Aihe: Les Paul prototyyppi huutokaupataan Yhdysvalloissa | |
---|
|
Alkuperäinen Gibson Les Paul 1954 Black Beauty huutokaupataan helmikuun 19. päivä New Yorkissa. Kitaran myy huutokauppatalo Guernsey. http://www.guernseys.com/Guernseys%20New/tom_doyle.html Les Paul omisti kyseisen mustan, kultakoristeisen kitaran vuodesta 1954 vuoteen 1976 ennen kuin lahjoitti sen ystävälleen soitinrakentaja Tom Doylelle. Mielenkiintoista nähdä kuinka korkealle hinta nousee. |
|
Kyllä. Veikkaan että sen verta korkialle mennään ton hinnan suhteen että ei iha joka pojalla roposet riitä. |
|
Tuossakin kummasti vireenpito paranisi jos floyd rosen mounttais kiinni. |
high_society 11.01.2015 14:41:07 (muokattu 11.01.2015 14:41:26) | |
|
Hatfairy: Tuossakin kummasti vireenpito paranisi jos floyd rosen mounttais kiinni. Niinpä ja EMG:t ku laittas vielä, nit tulis soitonkin nyanssit paremmin esille. KASARI,KASARI.....KKKKKAAAASSSAAARRIIIIII !!!!!!!!!!!!!!! |
Gafa 11.01.2015 16:05:58 | |
|
high_society: Niinpä ja EMG:t ku laittas vielä, nit tulis soitonkin nyanssit paremmin esille. Scallopointi niin sais zägällä jonkun barren soimaan .. |
|
Hmm... Tuo kitara ei taitaisi ihan mahtua Biltemasta ostamaani (halpa!) kiväärilaukkuun. Mutta, jos muotoilisi vannesahalla bodyä hieman pienemmäksi, syntyisi säästöä, kun ei tarvitsisi ostaa uutta laukkua. Helvetti kun mieli tekis laulaa, mutta kun ei osaa sanoja eikä säveltä... |
|
Ei kai tuon kuuluisi olla vintage-ihanteiden mukaan arvioiotuna paljon minkään arvoinen kun on modattukin vaikka mitä. |
hollstro 12.01.2015 08:57:47 (muokattu 12.01.2015 08:58:20) | |
|
joku muu sikko: Ei kai tuon kuuluisi olla vintage-ihanteiden mukaan arvioiotuna paljon minkään arvoinen kun on modattukin vaikka mitä. Tässä kitarassa näkyy Lester Paulfus:in tekemä evoluutio kohti hänen ihannekitaraansa ja saundia. Erään pioneerin työväline joka on aikansa merkittävimpiä äänitysteknikan kehittäjiä saund on saund ideoineen. Les äänitti millon missäkin ja paljon reissussa sekä kotona. Ehdottomasti merkipaalukitara enemmän kuin joku Blackie tai Lenny. Tämä tulee olemaan kallis. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
hollstro: Tässä kitarassa näkyy Lester Paulfus:in tekemä evoluutio kohti hänen ihannekitaraansa ja saundia. Erään pioneerin työväline joka on aikansa merkittävimpiä äänitysteknikan kehittäjiä saund on saund ideoineen. Les äänitti millon missäkin ja paljon reissussa sekä kotona. Ehdottomasti merkipaalukitara enemmän kuin joku Blackie tai Lenny. Tämä tulee olemaan kallis. Samaa mieltä tästä. "You know the whole deal with tearing down the old to make room for the new? Well, music isn't city planning." - Grant Hart |
|
Tokai on parempi. No tiedäthän.. Tarkoitettu.. tiedäthän.. |
|
Sittenkö joku tuon ostaa niin mnetissä neuvotaan että "oisit pistänyt vielä 200 lisää niin olisit saanut torilta tämän..." |
|
Maailman parhaan kitaramallin synty. Ei voi kuin kiittää ja kumartaa Les Paulia kuinka hienon ja mukavantuntuisen kitaran hän loihti. Malli nyt tietenkin on omakohtainen juttu sopiiko vai ei, mutta itselleni LP on just se oikea malli soitettavuuden sekä soundin puolesta. Onneksi LP ei jäänyt kuitenkaan tuon prototyypin näköiseksi koska silloin ei välttämättä olisi saavuttanut ehkä samanlaista mainetta kuin nykyinen LP malli jonka tunnemme. Järki joskus jäässä mutta tukka yhä päässä. |
|
Ei oo orkkiskunnossa. Les röytäny pahemman kerran. Antaa kaikkien kitaroiden soida. Kielten värähtely yleinen ja yhtäläinen. |
|
Vanha röydetty ritsa. Kyllä ostaisin ennemmin uuden Epin, nehän pesee Gibsonit mennen tullen ja 6-0. Mutta on kyllä mielenkiintoista nähdä, kuinka korkeaksi hinta kohoaa... Believe what you want, it doesn't mean you're right... |
|
Spiral: Sittenkö joku tuon ostaa niin mnetissä neuvotaan että "oisit pistänyt vielä 200 lisää niin olisit saanut torilta tämän..." "tampio, maksoit sitten 450k$ vanhasta epätäydellisestä lespaulista, oisit tonnilla saanu tokain!" kaikki paitsi on turhaa. |
|
Kitaran hinnaksi huutokaupassa tuli 335 500 dollaria eli noin 297 000 euroa. Ostaja on nimeltään Jim Irsay. Hän on Indianapolis Colts nimisen amerikkalaisen jalkapalloseuran omistaja. Harrastukset maksavat aina. |
d3monilaama 21.02.2015 00:09:41 (muokattu 21.02.2015 00:10:02) | |
|
Rahahan se ratkaisee, mutta eikö tuokin pala musiikillista historiaa olisi parempi jossain asialle omistautuneessa museossa halukkaiden nähtävillä kuin jonkun massipäällikön yksityisessä kokoelmassa? Naiset on hyviä. Niitä on keskimäärin mukavampi panna kuin miehiä. |
|
Irsay on kitraharrastaja jolla on massia toteuttaa unelmiaan: http://bigredsportsmachine.com/wp-c … tent/uploads/2013/10/Jim-Irsay3.jpg vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
Näyttää jäpäkällä olevan enemmänkin nuita halpiksia. Ja kyllä tuohon vielä pari sekaan mahtuu. Juupa juu jaapa jaa tralla lalla laaa! |
|
d3monilaama: Rahahan se ratkaisee, mutta eikö tuokin pala musiikillista historiaa olisi parempi jossain asialle omistautuneessa museossa halukkaiden nähtävillä kuin jonkun massipäällikön yksityisessä kokoelmassa? Joskushan on näitä kitarasankareiden soittimia myyty isompiakin määriä huutokaupalla ja tuotot on suunnattu hyväntekeväisyyteen. Voi siis joskus olla ihan hyväkin asia, että rahamiehet/naiset voivat auttaa muita samalla kun keräävät itselleen jotain tavaraa. Sellainen museo jossa olisi historiallisesti lähes kaikkien merkittäven soittajien kitaroita olisi kyllä varmasti myös kitarastille sellainen kohde, että matka sinne saattaisi kyllä kiinnostaa. Julkisilla varoilla ei vaan tällaista pysty missään järjestämään ja ei oikein siksikään kun jo suuri osa legendaarisista soittimista on jo joillakin miljonäärellä, jotka tuskin lähes ilmaiseksi mitään pois antavat. Sitten on tietysti vielä sekin seikka, että moni merkittävä kitara on edelleenkin käytössä omistajallaan. Jospa joku taho saisi järjestettyä tällaisen museon niin se olisi varmaan todella suosittu turistikohde ja kaikkien sinne soittimiaan laittaneiden "rahat" kyllä varmaan tuottaisi lisää tuottoa. En kylläkään usko, että hyvästä ajatuksesta huolimatta yhteisymmärrykseen nämä keräilijät kylläkään pääsisivät. Soittimien arvot olisivat jo sellainen mihin tämä asia kompastuisi. Jokainen varmaan pitäisi sitä omaa soitintaan kokoelman arvokkaimpana ja tuoton jakaminen ei miellyttäisi ketään. Kun tämä ei näille ihmisille ole edes rahasta kiinni, niin eipä tämä hanke etenisi. Ajatuksena sellainen museo, jossa olisi tosiaankin lähes kaikkien historiaan vaikuttaneiden kitaristien soittimia olisi kyllä ehdottamasti enemmän kuin mielenkiintoinen käyntikohde. |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|