| Aihe: Tehon optimointi ylä/alakaapeille | |
|---|
|
HEI. Mikä mahtaisi olla HUOM! teoreettisesti paras jakotaajuus, jotta kaikki vahvistimen kanavat kuormittuisivat mahdollsimman tasaisesti? Valittavina on 80, 160, 250 Hz jakotaajuudet. Vahvistin on 4x800W vanhan liiton painava jytky. Subit 2 kpl 18", 4 ohm, herkkyys 95 dB ja yläkaapit 2 kpl 2x15", 4 ohm, herkkyys 96 dB.
Toki soundi tulee ratkaisemaan, mutta ajatuksen tasolla nyt mennään.
Minä kuljen, Herra ohjaa! |  -Q-
25.01.2015 17:07:37 | |
|
Mulle ainakaan ei oikein aukea tämä ajatus. Se jakotaajuus pitää asettaa kaiuttimien kykyjen mukaan, tehoa sitten menee sen verran kuin menee. Todennäköisesti siellä sun kaiuttimissa on jonkinlainen suodin eli vaikkapa se subbari ei toista kuin alle 120Hz tms. Kaikki sen yli menevät taajuudet muuttuu lämmöksi eli siltä osin vahvistinteho menee hukkaan. Parasta hyötysuhdetta tavoitellessa kannattaa enemmin suodattaa ne toistoalueen ulkopuolelle jäävät taajuudet jo ennen vahvistinta. Kajareiden toistokyky / suotimen ominaisuudet selviää spekseistä. |  tommiot
25.01.2015 19:05:54 (muokattu 25.01.2015 19:07:55) | |
|
-Q-: Todennäköisesti siellä sun kaiuttimissa on jonkinlainen suodin eli vaikkapa se subbari ei toista kuin alle 120Hz tms. Kaikki sen yli menevät taajuudet muuttuu lämmöksi eli siltä osin vahvistinteho menee hukkaan.
Noniin ja sitten tälle jotain perustelua. Reaktiivinen kuorma (=suodin) ei todellakaan muuta kaikkea tehoa lämmöksi.
E: Ohi aiheen kyllä mentiin ja pahasti, sori. | -Q-
25.01.2015 19:24:07 | |
|
tommiot: Noniin ja sitten tälle jotain perustelua. Reaktiivinen kuorma (=suodin) ei todellakaan muuta kaikkea tehoa lämmöksi.
E: Ohi aiheen kyllä mentiin ja pahasti, sori.
Aivan. Pointti oli että hukkaan menee jokatapauksessa. | |
Ehkä on vähän turhaa pohtia moisia asioita. Kuuntelemalla käy luultavasti helpommin selväksi sopiva jako. Jos haluaa hifistellä, niin äänitä keikalla mikseristä tulevaa tavaraa ja toista se sitten monona ja kuuntele esim. hyvillä luureilla mitä sieltä jakarista tulee hi/lo-ulostuksista.
Jos nyt kuitenkin haluaa päässänsä pyöritellä, niin tässä nyt on joitakin sellaisia tekijöitä joita kannattaa miettiä:
- Ylä-äänille tuleva tavara on kuormitukseltaan erillaista, kun alaäänille.
- Alaäänet tarvivat enemmän tehoa.
- Supparin elementit luultavasti toistavat yli jakotaajuuden, mutta onko se hyvän kuuloista/haluttua.
- Montako oktaavia tavaraa kummallekin alueelle menee milläkin jaolla.
"Sanovat että osaisin miksata, mutta kyllä se viina mahtaa olla minun juttu" -Tuntematon miksaaja | |
Matalilla äänillä on eniten energiaa. Periaatteen tasolla, jos yläpäät alkaa piiputtaa voi jakotaajuutta nostaa. Jos subbarit piiputtaa, niin sit auttaa vain käydä ostamassa lisää potkua. Käytännössä kannattanee kuitenkin laittaa se jakotaajuus siihen tehtaan poikien ehdottamaan arvoon, kun jakotaajuuden ja käyrän muutos vaikuttaa vaiheisiin, soundiin, hyötysuhteisiin tms. Kokeilla tietty voi, kun eri tilatkin voi reagoida erilailla.
Tässä tapauksessa ei subbarin tehoa kannata juuri optimoida jakosuotimella. Periaatteessa alimpia taajuuksia voi leikata, mutta kaiutin on kuitenkin viritetty jonnekin perustaajuudelle esim. 45 hz, minkä alapuoliset äänet ei juuri kuulu muutenkaan. Yläpäissä taas esim. 120 ja 80 hz välissä on paljonkin energiatarvetta, jonka voi siirtää subbarin kannettavaksi. | |
NeliX4: Matalilla äänillä on eniten energiaa. Periaatteen tasolla, jos yläpäät alkaa piiputtaa voi jakotaajuutta nostaa. Jos subbarit piiputtaa, niin sit auttaa vain käydä ostamassa lisää potkua. Käytännössä kannattanee kuitenkin laittaa se jakotaajuus siihen tehtaan poikien ehdottamaan arvoon, kun jakotaajuuden ja käyrän muutos vaikuttaa vaiheisiin, soundiin, hyötysuhteisiin tms. Kokeilla tietty voi, kun eri tilatkin voi reagoida erilailla.
Tässä tapauksessa ei subbarin tehoa kannata juuri optimoida jakosuotimella. Periaatteessa alimpia taajuuksia voi leikata, mutta kaiutin on kuitenkin viritetty jonnekin perustaajuudelle esim. 45 hz, minkä alapuoliset äänet ei juuri kuulu muutenkaan. Yläpäissä taas esim. 120 ja 80 hz välissä on paljonkin energiatarvetta, jonka voi siirtää subbarin kannettavaksi.
Kyllä, tuossa ylhäällä juurikin päästään tähän ajatukseen, jota ajan takaa, eli... vahvistimen kanavien tehon optimointia teoriatasolla.
Käytössäni on Lab Grubben ACN-2C jakosuodin, ja se mahdollistaa vaikka koko subbarien valmistajan suositteleman taajuusalueen (40 - 250Hz) tehokkaan hyödyntämisen, mutta onko siinä järkeä? Käytännössä siis mikä tahansa 80, 160 tai 250 Hz jakotaajuus kelpaa, mutta jos jako on 250Hz, niin tulee väistämättä ajatus, että nelikanavaisen vahvarin subien kanavat hikoilevat ja yläpään lohkot huilaavat. Toki rahalla saa tehoa ja kaikkea kivaa, mutta jo olemassa oleva teho kuitenkin kannattaa käyttää järkevästi.
No niin insinöörit, teoriatasolla nääs, koska setti on vasta tekeillä. Käytännössä toki kuuntelen, mihin se sitten napsahtaa. Näinhän totesin jo avauksessani, peace!
Minä kuljen, Herra ohjaa! | |
Isket sen jakotaajuuden siihen 80 HZ ja oot tyytyväinen :) | |
AcLAc: HEI. Mikä mahtaisi olla HUOM! teoreettisesti paras jakotaajuus, jotta kaikki vahvistimen kanavat kuormittuisivat mahdollsimman tasaisesti? Valittavina on 80, 160, 250 Hz jakotaajuudet. Vahvistin on 4x800W vanhan liiton painava jytky. Subit 2 kpl 18", 4 ohm, herkkyys 95 dB ja yläkaapit 2 kpl 2x15", 4 ohm, herkkyys 96 dB.
Toki soundi tulee ratkaisemaan, mutta ajatuksen tasolla nyt mennään.
Tasainen kuormittuvuus ei ole mahdollista jos ääni ei ole tasaista koko ajan - tyyliin tasaista kohinaa koko taajuusalueella. Musiikki ei kuitenkaan ole tasaista.
Siksi ehkä ainoa varteenotettava näkökulma on, että pääasia kun laitteisto ei ylikuormitu ja tehoreservi ei haittaa.
Noista jakotaajuusvaihtoehdoista veikkaisin, että 80 toimii parhaiten koska vaikka subbarit toistaisi hyvin myös ylemmäksi, olettaisin niiden sijainnin olevan esim. lattialla ja yläkaapit ylempänä joko subbarien päällä tai jollain jalustoilla - sieltä sitten luontevammin ylempi osasto.
Mitä ylempiä taajuuksia subbareista tulee, sen enemmän ne erottuu erilisiksi kaiuttimiksi. Hyvin matalilla taajuuksilla subbarien sijaintia on vaikea kuulla sisätiloissa vaikka niitä olisi vain yksi.
Parasta toimivuutta pääsisi hakemaan tarkemmin jos käytössä on sellainen jakosuodin, jossa enemmän säätöjä. Jos vaihtoehdot on käytännössä vain 80 ja 160, kovin tarkkaa laitteiston kokonaissäätöä ei niillä vaihtoehdoilla pääse tekemään. | |
Moi.
AcLAc: HEI. Mikä mahtaisi olla HUOM! teoreettisesti paras jakotaajuus, jotta kaikki vahvistimen kanavat kuormittuisivat mahdollsimman tasaisesti? Valittavina on 80, 160, 250 Hz jakotaajuudet. Vahvistin on 4x800W vanhan liiton painava jytky. Subit 2 kpl 18", 4 ohm, herkkyys 95 dB ja yläkaapit 2 kpl 2x15", 4 ohm, herkkyys 96 dB.
Tasaista kuormittuvuutta vahvistimille ei noilla reunaehdoilla saa, monestakin syystä joita on jo ruodittu.
Mitä itse kytkentään tulee, riippuu tietysti kovastikin musasta, mutta näin blues/rock-pohjalta ja täysin tietämättömänä käytettävissä olevien kaiuttimien ominaisuuksista elementtien (yksinään epäolennaista) halkaisijaa lukuunottamatta...
Lähtien oletuksesta että näillä on mentävä, ja vahvistin oikeasti antaa tuon 800W/pömpeli, kuormiin jotka em. pöntöt muodostavat, ja lähtien samoin oletuksesta että em. pöntöt tuon tehon mukisematta kestävät, valkkaisin ensi-testiin jakotaajuudeksi kolmesta huonosta 160Hz.
Koska:
80Hz jako jättää subeille vain noin oktaavin toistoaluetta, alueella jossa korva alkaa olemaan jo melko epäherkkä, ja alueella joka normi livemusassa (konemusa poislukien tietty) on muutenkin jo varsin rauhallinen.
Jos siellä jotain on (B ja alle basso/kiipparit), kahdella subilla joiden takana on vain 1,5KW tehoa ei pitkälle pötkitä.
Näin houkutus nostaa signaalitasoa "niin että kuuluu" on suuri, ja paskaksihan ne sitten helposti pärähtää.
Kun tuplaa taajuusalueen, jälkimmäisen oktaavin ohjelma pitää huolen siitä että ei tule nostettua ihan yhtä paljon, eli laitteet pysyvät paremmin ehjinä.
Subit kun tietysti vielä klusteroi kuten asiaan kuuluu, niin päästään myös melko hyvin eroon kampasuodinilmiöstä joka matalammalla (80Hz) jakotaajuudella kiusaisivat yläpäilläkin.
Miksaajan on toki oltava tolkuissaan oli laitteisto mikä tahansa, se on tietty selvää se.
Millään tavalla tasaisesti vahvistimet eivät tietysti tuossakaan tapauksessa kuormitu, mutta tokkopa sitä oikeasti kukaan edes yrittää kun bi-ampataan samankokoisilla vahvareilla.
Tehontarvehan kun matalilla taajuuksilla suurinpiirtein kymmenkertaistuu aina kun mennään oktaavilla alaspäin.
Mutta, kokeilemalla se "paras" jakotaajuus selviää, ja luultavimmin jakosuodin menee vaihtoon tai subien määrää pitää lisätä.
Hieman toisenlainen lähestymistapa jos kyseistä jakosuodinta ei ole pakko käyttää:
Koska itsekin olen lähes koko "urani" touhunnut enemmän tai vähemmän toisiinsa sopimattomien ties mistä haalittujen komponenttien kanssa, jo melko varhain aloin epäoikeaoppisesti käyttämään graafista EQta "jakosuotimena".
Kaukana optimaalisesta, monistakin syistä, mutta ainakin itse olen saanut tuolla tapaa sovitettua toisiinsa sopimattomia komponentteja tyydyttävällä lopputuloksella.
T:Samuli | |
basisti1971: Moi.
Subit kun tietysti vielä klusteroi kuten asiaan kuuluu, niin päästään myös melko hyvin eroon kampasuodinilmiöstä joka matalammalla (80Hz) jakotaajuudella kiusaisivat yläpäilläkin.
Selitäpä nyt tarkemmin, mitä tällä ajat takaa.
Tehontarvehan kun matalilla taajuuksilla suurinpiirtein kymmenkertaistuu aina kun mennään oktaavilla alaspäin.
Sitä päivää ei taida vastaan tulla, ettei tähän tarinaan enää kukaan uskoisi.
Kaikki on hyvin suhteellista, ja varsin monessa nykyjärjestemässä valmistaja suosittelemissa kokoonpanoissa - erityisesti suuremmissa - päätetehoa on varattu selvästi enemmän muille kuin matalille taajuuksille. Syitä toki on useita, ja tähän poikkeuksia myös, mutta tuollaisten "totuuksien" laukominen amatööreille ei ole suotavaa.
Eri kaistojen tehontarpeeseen vaikuttaa käytettyjen komponenttien ja toteutustapojen lisäksi myös toistettava signaali.
entinen turkulainen | |
Jos mä suurella innolla rakentelisin jotain omaa passiivisysteemiä, siinä voisi paikallaan olla vähän joku monipuolisempi laite, joilla homman voi ottaa haltuun ihan perusjakosuodinta monipuolisemmin:
http://www.thomann.de/fi/dbx_driverack_pa_02.htm
http://www.stpaulssound.fi/tuote/db … sessori--rta-m2-mittamikki/7DBDRPX/
Ei ole kauhean kalliitakaan joskaan en tässä yhteydessä ota kantaa mikä merkki ja malli olisi tarkoituksenmukaisin. | |
basisti1971:
Mitä itse kytkentään tulee, riippuu tietysti kovastikin musasta, mutta näin blues/rock-pohjalta ja täysin tietämättömänä käytettävissä olevien kaiuttimien ominaisuuksista elementtien (yksinään epäolennaista) halkaisijaa lukuunottamatta...
Koska:
80Hz jako jättää subeille vain noin oktaavin toistoaluetta, alueella jossa korva alkaa olemaan jo melko epäherkkä, ja alueella joka normi livemusassa (konemusa poislukien tietty) on muutenkin jo varsin rauhallinen.
Jos siellä jotain on (B ja alle basso/kiipparit), kahdella subilla joiden takana on vain 1,5KW tehoa ei pitkälle pötkitä.
Toki musatyyli vaikuttaa ja ihan pop- osastoa on tapauksessani. Kaikki on suhteellista, mutta 1,5 kW:lla mennään mielestäni jo melko pitkälle.
Miksaajan on toki oltava tolkuissaan oli laitteisto mikä tahansa, se on tietty selvää se. Mutta, kokeilemalla se "paras" jakotaajuus selviää, ja luultavimmin jakosuodin menee vaihtoon tai subien määrää pitää lisätä.
Niin, nyt täytyy suhteuttaa tämä. Puhutaan edelleen kuitenkin melko vaatimattomista sisäpiireistä, miksei joku joen suistotapahtumakin voisi mennä :)
Hieman toisenlainen lähestymistapa jos kyseistä jakosuodinta ei ole pakko käyttää:
Koska itsekin olen lähes koko "urani" touhunnut enemmän tai vähemmän toisiinsa sopimattomien ties mistä haalittujen komponenttien kanssa, jo melko varhain aloin epäoikeaoppisesti käyttämään graafista EQta "jakosuotimena".
Kaukana optimaalisesta, monistakin syistä, mutta ainakin itse olen saanut tuolla tapaa sovitettua toisiinsa sopimattomia komponentteja tyydyttävällä lopputuloksella.
T:Samuli
Tällä tapaa itselläni on pienempi PA toteutettu ja vieläpä Harteken HA3500 nupilla. Basso on lämmin, eikä erotu "rumasti" ja boniksena siinä on vielä oma kompura. Tosin tuossa jakosuotimessani on myös sellainen optio, että yläkaappien lpf:n saa jätettyä pois. Näinollen alapäähän saisi enemmän tökyä ilman erillista eq:ta.
Minä kuljen, Herra ohjaa! | |
Moi.
miffe: Selitäpä nyt tarkemmin, mitä tällä ajat takaa.
?
Mielikuva jonka kirjoituksiasi luettuani olen muodostanut, on antanut kuvan saliäänentoiston ammattilaisesta.
Äärimmäisen vaikea lukemani pohjalta on uskoa että kampasuodinilmiö (matalilla taajuuksilla) on tuntematon käsite, samoin kuin hyvinkin yksinkertaiset menetelmät äänikenttää heikentävien vaikutusten vähentämiseen.
Rog Mogalen Bass Array paprun ovat varmasti kaikki amatööritkin jo tähän päivään mennessä lukeneet ja tositoimissa totuuden mukaiseksi todenneet.
Aaltofysiikkaahan tuo pohjimmiltaan vain kuitenkin on.
miffe:Sitä päivää ei taida vastaan tulla, ettei tähän tarinaan enää kukaan uskoisi.
Miksei, perustuu kuitenkin pohjimmiltaan kuulokäyriin?
Toissijaisesti matalien taajuuksien toistamisen yleiseen hankaluuteen.
miffe: Syitä toki on useita, ja tähän poikkeuksia myös, mutta tuollaisten "totuuksien" laukominen amatööreille ei ole suotavaa.
Ei suotavaa? :D
Jos oltaisiin jossain prosoundwebissä, voitaisiin puhua totuuksista ja/tai omakohtaisista kokemuksista, mutta anonyymikiipariperunoiden kansoittamilla saiteilla (aiheesta riippumatta) parhaimmillaan mielipiteistä, heikoimmillaan mielikuvista.
Enkä missään nimessä lue itseäni totuuden torveksi, anonyymin mielipiteitä anonyymien mielipiteiden joukkoon maailmankaikkeuden serveriin näpyttelen.
Luulisi tuon olevan selvää ihan jok-ikiselle netin käyttäjälle, mutta selvästi ei :/.
Säälintunne lienee se päälimmäinen joka mieleen tulee jos joku oikeasti kuvittelee anonyymisaiteilta pelkkää relevanttia, valmiiksi roskasta suodatettua tietoa saavansa.
T:Samuli | |
basisti1971: Jos oltaisiin jossain prosoundwebissä, voitaisiin puhua totuuksista ja/tai omakohtaisista kokemuksista, mutta anonyymikiipariperunoiden kansoittamilla saiteilla (aiheesta riippumatta) parhaimmillaan mielipiteistä, heikoimmillaan mielikuvista. Enkä missään nimessä lue itseäni totuuden torveksi, anonyymin mielipiteitä anonyymien mielipiteiden joukkoon maailmankaikkeuden serveriin näpyttelen.
Tällä osastolla on niin vähän aktiivisia kirjoittajia, että vaikka melkein kaikilla on joku nimimerkki, siinä mielessä ei olla anonyymejä, että yhteyttä saadaan kyllä palstan ulkopuolellakin jos siihen on syytä tai motivaatiota.
Olisko jopa niin, että tällä hetkellä ei muuta suomenkielistä prosoundwebbiä ole.
Mahtaako olla niin, että Suomi on maana sen verta pieni, ettei tällä hetkellä tämän asiantuntevampaa tai vilkkaampaa keskustelua saada aikaan. Se on kuitenkin enemmän kuin ennen, jolloin asioista ei voinut keskustella netissä.
Joskus täällä on ollut vähän sellaistakin sävyä, että onko toiset keskustelijat tarpeeksi kokeneita tai riittävän asiantuntevia. En tiedä osallistuisinko ollenkaan keskusteluun jos ajattelisin, että kaikki on jo opittu, keksitty ja tiedetään.
Siksi musiikki on juuri mielenkiintoinen elämänaluea kokonaisuutena kun siinä on tekniikkapuoli mukaanlukien koko ajan jotain uutta opittavaa tai mietittävää. Kaikista kiinnostavinta on se, jossa ei vielä olla kaiken oppineita... | |
AcLAc: Kyllä, tuossa ylhäällä juurikin päästään tähän ajatukseen, jota ajan takaa, eli... vahvistimen kanavien tehon optimointia teoriatasolla.
Käytössäni on Lab Grubben ACN-2C jakosuodin, ja se mahdollistaa vaikka koko subbarien valmistajan suositteleman taajuusalueen (40 - 250Hz) tehokkaan hyödyntämisen, mutta onko siinä järkeä? Käytännössä siis mikä tahansa 80, 160 tai 250 Hz jakotaajuus kelpaa, mutta jos jako on 250Hz, niin tulee väistämättä ajatus, että nelikanavaisen vahvarin subien kanavat hikoilevat ja yläpään lohkot huilaavat. Toki rahalla saa tehoa ja kaikkea kivaa, mutta jo olemassa oleva teho kuitenkin kannattaa käyttää järkevästi.
No niin insinöörit, teoriatasolla nääs, koska setti on vasta tekeillä. Käytännössä toki kuuntelen, mihin se sitten napsahtaa. Näinhän totesin jo avauksessani, peace!
Kun kaluston määrä on tollai rajattu, niin ei siin teoria hirveesti auta, kun kaikki kuviteltavat vaihtoehdot on äkkiä kokeiltu.
Mä miellän 2x15 yläkaapit yleensä ns "kokoaluekaapeiksi", jotka itte jo toistavat melkoisen alas.
Toisaalta mä miellän subit semmoisiksi botneämyreiksi, joista ei o tarkoitus kuunnella laulua tai skittaa.
Niinpä jos sä vedät stereosignaalin jakarin läpi nelikanavapäätteeseen, niin sä et oikeestaan voi muuta kuin kokeilla, et kuulostaako 80 vai 160 jako paremmalta. Arvaukseni on, et 80 jaolla 2x15 yläkaappi ei rasitu mitenkään liikaa. Vastaavasti veikkaan, et 160 jaolla subeilta kuuluu melko tavalla ei kovin toivottua lauluälämölöä.
Jos mikseris antaa myöden, niin testaisin aux- subbarointia, eli käyttäisin jakaria yläkaappien botneleikkurina siin 80:ssä ja vetäisin sen lisäksi basson ja bassarin post- auxista semmoisenaan jakarin ohi myös subikanaviin.
Hirveesti muita kokeiltavia vaihtoehtoja mä en keksi. | |
rintapek: Jos mikseris antaa myöden, niin testaisin aux- subbarointia, eli käyttäisin jakaria yläkaappien botneleikkurina siin 80:ssä ja vetäisin sen lisäksi basson ja bassarin post- auxista semmoisenaan jakarin ohi myös subikanaviin.
Tätä täytyy kokeilla, mielenkiintoista.
Minä kuljen, Herra ohjaa! | |
Niin kauan kun ei tiedä noista ämyreistä yhtään enempää niin on ihan mahdoton lähteä arvailemaan mitään sopivia asetuksia. Noilla spekseillä jakotaajuuden kysely on vähän sama kun kyselisi jotain malliin "Autossani on neljä rengasta ja moottorissa kuusi sylinteriä, mikä olisi sopiva leveys eturenkaalle?"
Subbareita ja yläpäitä löytyy miljoonaan eri lähtöön, 18" elementtisen subin voi virittää about mihin tahansa ja väärin arvaamalla saa helposti aikaan hellehattuja. Kajareiden herkkyys on taajuudesta riippuvainen ja jos sulla on kovin matalalle viritetty subi mutta laitat jakarin 160Hz kohdalle voi parhaimmillaan subin oma herkkyys olla jossain -20dB hujakoilla. Sama pätee toiseen suuntaan eli jos subi on viritetty kovin ylös se voi lopettaa ihan hyvin soimisen jo johonkin 50-60Hz tienoille jolloin 40Hz alueella ruvetaan taas olemaan -20dB lukemissa. Molemmat tapaukset tarkoittavat että jos noilta taajuuksilta halutaan jotain kuulumaan niille pitää ajaa reilusti yli kymmenkertainen määrä tehoa 0dB-taason taajuuksiin verrattuna ja tämä johtaa varsin nopeasti rikkiniäisiin elementteihin.
Ainoa yleispätevä ohje on että kaiva noiden valmistajalta manuaali ja/tai suosituslukemat esiin ja koita päästä mahdollisimman lähelle niitä. Ne kajarit kestää jonkun tietyn verran tehoa ja tehtaan setä on todennäköisesti etukäteen miettinyt ja mitannut että minkälaisella taajuusalueella sillä teholla saadaan aikaan eniten meteliä. Oman kokemukseni mukaan todella harvassa ovat tilanteet missä jakotaajuus nousee yli 120Hz:n, 100Hz on ollut yleisin mitä vastaan on tullut eli jos pitäisi puhtaalla arvalla heittää niin 80Hz olisi lähinnä oikeaa, 160Hz todennäköisesti saa aikaan erikoisia ilmiöitä sekä huonoa soundia ja 250Hz rupeaa olemaan jo sen verran korkea että kaluston rikkominen voi olla todella helppoa. Rintapekin ehdottama aux-sub ratkaisu voi myös olla hyvä veto testata. |  miksaajasetä
02.02.2015 20:44:15 (muokattu 02.02.2015 20:44:31) | |
|
rintapek: Toisaalta mä miellän subit semmoisiksi botneämyreiksi, joista ei o tarkoitus kuunnella laulua tai skittaa.
...
Jos mikseris antaa myöden, niin testaisin aux- subbarointia, eli käyttäisin jakaria yläkaappien botneleikkurina siin 80:ssä ja vetäisin sen lisäksi basson ja bassarin post- auxista semmoisenaan jakarin ohi myös subikanaviin.
Komppaan. Tähän tapaan tulee nykyisin itse tehtyä lähes poikkeuksetta. Tosin jakotaajuus on minulla yleensä 100 Hz:n tienoilla, yläpäillä hpf ja subilla lpf.
Ainoat soittimet, joissa on mitään toistettavaa subbarin taajuuksilla, ovat basso, basari ja musiikkityylistä riippuen ehkä koskettimet. Tosin silloin kosketinsoittajalle voi tulla liian suuri kiusaus leikkiä basistia... | |
basisti1971: Mielikuva jonka kirjoituksiasi luettuani olen muodostanut, on antanut kuvan saliäänentoiston ammattilaisesta.
Äärimmäisen vaikea lukemani pohjalta on uskoa että kampasuodinilmiö (matalilla taajuuksilla) on tuntematon käsite, samoin kuin hyvinkin yksinkertaiset menetelmät äänikenttää heikentävien vaikutusten vähentämiseen.
Halusin vain perustelusi, kuinka jakotaajuuden nostaminen 80 -> 160Hz vähentää kampasuodatusta olettaen, että yläpäät ovat vain pinottuna subien päälle - pino kummallakin puolella.
Miksei, perustuu kuitenkin pohjimmiltaan kuulokäyriin?
Toissijaisesti matalien taajuuksien toistamisen yleiseen hankaluuteen.
Asiaan vaikuttaa erittäin monta seikkaa. Esimerkiksi suurien järjestelmien kohdalla tulee ongelmia korkeiden taajuuksien epätäydellisen summautumisen takia. Tästä syystä korkeat taajuudet alkavat vaatia suhteellisesti enemmän tehoa. Lisäksi syötettävä signaali (spektri) ja kaiuttimien hyötysuhde ratkaisevat.
Jos oltaisiin jossain prosoundwebissä, voitaisiin puhua totuuksista ja/tai omakohtaisista kokemuksista, mutta anonyymikiipariperunoiden kansoittamilla saiteilla (aiheesta riippumatta) parhaimmillaan mielipiteistä, heikoimmillaan mielikuvista.
Mulla on tarpeeksi kredibiliteettiä kirjoittaa myös kyseiselle sivustolle, jolla olin jossain vaiheessa mahdollisesti tunnetuin suomalainen jäsen.
Ja vaikka täällä ei vaaditakaan omalla nimellä esiintymistä, tunnen ja tunnistan ihmiset useiden nimimerkkien takaa. Ihmisten uskottavuus kuitenkin muodostuu vähitellen, jolloin aina kirjoittajaa ja meriittejä ei tarvitse aina tuntea.
entinen turkulainen | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
