| Aihe: Finale vaiko Sibelius jos midistä tehdään nuotteja? | |
|---|
 JPQ
10.12.2014 04:20:30 | |
|
Finale vaiko Sibelius jos midistä tehdään nuotteja? mahdollisimman helposti siis ja midi tehty DAWissa.
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. |
|
Kumpi softa sulla on paremmin hallussa? Editointia joutuu joka tapauksessa tekemään nuottikuvan selkeyttämiseksi, .mid-tiedostot importoituvat aika lailla saman näköisinä molempiin softiin.
Olennaisempi asia tuossa toimenpiteessä on siivota midi jo DAW:in puolella ennen siirtoa nuotitusohjelmaan. Nuotit kannattaa kvantisoida, vaikka soivaa lopputulosta varten olisikin jättänyt juttuja livemäisesti/realismin vuoksi kvantisoimatta.
Lisäksi turhat midinuotit, kuten esim. tiettyjen orkesterisamplepatchien keyswitch-nuotit (helposti bongattavissa piano roll-näkymästä) kannattaa poistaa - nuotinkirjoitusohjelma ei tajua niiden eroa verrattuna normaaleihin, soiviin nuotteihin ja niiden perkaaminen nuotitusohjelmassa on huomattavasti raskaampaa. (Piano rollissa voi zoomata näkymään, jossa on koko biisin matkalta tietyn soittimen midiraita auki ja reippaasti äänialan ulkopuolella olevat keyswitchit voi kerralla maalata ja deletoida.) |
EP
10.12.2014 07:45:34 (muokattu 10.12.2014 07:48:07) | |
|
JPQ: Finale vaiko Sibelius jos midistä tehdään nuotteja? mahdollisimman helposti siis ja midi tehty DAWissa.
Juu ja helppoahan se ei välttämättä sittenkään ole, pitää muistaa, että mikään nuotinnussofta ei automaattisesti niitä nuotteja tee edes midistä.
Nuotinnussoftan lisäksi pitää tuntea nuotinkirjoitussäännöt, vastaavasti kun käyttäisit kynää ja nuottipaperia.
E: Usein on helpompaa kirjoittaa koko nuotti alusta loppuun ihan itse. |
|
EP: Juu ja helppoahan se ei välttämättä sittenkään ole, pitää muistaa, että mikään nuotinnussofta ei automaattisesti niitä nuotteja tee edes midistä.
Nuotinnussoftan lisäksi pitää tuntea nuotinkirjoitussäännöt, vastaavasti kun käyttäisit kynää ja nuottipaperia.
E: Usein on helpompaa kirjoittaa koko nuotti alusta loppuun ihan itse.
Oon mä joskus tehnyt midistä Finalella lapun kun kyseessä on ollut piisi jonka nuotteja ei mistään ole saatavissa.
Ei siinä mitään varsinaista ongelmaa ole ollut ja nopeampaa ja helpompaa kuin itse plokkaamalla (tietysti riippuu plokkaajan taidosta:-)
Ainoa ongelma että kun piisi menee alusta loppuun eikä merkkaa kertauksia ja segnoja ja codia niin niitten editoimiseen menee vähän aikaa jotta saa yhdelle A4:lle mahtumaan.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
EP: Usein on helpompaa kirjoittaa koko nuotti alusta loppuun ihan itse.
Ei tosta mitään yleistystä voi vetää. Esim. elokuvasävellyskuvioissa on nykyisin hyvin yleistä, että säveltäjä tekee hommat DAW:iin midinä ja erillinen orkestroija editoi siitä nuottikuvan (partituurin ja stemmat) äänityssessiota varten, tehden mahdollisesti muutoksia stemmakohtaisesti sen perusteella mikä on livesoittimilla järkevää vs. ohjelmoidut jutut. Nuottijäljen ei tarvitse olla "kustannuslaatuista" kun sessio on ainutkertainen eikä nuotteja julkaista tietenkään missään, mutta niiden pitää silti olla mahdollisimman selkeät ja luettavat.
Tällaisia projekteja ei ole mitenkään kustannustehokasta ryhtyä tekemään alusta asti nappula kerrallaan nuotittaen - siihen ei yksinkertaisesti ole budjettia eikä usein myöskään aikaa. Orkestrointi ja nuotinkirjoitus midien pohjalta on ihan oma taitonsa. |
EP
10.12.2014 12:08:16 (muokattu 10.12.2014 12:12:48) | |
|
Janus: Ei tosta mitään yleistystä voi vetää. Esim. elokuvasävellyskuvioissa on nykyisin hyvin yleistä, että säveltäjä tekee hommat DAW:iin midinä ja erillinen orkestroija editoi siitä nuottikuvan (partituurin ja stemmat) äänityssessiota varten, tehden mahdollisesti muutoksia stemmakohtaisesti sen perusteella mikä on livesoittimilla järkevää vs. ohjelmoidut jutut. Nuottijäljen ei tarvitse olla "kustannuslaatuista" kun sessio on ainutkertainen eikä nuotteja julkaista tietenkään missään, mutta niiden pitää silti olla mahdollisimman selkeät ja luettavat.
Tällaisia projekteja ei ole mitenkään kustannustehokasta ryhtyä tekemään alusta asti nappula kerrallaan nuotittaen - siihen ei yksinkertaisesti ole budjettia eikä usein myöskään aikaa. Orkestrointi ja nuotinkirjoitus midien pohjalta on ihan oma taitonsa.
Äh juu, siis tottakai tässä oli ny tarkotus vaan selvittää ettei se nuotinnussofta tee mitään painolaatuista nuottia ihan automaattisesti.
E: Alkuperäiseen kysymykseen vastauksena jos sulla ei ole vielä nuotinnussoftaa niin älä hommaa kumpaakaan, vaan homma Encore!
Opit sen yleisimmät toiminnot tosi nopeesti, käyttöliittymä vastaa helppoudessaan samaa kun kirjoittaisit paperille, erittäin looginen ja pääset heti hommiin. |
|
Hieman jo vanhentunut aihe, mutta ite oon kirjoittanu miditetyt nuotit loppuun Logicilla ja sen score-editorilla; sama softa jolla oon tenhy midiarrit. Just ne keyswithcit pitää sieltä poistella jne. mutta sen jälkeen ei tartte ku merkitä dynamiikkamuutokset jne ja jäsennellä scoret järkevästi jotta niitä on helppo lukea.
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1 |
JPQ
04.01.2015 02:46:52 (muokattu 04.01.2015 02:49:59) | |
|
Spedemix: Hieman jo vanhentunut aihe, mutta ite oon kirjoittanu miditetyt nuotit loppuun Logicilla ja sen score-editorilla; sama softa jolla oon tenhy midiarrit. Just ne keyswithcit pitää sieltä poistella jne. mutta sen jälkeen ei tartte ku merkitä dynamiikkamuutokset jne ja jäsennellä scoret järkevästi jotta niitä on helppo lukea.
Logic optioon varmaan menenkin (kun noiden hintoja katson et muuta tarve listaani) ja sillähnä saa rajattua nuottialueen mitä se viivastolla näyttää jos oikein katsoin joten se peittää keveyseitchit pitää varmaan nuo muut merkinät jutut katsella. Muutenkin syötän m usan yleensä nykyään nuotti näkymästä helpottaa pysymään sävellajissa (vähentää ajattelua) et ainoa keino jolla olen tuon kanssa saanut vaikkapa 10 raitaa kerralla mukavasti näkyviin. Voisikin joskus taas katsoa noita tuon nuotti kirjoitus työkaluja.
ps. aihe ei ole todellakaaan vanhentunut. ja nuotinnusohjelmista jos yhteistyötä tekisin muiden muusikoiden kanssa niin mitä niistä joiden kanssa haluaisin ehkä entien suomessa tehdä yhteistyötä yksi nuotintaa kait käsin vieläkin,yksi Finalella ja yksi Sibeliuksella. ja ainakin 2 noista kait käyttää Logiciakin (toinen niistä kirjoittaa siis käsin)...
Nimimerkki mitenhän hyvin Encore osaa erikoisemmat nuottiavaimet et muut isojen juttujen kirjoitusjutut.
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. |
 baron
04.01.2015 16:01:30 (muokattu 04.01.2015 16:02:36) | |
|
Musicxml:llä saa Finalen ja Sibeliuksen keskustelemaan.
Ainoa mikä pätkii niin soinnut tulevat eri fontilla mutta se on aika helppo korjata.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
EP
04.01.2015 16:57:03 | |
|
baron: Musicxml:llä saa Finalen ja Sibeliuksen keskustelemaan.
Ainoa mikä pätkii niin soinnut tulevat eri fontilla mutta se on aika helppo korjata.
Jep, tolla saa aika monet ohjelmat toimimaan keskenään.
Muistelisin, että oon avannu Finalella tehtyjä Encorella, siitä on kyllä aikaa.
Mun mielestä aloittajan kantsii miettiä tarviiko vasrsinaista nuotinnuohjelmaa ollenkaan? |
|
Kenelle kirjoitetut/viimeistellyt nuotit on tarkoitettu?
Nyt emme puhu konditionaalissa. |
JPQ
05.01.2015 18:59:20 | |
|
Soittajille varmaan alkuperäis kysyjän tapauksessa jos ideat totetuuu joskus.
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. |
 Janus
05.01.2015 21:33:08 (muokattu 05.01.2015 21:34:44) | |
|
JPQ: Soittajille varmaan alkuperäis kysyjän tapauksessa jos ideat totetuuu joskus.
Siinä tapauksessa kannattaa pysyä Logicissa ja sen nuottityökalussa, ja opetella sen käyttöä - ja tietenkin myös nuotinkirjoituksen periaatteita myös ilman mitään softaa, niin oppii toimimaan Logicin nuottityökalun vahvuuksien ja rajoitteiden kanssa.
Sessioita varten soittajille ei kuitenkaan tarvitse olla kustannetun näköisiä nuotteja, ja aika epätodennäköiseltä vaikuttaisi skenaario, että nyt ensi hätään pitäisi tuottaa 40-henkiselle orkesterille sen näköiset laput, että musa menisi prima vistana 1-3 otolla purkkiin. Lisäksi veikkaan, että ajasta ei ole pulaa myöskään nuotteja tehdessä - 200 sivua matskua ei tarvitse tuottaa viikossa.
Nuotinkirjoitusohjelman, kuten Finale tai Sibelius (en laske esim. Encorea nykyisten ammattistandardien mukaiseksi ohjelmaksi: siitä on tullut "uusia" versioita nykykäyttiksillä toimiviksi lähinnä vanhojen käyttäjien palvelemiseksi, mutta itse ohjelma ei ole kehittynyt millään tavalla), hyödyt*) ovat tässä kohtaa ihan irrelevantit. Ei ole mitään syytä maksaa satoja euroja, tai käyttää satoja työtunteja uuden softan opetteluun.
*) oikeasti kustannustasoinen nuottijälki, pikakomennot/makrot/niiden kustomoitavuus plugareilla ja apuohjelmilla, yhteensopivuus kollegoiden/tiimien välillä yhteistyötilanteissa (omat formaatit / MusicXML)...
(Olen käyttänyt suurinta osaa markkinoilla olevista nuotinnusohjelmista, pl. ehkä SCORE, sekä mm. Logicin nuottieditoria ~21 vuoden aikajänteellä. Pelkästään Sibeliuksesta 12 vuoden kokemus.) |
EP
05.01.2015 21:38:33 (muokattu 05.01.2015 23:06:44) | |
|
Janus: ..en laske esim. Encorea nykyisten ammattistandardien mukaiseksi ohjelmaksi: siitä on tullut "uusia" versioita nykykäyttiksillä toimiviksi lähinnä vanhojen käyttäjien palvelemiseksi, mutta itse ohjelma ei ole kehittynyt millään tavalla.
No tämähän nyt on aivan etten sanoisi pas*apuhetta, totta on, että päivityksiä ei tule joka vuosi minkä itse katson vain hyväksi asiaksi.
http://www.passportmusic.com/products/encore/encore-specs/
Sitä paitsi mutu tiedosta poiketen, vanhakin ohjelma toimii uusillakin win -versioilla, esim. Encore 4.5.5 (2004) toimii win 8.1 :lla aivan loistavasti.
Eli ei ole edes pakko päivittää ellei välttämättä tarvi ohelman uudempaa kehitysversiota.
Yleensä nämä harhakäsitykset pohjautuu henkilöiden käsityksiin jotka ovat Encorea käyttäneet viime vuosituhannella. |
JPQ
06.01.2015 04:33:07 | |
|
Janus: Siinä tapauksessa kannattaa pysyä Logicissa ja sen nuottityökalussa, ja opetella sen käyttöä - ja tietenkin myös nuotinkirjoituksen periaatteita myös ilman mitään softaa, niin oppii toimimaan Logicin nuottityökalun vahvuuksien ja rajoitteiden kanssa.
Sessioita varten soittajille ei kuitenkaan tarvitse olla kustannetun näköisiä nuotteja, ja aika epätodennäköiseltä vaikuttaisi skenaario, että nyt ensi hätään pitäisi tuottaa 40-henkiselle orkesterille sen näköiset laput, että musa menisi prima vistana 1-3 otolla purkkiin. Lisäksi veikkaan, että ajasta ei ole pulaa myöskään nuotteja tehdessä - 200 sivua matskua ei tarvitse tuottaa viikossa.
Nuotinkirjoitusohjelman, kuten Finale tai Sibelius (en laske esim. Encorea nykyisten ammattistandardien mukaiseksi ohjelmaksi: siitä on tullut "uusia" versioita nykykäyttiksillä toimiviksi lähinnä vanhojen käyttäjien palvelemiseksi, mutta itse ohjelma ei ole kehittynyt millään tavalla), hyödyt*) ovat tässä kohtaa ihan irrelevantit. Ei ole mitään syytä maksaa satoja euroja, tai käyttää satoja työtunteja uuden softan opetteluun.
*) oikeasti kustannustasoinen nuottijälki, pikakomennot/makrot/niiden kustomoitavuus plugareilla ja apuohjelmilla, yhteensopivuus kollegoiden/tiimien välillä yhteistyötilanteissa (omat formaatit / MusicXML)...
(Olen käyttänyt suurinta osaa markkinoilla olevista nuotinnusohjelmista, pl. ehkä SCORE, sekä mm. Logicin nuottieditoria ~21 vuoden aikajänteellä. Pelkästään Sibeliuksesta 12 vuoden kokemus.)
Yrittänyt opetella jotain nuotti juttuja.Ja ruskin prima viistaan tarvii mennäkun varmasti jos tuo toteutuu poruka npitää harjoitella. Myös soittajien/soittimien rajoista surkena vähän tietoa saatavilla tietdän että se on monimutkiasta muttasuuntaviivojakaan ei tunnu saavan mistään kasaan.
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. |
|
JPQ: Yrittänyt opetella jotain nuotti juttuja.Ja ruskin prima viistaan tarvii mennäkun varmasti jos tuo toteutuu poruka npitää harjoitella. Myös soittajien/soittimien rajoista surkena vähän tietoa saatavilla tietdän että se on monimutkiasta muttasuuntaviivojakaan ei tunnu saavan mistään kasaan.
Kyllähän tietoa saa. Esim. Adlerin Study of Orchestration antaa erittäin hyvät tiedot kaikista sinfoniaorkesterin soittimista ja soittimien/soittajien rajoista. |
JPQ
06.01.2015 18:59:45 | |
|
Sax-pappa: Kyllähän tietoa saa. Esim. Adlerin Study of Orchestration antaa erittäin hyvät tiedot kaikista sinfoniaorkesterin soittimista ja soittimien/soittajien rajoista.
Joskus kattelin minusta ei silti ihan täysin niin kattavaa kuin toivoisi. Mutta kirja lyhyelläkirjalistallani.
ps. ei vaan kata kuin sinfonia orkesterin tuo kirja...
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. |
|
JPQ: Joskus kattelin minusta ei silti ihan täysin niin kattavaa kuin toivoisi. Mutta kirja lyhyelläkirjalistallani.
ps. ei vaan kata kuin sinfonia orkesterin tuo kirja...
Mitähän sellaisia soittimia kaipaat joita ei sinfoniaorkesterissa ole?
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
JPQ: Myös soittajien/soittimien rajoista surkena vähän tietoa saatavilla tietdän että se on monimutkiasta muttasuuntaviivojakaan ei tunnu saavan mistään kasaan.
Soittimien rajoitteista ja äänialoista on saatavilla ihan helvetisti tietoa. Löydettävissä/tilattavissa on useita orkestrointioppaita (muitakin kuin Adler, se ei ole yksistään autuaaksi tekevä be-all-end-all -kirja) ja oppaita ihan yksittäisistä soittimista, kuten Leopold Mozartin viulukoulu ja Stanley Chaloupkan pokkarikokoinen opus harpulle kirjoittamisesta. Jotkut noista ovat jopa public domainissa, kuten esim. Rimski-Korsakovin orkestrointiopas sekä em. Mozartin viulukoulu (joka oli yleisessä käytössä vielä pitkälti 1800-luvulle asti). Lisäksi tuhansia laadukkaita YouTube-videoita, blogeja, nettisivustoja...
Lisäksi tärkein resurssi, eli oikeat orkesteripartituurit ja stemmat, joita on kaikista merkkiteoksista aina 1900-luvun alkuun asti saatavilla osoitteessa imslp.org. Tässä nyt on mennyt oikeasti useita _vuosia_ tuota JPQ:n jaappailua ja tuskailua katsoessa, niin ei voi kuin ihmetellä, millaista eteneminen olisi voinut olla, jos päivittäin olisi käyttänyt edes 5 minuuttia esim. jonkun orkesteripartituurin, jousikvartettopartsikan tai vaikka ihan jonkun tuntemattoman soittimen (esim. harppu) yksittäisen stemman silmäilemiseen. |
|
baron: Mitähän sellaisia soittimia kaipaat joita ei sinfoniaorkesterissa ole?
Haitari ja nokkahuilu taitaa puuttua :-), sekä sähköiset soittimet kuten sähköbasso ja esim. Hammond B3.
Akustiset soittimet on kyllä muuten erittäin kattavasti käsitelty.
Tuo ei tosiaan ole ainoa alan teos. Sattui vain hyllystäni löytymään. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
