| Aihe: Sanoitus: Musta ruusu | 1 |
|---|
 Stella Vitae
05.01.2015 21:09:29 (muokattu 05.01.2015 21:12:41) | |
|
Musta ruusu
Sain sulta mustan ruusun
Vaikka luulin sitä punaiseksi aiemmin
Se ruusu mut muutti korpiksi, katalaksi
muutti mustaksi
Sain sulta mustan ruusun
Vaikka luulin sen elossa olevan
Se ruusu mut muutti riistaksi, haahkaksi
muutti mustaksi.
Ei revontulet leisku taivaallani
Ei kukat kuki päällä maan
Ei linnut lähde lentoon
Ne maassa on kiinni siivistään.
Kuun sirpin päälle kiipeisin
jos sinne asti olisi askelmat, tikkaiden
Siellä istuisin hajareisin
Alhaalta katsoisit, kun kuuta halaan.
Sain sulta mustan ruusun
Sitä suudellessa muutuin mustaksi
Se imi punan pois huuliltani
Ne muutti harmaiksi
Vei ilon sydämestäni
Sen muutti tuhkaksi
Sisältä oon hopeaa, kultaa.
Sinä pronssia, rihkamaa.
Nyt odottaa rakkautta
sydän, huulet harmaat
Että kohdata saavat, oman rakkaan.
Sinä se et ollutkaan.
Ei revontulet leisku taivaallani
Ei kukat kuki päällä maan
Ei linnut lähde lentoon
Ne maassa on kiinni siivistään
Kuun sirpin päälle kiipeisin
jos sinne asti olisi askelmat, tikkaiden
Siellä istuisin hajareisin
Alhaalta katsoisit, kun kuuta halaan.
Ei revontulet leisku taivaallani
Ei kukat kuki päällä maan
Ei linnut lähde lentoon
Ne maassa on kiinni siivistään.
Kuun sirpin päälle kiipeisin
Jos sinne asti olisi askelmat, tikkaiden
Siellä istuisin hajareisin
Alhaalta katsoisit, kun kuuta halaan.
Luona oman rakkaan.
-J.L.-
Elämää paperilla, minun tai toisten.. | |
Palaute, arvostelu ja kommentointi suotavaa :) Niin positiivinen kuin negatiivinenkin! Jotta tässä "lajissa" voisi kehittyä mahdollisimma hyväksi. Taustatietona: Aiemmin tehtyjä on kymmeniä, ja 3kk sitten vasta aloitin näiden tekemisen ja asiaan perehtymisen.
Elämää paperilla, minun tai toisten.. | |
En osaa analysoida sen tarkemmin. Minusta tämä on vahvaa tekstiä. Kirjoita lisää vaan. | |
Millainen on vahva teksti? Miltä kantilta katsottuna?
Kuvainnollisuus, rytmi, soinnillisuus, sisältö?
Elämää paperilla, minun tai toisten.. | |
Stella Vitae: Millainen on vahva teksti? Miltä kantilta katsottuna?
Kuvainnollisuus, rytmi, soinnillisuus, sisältö?
Minulle taiteen tarkoitus on sitä, että kuvataan asioita, joita ei voi muulla tavalla esittää. On olemassa jokin ajatus tai kokemus, joka ilmaisee itsensä taiteen keinoin. Kyse on siitä, että on henkisesti sellaisessa tilassa, jossa on ikään kuin rehellinen itselleen ja herkkä ajalle tai hetkelle jossa elää. Rohkeus ja rehellisyys. | |
Aihe ok, mutta vaatii kyllä riisumista, asiat tulevat esille silti liikaa alleviivaamatta.
ja mieti erityisesti kohtaa:
Kuun sirpin päälle kiipeisin
jos sinne asti olisi askelmat, tikkaiden
(Siellä istuisin hajareisin
Alhaalta katsoisit, kun kuuta halaan.)
mieti tässä estetiikkaa!
(hajareisin) tulee tahatonta komiikkaa. Mitä tuskin tarkoitat?
Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | Stella Vitae
05.01.2015 23:07:47 (muokattu 05.01.2015 23:17:57) | |
|
Kiitos palautteista :)
Huomasin tuon \\\"hajareisin\\\" vertauksen itsekin, mutta ensin tekstiä kirjoittaessa ei tullut sellaista mielleyhtymää, mitä luulen tarkoitettavan. Jossain tietyntyyppisessä musiikissa voisi toimiakin, esim. jossain musikaalissa, mutta ehkäpä parempi olisi jos sen menisikin seuraavasti. Sisältö muuttui paljon, vaikka vain joitain kohtia on kirjoitettu uusiksi.
Musta ruusu
Sain sulta mustan ruusun
Vaikka luulin sitä punaiseksi aiemmin
Se ruusu mut muutti hennoksi, hauraaksi
muutti mustaksi
Sain sulta mustan ruusun
Vaikka luulin sen elossa olevan
Se ruusu mut muutti pelokkaaksi, säikyksi,
muutti mustaksi.
Ei revontulet leisku taivaallani
Ei kukat kuki päällä maan
Ei linnut lähde lentoon
Ne maassa on kiinni siivistään.
Kuun sirpin päälle kiipeisin
jos sinne asti olisi askelmat, tikkaiden
Kuuta vasten painaisin pään
ja halaisin ystävää.
Sain sulta mustan ruusun
Sitä suudellessa muutuin mustaksi
Se imi punan pois huuliltani
Ne muutti harmaiksi
Vei ilon sydämestäni
Sen muutti tuhkaksi
Sisältä oon hopeaa, kultaa.
Sinä pronssia, rihkamaa.
Nyt odottaa rakkautta
sydän, huulet harmaat
Että kohdata saavat oman rakkaan.
Sinä se et ollutkaan.
Ei revontulet leisku taivaallani
Ei kukat kuki päällä maan
Ei linnut lähde lentoon
Ne maassa on kiinni siivistään
Kuun sirpin päälle kiipeisin
jos sinne asti olisi askelmat, tikkaiden
Kuuta vasten painaisin pään
ja halaisin ystävää.
Ei revontulet leisku taivaallani
Ei kukat kuki päällä maan
Ei linnut lähde lentoon
Ne maassa on kiinni siivistään.
Kuun sirpin päälle kiipeisin
Jos sinne asti olisi askelmat, tikkaiden
Kuuta vasten painaisin pään,
ja halaisin ystävää.
Elämää paperilla, minun tai toisten.. | soihtu55
05.01.2015 23:30:50 (muokattu 05.01.2015 23:34:21) | |
|
joo, kokonaisuus ja tyylilaji ratkaisee. Yksikin sana voi muuttaa hyvään tai huonoon suuntaan. Yleensä kun lukee teksin, niin aika nopeasti sieltä pomppaa esiin se, mikä ei oikein istu tyyliin. Tosin joskus "poikkeamaa" voi käyttää tyylikeinona. Harkiten.
On hyvä, että useampi lukee tekstin silloin sitä voi pyöritellä ja nähdä eri kulmia
ja todeta: " ai sinä ajattelet noin."
Jokainen sitten itse tietenkin päättää ulkoasun, sisällön itse. Kopiontia kannattaa varoa, vaikka se nykysin on vaikeea koska tekstiä ja musiikkia suolletaan niin paljon.
usein sitä lähtee vertailemaan muiden teksteihin, mikä on luonnollista kunnes huomaa
että itseään ei voi paljoakaan muuttaa teksti on paljon se, mitä itse olet. Tai jos ei näin ole. Oletko vilpitön, aito? Se tarkoittaa kuitenkin jatkuvaa lukemista, kirjoittamista, kokemista, pohtimista. Kestää kritiikkiä. Päätöstä lopettaa kirjoittaminen ja aloittaa taas...lopettaa ja aloittaa taas..
Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
Kiitos taas ajatuksista!
En ole tätä vielä kovin kauaa harrastanut, mutta kun on kuunnellut erilaista musiikkia, niistä saa uusia ideoita omiin, jotka ovat hyvin erilaisia kuin se, mistä jokin idea on tullut. Ja olen yrittänyt tehdä mahdollisimman eri tyylisiä. Suorasanaisia ja kuvainnollisia. Riimittömien tekeminen on seuraava haaste ja täytyy vielä perehtyä erilaisiin rakenteisiin tarkemmin. Ajattelen, että ilman kritiikkiä ei voi kehittyä, koska se auttaa pyrkimään siihen, että tekee vielä paremmin. Ja luovassa työssä ei sinänsä ole yhtä pelkkää oikeaa lopputulosta, joten sekin auttaa kritiikkiin suhtautumisessa, vaikkakin omia tuotoksia täytyy pystyä katsomaan myös kaukaa.
Elämää paperilla, minun tai toisten.. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
