt oli kyseessä pelkkä tehon optimointi, enkä missään vaiheessa ole ajanut takaa parhaita soundeja. Keskustelu on vaan väkisin käännetty siihen muotoon, että A) joko minulla pitää olla paljon enemmän watteja, B) tai subeja, C) enkä siitäkään huolimatta saa tätä settiä soimaan edes tyydyttävästi, ku on niin paskat kamat :)
 
Ehkä tämä koko kysymys olisi pitänyt perustella toisin, mutta todella hyviä ideoita on tullut sen verran, että näillä mennään. Kiitos ja kumarrus!
 
Teoreettisellä tasolla asiasta keskustelu on ihan ok asia mutta tämäkin on sellainen juttu kokonaisuudessaan jota ei välttämättä tältä kantilta mietitä. Yleensähän äänenlaatu määrää enemmän kuin se kuinka paljon virtaa kulkee millekkin kaiuttimelle. Sinällään tämän kaltainen ajatus on jo itsessään periaatteessa mahdoton kun matalammat taajuudet tahtovat kaapata jonkinverran energiaa enemmän kuin korkeat. Periaatteessa siis mitä enemmän nostat jakotaajuutta sitä pienenpää virtaa syötät yläkaapeille. Näin siis teorian tasolla. Periaatteessareissa koska muuttuvia tekijöitä on a myös jakotaajuuden kohdalla molemmat kaapit syövät suunnilleen saman verran energiaa oli se jakotaajuus missä kohtaa vaan. Siltikin ne alemmat taajuuden haukkaavat sitten vielä enemmän sitä virtaa.
 
Jos nyt halutaan jotain optimoida, niin optimoisin siten, että hankkisin niin ison ja laadukkaan päätteen joka clippaa mahdollisimman trkasti samaan aikaan kun kaappi menee ruvelle/kuormittuu liikaa, jonka jaksaa ajaa myös piikit sekä minkä perse kestää. Käytäntö onkin sitten oma juttunsa kun kaikki ei aina toimi samalla tavalla kuin paperilla koska muuttuvia tekijöitä on lukematon määrä.
 
Ehkä tyhmin kommentti ikinä mutta pitäähän täällä olla myös huumoria.

jabajee: Yläpäiden kanssa se voi olla, mutta ne kun ei toista samoja taajuuksia, niin vaiheenkäännöllä ei tämän takia ole vaikutusta. Vai ymmärsinkö oikein?
 
Itse asiassa juuri tuo jakotaajuus toistuu sekä subbarista että yläpäistä periaatteessa yhtä voimakkaana, ja sen ympärillä olevat taajuudet hieman eri voimakkuuksilla - vaikka tuo 24 dB:n vaimennus / oktaavi onkin varsin jyrkkä, oktaavin ero tulee esimerkiksi 90 Hz:n taajuudella vasta 45 ja 180 Hz:ssa.
 
Jakosuotimet on yleensä suunniteltu siten, että eri kaistojen pitäisi summautua keskenään. Tämä toteutuu, jos etäisyys eri kaiuttimista kuuntelupisteeseen on joko sama tai poikkeaa toisistaan tarkasteltavan aallonpituuden monikertoja. Aallonpituus esimerkiksi 90 Hz:lla on noin 3.8 metriä. Pahimmassa tapauksessa, jos etäisyyden ero on puoli aallonpituutta, kaiuttimien signaalit kumoavat toisensa, jolloin jakotaajuuden kohdalle muodostuu kuoppa. Silloin tilannetta voi korjata subbarin vaiheenkäännöllä.
 
Näin siis, kun yritetään optimoida äänen toistumista yhdessä pisteessä, kuten vaikka omalla mielipaikalla olohuoneen sohvalla. Keikkaolosuhteissa yleisö jakaantuu laajalle alueelle, josta löytyy käytännössä kaikki mahdolliset subbarin ja yläpäiden etäisyyden variaatiot. Siksi subbarin vaiheenkääntö yleensä haittaa ja hyödyttää yhtä montaa kuulijaa, joten sen asennolla on useimmiten varsin vähän merkitystä.

Olen lähestynyt summautumisongelman ratkaisua siltä kannalta jos subbari on vaikka yksittäinen yläpäihin nähden omassa paikassa oleva, laitan sinne erikseen mikseristä subbarille soveltuvia ääniä, jota en ihmeemmin yritä yläpäistä toistaa. Tyypillisimmillään bassorummun tumahdusta ja kiipparien alinta alakertaa ja aivan hiuksen hienosti bassokitaran ääniä. Yläpäihin bassokitaraa midlevoittoisesti.
 
Haasteena kuitenkin kun harvoin yläpäät on aidosti tarpeeksi kokoaluekaapit. Esimerkiksi omassa laulussani en ole tyytyväinen tyypillisten 12" tuuman yläpäiden saundin tukevuuteen sillä en ole niitä korkealta ja kovaa laulajia. Näyttäs, että itse haluaisin käyttää sekä AUX- subuttelua, että jakosuodinsubuttelua yhtäaikaa.
 
AUX konstilla saa jämäkkyyden sinne mihin tarvii ja jakarilla kaikesta ulostulevasta jakaen yleistä tukevuutta vaikka lauluun.

Ei mulla muuta, kun et aika älytön koko keskustelu :)
 
Vähän kun keskusteltais mikä lapiontitapa on paras, kun tarvis kaivaa soramonttua. Popkornia pliis.

musamies: Olen lähestynyt summautumisongelman ratkaisua siltä kannalta jos subbari on vaikka yksittäinen yläpäihin nähden omassa paikassa oleva, laitan sinne erikseen mikseristä subbarille soveltuvia ääniä, jota en ihmeemmin yritä yläpäistä toistaa. Tyypillisimmillään bassorummun tumahdusta ja kiipparien alinta alakertaa ja aivan hiuksen hienosti bassokitaran ääniä. Yläpäihin bassokitaraa midlevoittoisesti.
 
Itse kiinnostuin tuosta aux- konstista siitäkin huolimatta, että kätösiini kulkeutui aito PA- prosessori. Luottomikseristäni puuttuu lo cut- filtteri ja on hankala saada tukevaa laulusoundia ilman, että pahimmat puhaltelijat puhkuttaa alapäitä rumasti. Eli, tällä auxilla saan sinne subiin juurikin kuvailemaasi kamaa ja prosessorilla voisin hienosäätää yläpäät kondikseen niin, ettei paukkuisi pahasti puhallukset. Sillä alussa mainitsemallani jakarilla voisin tarvittaessa vaikka leikata subien yläpäät jonnekin sopivaan taajuuteen.
 
Niin, milläs olette tappaneet livekäytössä tuon pop- häiriön, eli puhalluksen... ongelmaa esiintyy varsinkin tiettyjen innokkaiden ulkomaalaisien kanssa?

AcLAc: Itse kiinnostuin tuosta aux- konstista siitäkin huolimatta, että kätösiini kulkeutui aito PA- prosessori. Luottomikseristäni puuttuu lo cut- filtteri ja on hankala saada tukevaa laulusoundia ilman, että pahimmat puhaltelijat puhkuttaa alapäitä rumasti. Eli, tällä auxilla saan sinne subiin juurikin kuvailemaasi kamaa ja prosessorilla voisin hienosäätää yläpäät kondikseen niin, ettei paukkuisi pahasti puhallukset. Sillä alussa mainitsemallani jakarilla voisin tarvittaessa vaikka leikata subien yläpäät jonnekin sopivaan taajuuteen.
 
Niin, milläs olette tappaneet livekäytössä tuon pop- häiriön, eli puhalluksen... ongelmaa esiintyy varsinkin tiettyjen innokkaiden ulkomaalaisien kanssa?
 
Rumpali kommentoi mun mikrofonia, että se on reportteri Mauno Ahosen mikrofoni kun olen laittanut siihen vaahtomuovisen tuulisuojan. Aika näyttää pysynkö tuulisuojaratkaisussa.
 
Käytän omaa mikkiä, että osaisin käyttää sitä.
 
Kaikki laulajat ei hyödy juurikaan kovin alas menevästä toistosta.