Kitarat: kitarakamat ›

McNulty: Muistaakseni siinä LC-85S (tai vastaava), siis se Wylde-henkinen härveli, jossa oli öljytty kaula) oli aavistuksen tuhdimpi, joskaan ei sekään mikään über-tuhti ollut.
 
Omassa öljykaulaisessa LC-85:ssa kaulan paksuus on melkolailla täysin sama kuin Gibsonin LP Studion '59 rounded oli. LS-sarjalaiset sitten taitavat olla ihan piirun verran ohkaisempia.

fhtagn: Omassa öljykaulaisessa LC-85:ssa kaulan paksuus on melkolailla täysin sama kuin Gibsonin LP Studion '59 rounded oli. LS-sarjalaiset sitten taitavat olla ihan piirun verran ohkaisempia.
 
Ammoin omistamassani TLC-60ssa ainakin oli paksuhko kaula. Voi hyvinkin olla lähellä tuota Gibsonin roundedia.
 
Googlettelin hiukan niin tokaiforumilta löytyi sellaista tosiepävirallista tietoa, että paksuudet olisi vaihdelleet eri vuosikymmeninä saman 'mallisarjan' sisällä.

fhtagn: Omassa öljykaulaisessa LC-85:ssa kaulan paksuus on melkolailla täysin sama kuin Gibsonin LP Studion '59 rounded oli. LS-sarjalaiset sitten taitavat olla ihan piirun verran ohkaisempia.
 
Joo, samanlaiset ovat havaintoni olleet vuosien saatossa.

LaMotta: Ammoin omistamassani TLC-60ssa ainakin oli paksuhko kaula. Voi hyvinkin olla lähellä tuota Gibsonin roundedia.
 
Googlettelin hiukan niin tokaiforumilta löytyi sellaista tosiepävirallista tietoa, että paksuudet olisi vaihdelleet eri vuosikymmeninä saman 'mallisarjan' sisällä.
 
Mikäli väitteet siitä, että Tokailla kaulaprofiili jynssätään käsipelillä (Japan-mallit) pitää paikkansa, niin se saattaisi selittää eroavaisuuksia mallista toiseen. Tämä on siis tornari, eikä faktaa. Suhtaudun hienoisella varauksella, joskaan ei se täysin poissuljettua ole (jos mietitään vaikka Ibanez Prestigeä ja Fujigenia).

McNulty: Mikäli väitteet siitä, että Tokailla kaulaprofiili jynssätään käsipelillä (Japan-mallit) pitää paikkansa, niin se saattaisi selittää eroavaisuuksia mallista toiseen. Tämä on siis tornari, eikä faktaa. Suhtaudun hienoisella varauksella, joskaan ei se täysin poissuljettua ole (jos mietitään vaikka Ibanez Prestigeä ja Fujigenia).
 
Tässä copy-paste. Tämäkin tavallisen keskustelijan kirjoittama:
 
I have experience of these Tokais:
 
1999 LS-320 - Similar neck to my LP Custom Lite and LP Supreme - I believe that is 60's slim taper.
 
1985 LS-60 - Neck similar to my LP custom - Slightly chunkier than 60's neck
 
2005 LS150 - Much chunkier than 60's neck although not a baseball bat.
 
http://www.tokaiforum.com/viewtopic … id=a96000f08a84713cb34773400b41cb32

McNulty:Melkolailla samanlaisia ovat LS- ja LC-sarjoissa, perus C-profiililla suurin osa (ellei itseasiassa kaikki) niistä mitä olen hiplaillut. Muistaakseni siinä LC-85S (tai vastaava), siis se Wylde-henkinen härveli, jossa oli öljytty kaula) oli aavistuksen tuhdimpi, joskaan ei sekään mikään über-tuhti ollut.
 
Tuossa mun LC85-öljykaulassa on aika identtinen profiili 2012 LP-Customiin verrattuna, erona tietysti tuntuma lakatun ja öljytyn välillä.
 
Sit takavuosina mulla oli -80 alun LS-sarjalainen, jossa pikkusen ohuempi kaula, vaan ei silti lähelläkään tikkua.
 
Mielikuva on, että vähemmän löytyy niitä isoja vaihtoehtoja kuin esikuvaltaan.

LaMotta: Terve. PRSiä saa linnuilla ja ilman. Ilman on halvempi mutta linnuilla hienompi ja kalliimpi vaikka kitarana todnäk ovat sama veroisia. Moi.
 
Suostuin myöntämään, että pärssinen on hyvä kitara ja hommasin sellaisen. Kehtaan kuitenkin soittaa sillä vain pimeässä ja en kehtaisi ollenkaan, jos sen otelautaa rumentaisi linnut. Niistä tulee mieleen lokit ja meri, mistä puolestaan ruotsinlaivat ja niiden orkesterit. Sorry OT, oli ihan pakko. Kitaroiden kannesta: loimukin - etenkin jos on joku tobacco sunburst - on kiva ja on mulla sellaisiakin, mutta mieluiten musta ja ilman mitään loimotuksia. Makunsa siis kullakin.

klobasa: Ketjussa on jo niin hyvin offtopicia ja muuta rölötystä, että jatkanpa minäkin:
 
millaiset kaulapaksuudet noissa japsi Tokai lessukoissa on? Onko jokin tietty malli missä olis hieman tuhdimpi?
 
LS-95 '58
LS 100/107 '59
LC-107 '57
 
Tuo '57 on paksuin.

Tämä ns. GAS on aika surullinen juttu, kun siihen ei tunnu auttavan muu kuin ostaminen
 
Mitä surullista GASissa on, mä ainakin ostan kaiken aikaa kaikenlaista halpaa ja kallista. Todella hauskaa puuhaa vaikka en enää tarvis yhtään mitään.
Kivaa tutkia, testailla, vertailla ja oppia/kokea uutta.

Kokeilin pari päivää sitten paikallisessa muutamaa lespaa. Ainoa joka pysyi istualtaan soitettaessa tasapainoisesti sylissä oikean reiden päällä oli G merkkinen. Edullisemmat Tokait oli ilmeisesti rungoltaan painavia ja keulat keveitä, ja siksi kitara meinasi kokoajan valahtaa lattialle.
 
Onko noissa paremmissa japanin Tokaissa isoja eroja painoissa yksilöiden välillä? Onko joku huomannut että jokin tietty malli olisi järjestään painopisteeltään tasapainoinen?

klobasa: Kokeilin pari päivää sitten paikallisessa muutamaa lespaa. Ainoa joka pysyi istualtaan soitettaessa tasapainoisesti sylissä oikean reiden päällä oli G merkkinen. Edullisemmat Tokait oli ilmeisesti rungoltaan painavia ja keulat keveitä, ja siksi kitara meinasi kokoajan valahtaa lattialle.
 
Onko noissa paremmissa japanin Tokaissa isoja eroja painoissa yksilöiden välillä? Onko joku huomannut että jokin tietty malli olisi järjestään painopisteeltään tasapainoinen?
 
Kokeilitko vaa'alla. Uudemmissa Gibsoneissa tuntuu lakka tahmaavan japsikilpailijoitansa enempi joka voi myös selittää sukeltamattomuutta. Onhan toki kaiken painoisia Toksuja.

klobasa: Kokeilin pari päivää sitten paikallisessa muutamaa lespaa. Ainoa joka pysyi istualtaan soitettaessa tasapainoisesti sylissä oikean reiden päällä oli G merkkinen. Edullisemmat Tokait oli ilmeisesti rungoltaan painavia ja keulat keveitä, ja siksi kitara meinasi kokoajan valahtaa lattialle.
 
Onkos Tokain lespoissa muuten noita Gibboneista tuttuja rungonkevennysporauksia? Jos ei, niin siinä lienee selitys tuolle ilmiölle.

Joo siinä kokeilemassani G lespassa oli ilmeisesti kevennysporaukset. Tokait vaikutti kyllä rungoltaan painavemmilta ja mielestäni siksi kokoajan meinasivat tippua reiden päältä. Oikeastaan tuo G oli eka lespa koskaan josta tuumasin, että onpas asiallisesti tasapainossa. Jos löytäis moisella ominaisuudella japsi Tokain niin voisinpa harkita hankkimista.

klobasa: Joo siinä kokeilemassani G lespassa oli ilmeisesti kevennysporaukset. Tokait vaikutti kyllä rungoltaan painavemmilta ja mielestäni siksi kokoajan meinasivat tippua reiden päältä. Oikeastaan tuo G oli eka lespa koskaan josta tuumasin, että onpas asiallisesti tasapainossa. Jos löytäis moisella ominaisuudella japsi Tokain niin voisinpa harkita hankkimista.
 
Minusta nuo kevennysporaukset eivät haittaa mitenkään. Muutamaa tuollaista kevennettyä Les Paulia olen kokeillut ja ihmetellyt, miten hyviä kitaroita ne olivat. Maksoivat 800-900 euroa, etteivät olleet edes ihan kalliimmasta päästä.
Ainakin ne yksilöt olivat niin kitarana kuin muutenkin hyviä, myöskin soundiltaan. En tosin tiedä missä hinnoissa ovat nykyään, mutta kyllähän noita uusia Gibsoneita on monessakin liikkeessä ja ei ole kaikki kivijalkaliikkeiden Gibsonit näitä 2015 vuoden malleja. Top Soundissa on ja Jyväskylän Musikantissakin, vaikka niiden nettisivuilla ei kaikkia malleja jostain syystä olekkaan.
 
Ainakin itse hommaisin enemmin kevennetyn Gibsonin joka istuu käteen hyvin, kuin kalliimman/samanhintaisen Tokain tai jonkun muun painavamman.
Kuka tykkää mistäkin, mutta itse en laske suurta painoa plussaksi. Toki jos se Tokai on muuten parempi kitara, niin sittenhän asia on jo aivan toinen.

Ovatkos kaikki Tokain Les Paulit muuten polylakattuja? Noissa uusissa kalliimmissa olisi muuten aika hyvät speksit.. mutta kyllä se tarttis nitrolakka olla.
 
mpekkanen: Ainakin itse hommaisin enemmin kevennetyn Gibsonin joka istuu käteen hyvin, kuin kalliimman/samanhintaisen Tokain tai jonkun muun painavamman.
Kuka tykkää mistäkin, mutta itse en laske suurta painoa plussaksi.
 
Itse ratkaisin asian niin että ostin keventämättömän mutta silti kevyen LPn.

mpekkanen: Minusta nuo kevennysporaukset eivät haittaa mitenkään.
 
Ei muakaan haittaa yhtään ne kevennysporaukset jos soundaa hyvältä. On eri syyt kuin toi miksi hankkisin mielummin Tokain kuin Gibsonin. Kriteereiden kärkipäässä on se, että kitara pysyy hyvin sylissä ja ei ole kovin painava.

klobasa: Ei muakaan haittaa yhtään ne kevennysporaukset jos soundaa hyvältä. On eri syyt kuin toi miksi hankkisin mielummin Tokain kuin Gibsonin. Kriteereiden kärkipäässä on se, että kitara pysyy hyvin sylissä ja ei ole kovin painava.
 
Tokailta saa myös Studion hintaan Stankku-mallisen ja niissä on normit virittimet. Konehuoneesta puuttunee myös piirilevyt.
 
Toisaalta Gibsonissa on tod.näk. paremmat mikit valmiina ja mojompi logo lavassa.

Joo, ei ole minullekkaan tuo lavassa lukeva logo ihan siellä kärkipäässä kun puhutaan hyvästä kitarasta.
Itselleni merkkaa sellaiset, että yleinen soittotuntuma ja tatsi on hyvä, soundit toimii, pysyy vireessä ja myöskin soittoergonomia. En myöskään pidä kauhean painavista soittimista, mutta esim. resonaattorikitaran kuuluukin olla hieman painavampi kuin normaalin akustisen. Siinä taisi mennä sekin mielipide...tosin akustisia soittelen aina istualtaan joten ei se haittaa :)
 
Tietysti silmää myös miellyttää enemmän jotkut toiset mallit kuin taas jotkut muut, että kyllä ne ulkonäöllisetkin jutut vaikuttaa. Varsinkin silloin mitä enemmän on laittamassa euroja kitaraan.
 
E: Siis metallikoppaiset resonaattorit.

Gabe: Ovatkos kaikki Tokain Les Paulit muuten polylakattuja? Noissa uusissa kalliimmissa olisi muuten aika hyvät speksit.. mutta kyllä se tarttis nitrolakka olla.
 
Niissä kalliimmissa on nitrolakka, suurin piirtein LS4XX:stä alkaen. Tiedä sitten onko sekään nitro sen aidompaa kuin muillakaan.
 
Itse ratkaisin asian niin että ostin keventämättömän mutta silti kevyen LPn.
 
Mulla oli kerran LS200:n, joka painoi 3,8 kiloa ja rapiat. Se oli kyllä muutenkin paras ja kaunein, mutta ei keveyskään haitannut. on niitä kevyitäkin Tokaita siis olemassa.