Media ja viihde ›

Jo Nesbo: Lumiukko (osa 7)
 
Lumiukko löytyy pihalta, henkilöitä katoaa,ruumiita löytyy ja kyseessä on luultavammin sarjamurhaaja SOUNDS GOOD!
 
Siitä on jonkin aikaa kun luin Lumiukon joka kyllä kolahti heti ensimmäisillä sivuilla. Kirjoissa osataan selittää juoni erikoisella tavalla ja tarina on selkeää. Ydinasiat selitetään tarkasti ettei tipu kärryiltä. Juonenkäänteitä ja omaa spekulaatiota liikkui koko ajan ilmassa, ja loppua kohden aivan loistava teos! Kirjasta löytyi myös pieniä kauhu elementtejä jotka toi lisäpisteitä teokselle.
 
5/5
 
Tästä lähtikin sitten itellä tutustuminen Nesbon Harry Hole sarjaan, Hole joka on siis päähahmo näissä kirjoissa. Sarjaan sisältyy tällä hetkellä kymmenen osaa, Lumiukko on näistä seitsemäs. Mikä on yksi mainitsemisen arvoinen asia näistä kirjoista, jos vaikka joku haluaa testata? on että kirjoihin pääsee melko nopeasti kiini, henkilöt ja päähahmo tulee nopeasti tutuksi joten aijempia kirjoja ei välttämättä tarvi lukea. MUTTA kirjoissa saattaa olla viittauksia ja isoja juonipaljastuksia edellisten kirjojen tapahtumiin. Joten jos haluaa välttää kaikki spoilerit kannattaa aloittaa kirjat alusta asti.
 
Jo Nesbo: Lepakkomies (osa 1)
 
Kirja alkaa kun päähahmo Harry Hole saapuu Australiaan selvittämään norjalaisen tytön murhaa. Murha kuitenkin ei jää ainoaksi vaan naisia kuolee lisää ja murhilla on viittauksia aijempiin selvittämättömiin rikoksiin.
 
Tämä kirja on siis ensimmäinen osa H.H sarjasta jonka ostin samantien Lumiukon luettua. Kirja on hitaampi mutta siitä myös oppii paljon Australian väestöstä,historiasta ja rotujen jakaantumisesta. Tämä vaikutti enemmän perus dekkari kirjalta, meinaan että juoni kulkee samanlailla kun vanhassa Film noir leffassa. Tämä ei tietenkään ole paha asia! Kirjan päähahmoon tutustutaan kunnolla ja Nesbo antaa hyvän kuvan mitä odottaa jatko-osista kirjan sankarilta. Nesbo on selvästi matkustellut paljon, joten paikat ja alueet on kuvattu todella tarkasti.
 
4/5
 
Tällä hetkellä menossa sarjan toinen osa Torakat, ja muita osia on tullu metsästettyä ahkerasti. Jotku sanoo että osat 1-3 ovat Nesbon kirjat etsiä omaa tyyliään, joten niistä olen lukenut enemmän kritiikkiä. En anna muitten mielipiteiden kuitenkaan häiritä. Sarja kuulemma menee todella synkkään suuntaan uusimmissa ja juonenkäänteet ovat todella arvaamattomia (kuten näistä kahdesta tulikin huomattua) joten nyt vaan ahkerasti ensimmäiset alta pois!
 
Pahoittelen jos kirjoituksesta löytyy virheitä höhö...

Soccernomics
 
Tilastotiedettä + muuta jalkapallosta ja jalkapalloon liittyen. Viihdyttävästi kirjoitettu, eli ei tarvitse tilastotieteiden pitkää oppimäärää lukemiseksi. Hyvin jaoteltu sopivan pituisiin kappaleisiin, joissa kumotaan yleisiä peliin liittyviä myyttejä. Avaa peliä ihan uudella tavalla, millä ei ole tullut ennen ajateltuakaan peliä. http://www.soccernomics-agency.com/?page_id=7
 
Suosittelen kaikille jalkapallon (ja urheilun) ystäville. Sopii myös muillekin. Voi lisätä kiinnostusta lajia kohtaan. Vaikka yksinkertainen peli onkin, niin syyt sille miksi toiset voittaa ja toiset ei ei olekaan ihan niin selkeitä. Ja toisaalta ovat.
 
Arvosana 5/5, ei-jalkapallohullulle ehkä jotakin nelosen luokkaa samalla arvosteluasteikolla.

Nick Cave - Kun aasintamma näki herran enkelin
 
Oli kyllä melko puuduttavaa ja raskasta monellakin tapaa. Silti hyvä, kun tuli luettua.

I think, Therefore I play eli Andrea Pirlon elämäkerta.
 
Vähän sekalainen ja valitettavan lyhyt teos oli kyseessä. Odotin enemmän henkilökohtaisesti, mutta ties jos vaikka tälle saisi jatkoa. Hyvää luettavaa silti, joskin valitettavan montaa kiinnostavaa eri osa-aluetta vain sivuttiin. Tuntui vähän semmoiselta, että kasattiin vain kasa eri tarinoita samoihin kansiin.
 
Oli ne kyl hyviä tarinoita.
 
3+/5.

Franz Kafka - Oikeusjuttu
 
Mitä tästä nyt sanoisi. Täyttä sisällötöntä paskaa, vai syvällisempikin merkitys. Oliko Josef K. itsesuggestion uhri ja tosiasiallisesti syyllinen "johonkin", vai oliko ainoastaan byrokratian uhri? Viittaus aikakauden oikeuskäytäntöihin vai ihmisen sisäiseen taisteluun moraalin kanssa?
 
Vaikea sanoa vielä, täytyy sulatella teosta. Alussa teos tuntui sisällöttömältä, mutta kirjan edetessä näkemykseni alkoi kallistumaan siihen, että Josef K. teki jotakin, mutta rikosta ei vain paljasteta.
 
Kokonaisuudessaan ihajepa, 4/5.

Funkånaut: Franz Kafka - Oikeusjuttu
 
Mitä tästä nyt sanoisi. Täyttä sisällötöntä paskaa, vai syvällisempikin merkitys. Oliko Josef K. itsesuggestion uhri ja tosiasiallisesti syyllinen "johonkin", vai oliko ainoastaan byrokratian uhri? Viittaus aikakauden oikeuskäytäntöihin vai ihmisen sisäiseen taisteluun moraalin kanssa?
 
Vaikea sanoa vielä, täytyy sulatella teosta. Alussa teos tuntui sisällöttömältä, mutta kirjan edetessä näkemykseni alkoi kallistumaan siihen, että Josef K. teki jotakin, mutta rikosta ei vain paljasteta.
 
Kokonaisuudessaan ihajepa, 4/5.
 
Näköjään meneillään etsi klassikoista sen komiikka -kausi, sillä mua nauratti tämä kaikessa ahdistavuudessaan tai surrealistisuudessaan. Esim. kuvaus siitä kuinka lakimiehet ovat ahtaalla, joutuvat päiväkaudet oleskelemaan jossakin yläkerrassa, jossa niin ohut lattia, että heidän jalkansa rikkovat lattiaan reikiä ja sätkyttelevät allaolevan kerroksen katossa...

Asko Sahlberg - Tammilehto
 
Hieno kirja. Sahlberg heittelee tammilehtoon upeita lauseita. Tarina kulkee eri tasoilla. Tummasävyinen tarina ahdistaa, mutta ei leikkaa kuitenkaan kurkkua poikki. Ihmisraasut henkitoreissaan.

Billy Idol - Dancing With Myself
 
Aikalailla samaa sarjaa ja samalla kaavalla vedetty kuin lukemattomat muutkin rokkariomaelämäkerrat. Se on kuitenkin aina positiivista kun sekoiluiden lisäksi maltetaan kertoa biisien ja levyjen tekemisestä ja tässä Billy Idol kunnostautuu ihan mukavasti.

Juuri sain luettua loppuun Tolkienin Silmarillionin. Joskus monta vuotta sitten aloitin, mutta pokkarina oli raskas lukea. Ostin sitten halvalla kovakantisena tuon ja luin nyt. Raskas kirja kyllä ja paljon joutui sitä hakemistoa käyttämään, että pysyi mukana tarinoissa. Nimiä ja paikkoja oli niin paljon ja pieni tarinoita kanssa paljon. Mutta ihan hyvä teos, paljon historiaa Keski-Maasta ja lopussa varsin mielenkiintoinen osuus myös Sauronista.
 
Melko raskas teos kyllä tosiaan ja melko "vanhahtavasti" kirjoitettu. Alkuosa varsinkin oli melko raamattumaista tekstiä. Mutta tykkäsin sillti, seuraavaksi vois napata hyllystä Hurinin lasten tarinan, vaikka sitä Silmarillionissa käsiteltiinkin.

Yann Martel: Piin elämä
Jumalattoman pitkän ja korkeintaan etäisesti asiaanliittyvän pohjustuksen jälkeen laiva saadaan upotetuksi ja Pii Tiikerin kanssa samaan lotjaan. Haaksirikko -kuvaus on mielestäni kiehtovasti kirjoitettu ja tarinalle saadaan näppärä lopetuskin. Tykkäsin. Eniten häiritsi takakannessa mainostettu "huima tarina saa lukijan uskomaan Jumalaan". Ei saa. 3/5
 
Dmitri Gluhovski: Metro 2033
Olematon juoni, lähes tyystin puuttuvat naishahmot, ohuehkot sivuhahmot... toisaalta väliäkö sillä kun kirjassa fiilistellään epätoivoisella eloonjäämiskamppailulla ihmiskunnan iltahämärässä. Mukaansatempaavan tekstin lomassa kirjailija sivaltaa osuvasti uskontoja ja muita ääri-ilmiöitä. Gluhovski on myös tajunnut ettei yksikään huono opus ala kartalla. Plussaa tästä. 3,5/5

Húrinin lasten tarinan luin loppuun. Silmarillionissahan tuo käsitellään jo, mutta paljon uuttakin oli ja huomattavasti laajemmin ja yhtenäisemmin oli kerrottuna. Melko karu ja synkkä tarina, mutta mielenkiintoinen ja toimiva kirja kyllä!

James Montague - When Friday Comes: Football in the War Zone
 
Kirja käsittelee jalkapalloa maissa, joihin tavallinen länkkäri ei vahingossakaan eksyisi jalkapalloa seuraamaan. Matkakohteina muun muassa Palestiina, Irak, Syyria ja Libanon. When Friday Comes is an insightful and humorous account of Montague's journey, during which he gets stoned with the Yemeni FA, harangues Iran's Deputy President at the World Cup, has a gun pulled on him by genocidal Lebanese football fans, encounters a rioting group of fanatical young Jews singing 'I'm West Ham 'til I Die' in mockney English and was made to strip and then dance for the Iraqi national team.
 
Kirjoittaja oli kirjan kirjoittamisen aikaan nuori heppu (alta kolmekymppinen), joka kyllä näkyy tekstistä. Hyvin kirjoitettua, mutta monasti päihteet (hasis, khat) ovat yliedustettuja tavallaan itse lajiin nähden. Katoaa ikäänkuin fokus itse jalkapallosta, mutta osa lajikulttuuria nuokin alueella ovat. Tosin, mielenkiintoisia kohtaamisia kirjasta myös löytyy, esimerkkinä Israelilaisten ultrien kanssa pelin katselu ja niin edelleen.
 
Suosittelen kyllä lukemaan, kirja kertoo ihmisten globaalista intohimosta jalkapalloon sekä jonkin verran myös lähi-idän kulttuurista, etenkin nuorten vinkkelistä. Annan teokselle 4/5. Vallan viihdyttävää lukemista, eikä käytetty kieli ole liian hankalaa. Lisäksi kappaleet ovat kivasti keskimäärin vähän alta 30-sivuisia, joten voi kätevästi lukea osissakin ja vaikka eri järjestyksessä.

Nikki Sudden - The Last Bandit: A Rock'n' Roll Life
 
Suddenin kirjan huomaa hyvällä tavalla itse kirjoitetuksi. Oma kieli välittyy ja kirjoittaahan Sudden osaa. Teos olisi tosin hyötynyt paremmasta editoinnista ja oikolukemisesta. Välillä samoja asioita vatvotaan moneen kertaan ja loppua kohden mukaan eksyy enemmän ja enemmän kirjoitusvirheitä. Yksi asia mikä myös häiritsi lukukokemusta hiukan oli se, että muiden ihmisten kommentit erottuvat vähän huonosti tekstin seasta. Olisin mieluummin erotellut ne selkeämmin omiksi kappaleiksi. Eivät nämä pikkuasiat silti lukukokemusta missään nimessä pilanneet, vaan tätä kirjaa voi todellakiin suositella kaikille Nikki Sudden / Dave Kusworth / Jacobites faneille. Miksei myös hc Rollari faneille sillä sen verran paljon on mukana Rollareita sivuavaa juttua...

The 13 Lives of Captain Bluebear - Walter Moers
Jos Linnunradan käsikirja on luettu puhki, tämä saattaa toimia. Kuvitus aivan mahtavaa!
 
1Q84 ja Norwegian Wood - Haruki Murakami
Monet tuntuvat pitävän Norwegian Woodia Harukin parhaana, mutta itse en kyllä saanut siitä oikeen mitään otetta. 1Q84 toimi paljon paremmin.
 
Frankenstein - Mary Shelley
Klassikko kauhua. Yllättävän hyvin kestänyt aikaa ja tälläiseksi klassikoksi erittäin helppo lukuinen.
 
Kalevala
Jotenkin onnistuin välttämään tämän tähän asti, ja vasta nyt Amorphiksen ym. innoittaman tartuin asiaan. Kovin epätasapainoinen eepos. Välissä oikeen tiukkaakin settiä monta runoa putkeen ja sitten yhtäkkiä taas junnataan paikallaan 3-4 runoa. Mutta siis kyllähän tämä kaikkien pitää lukea.
 
Maresi: Krönikor från Roda klostret - Maria Turtschaninoff
Kyllä, ruotsiksi. Virkamiesruotsin jälkeen luulin etten enään ikinä lukisi sanaakaan ruotsia, mutta niin vain pukki toi ruotsinkielisen kirjan. Harry Potter-maista fantasiaa pykälää synkempänä.
 
Perkeros - J. P. Ahonen
Fantasia sarjakuva tamperelaisesta hevibändistä. Ensimmäinen Aku Ankkaa vakavampi sarjakuva mitä luin, joten sen enempää ei pysty eritteleen. Suosittelen kaikille muusikoille, erityisesti tamperelaisille.
 
Circle - Dave Eggers
Pelottavin kirja vähään aikaan. Kuvaus siitä mitä voi tapahtua kun suuri internetyhtiö saavuttaa monopolin.
 
Foundation - Isaac Asimov
Sci-fi klassikko. Terävä kaveri kyllä tuo Isaac. Osaako joku suositella niitä trilogian kahta muuta osaa vai kannattaako jättää suosiolla tähän?
 
The Stand - Stephen King
Tuhat sivuinen järkäle, jossa kirjan aluksi epidemia pyyhkii maan lähes tyhjäksi. Loput 900 sivua jälleenrakennetaan ihmiskunnan rippeitä. Tarina kantoi hienosti aivan viime metreille, kunnes kingmaisesti homma kustiin loppussa. Tästäkin on ilmeisesti tulossa elokuv(i)a.
 
Good Omens - Terry Pratchett & Neil Gaiman
Nokkelaa hassuttelua kahden kirjailijan toimesta. Odotukset olivat todella korkealla ja olihan tämä ihan hauska, mutta ei nyt ihan niin hyvä kuin internet antoi ymmärtää.
 
Teemestarin kirja - Emmi Itäranta
Suomalaista dystopiaa. Maailmasta loppuu vesi ja Kainuussa kasvaa teepensaita. Jos maailmanlopun meininki tyyliin 1984, Fahrenheit 451, Kärpästen herra, Eläinten vallankumous tai Uljas Uusi Maailma maistuu, kokeile tätä!
 
Endurance: Shackleton's Incredible Voyage - Alfred Lansing
Ylen Antarktis juttusarjan innoittama tartuin tähän Alfred Lansingin Shackeltonin miehistön päiväkirjoista kokoamaan tarinaan. Aivan käsittämätön reissu ja hienoja miehiä.
 
If This Is a Man ja Truce - Primo Levi
Primo Levi, italialainen kemisti ja juutalainen, käy leireilemässä Auschwitzissa. Karua settiä. Jälkimmäinen osa (Truce), joka kertoo paluumatkasta leiriltä takaisin Italiaan oli vähän turha, mutta ensimmäinen osa kannattaa ehdottomasti lukaista.
 
Art of War - Sun Tzu
Kuinka kukistaa hunniarmeija.
 
Gone Girl ja Dark Places - Gillian Flynn
Pokkarijännäreitä sieltä paremmasta päästä. Varsinkin Gone Girl.

Tuomas Kyrö - Urheilukirja
 
Paikoin varsin onnistunutta pohdiskelua urheilusta tällaisen 70-luvulla syntyneen silmin. Aiemmin ja myöhemmin syntyneet eivät ehkä saa ihan yhtä paljon irti. Osittain tuo menee sitten kyllä aika tylsänkin jaarittelun puolelle. Erityismaininta onnistuneesta Keke Rosberg kuvauksesta. Kyrö selkeästi tajuaa jutun juonen.

Sylvie Simmons - I'm your man: The life of Leonard Cohen
 
Ihan pirun hyvä. Paljon parempi kuin 2007(?) julkaistu elämänkerta.
Mitä muuta tästä voi oikein sanoa? Melkein kaikki tapahtumat oli tuttuja, mutta jotkut snadisti uudesta kulmasta. Tähän oli saatu myös erilailla lämpöä messiin kuin aiemmissa elämänkerroissa.
Mut mikä oli parasta, oli se, että tää taas vahvisti Mr. Cohenin olevan kaikkien aikojen kovin singer-songwriter. Dylanit sun muut jää kauas taakse, mitä tulee syvyyteen, henkisyyteen ja tarkkanäköiseen mystillisyyteen.
 
10/10

Simon Kuper - The Football Men
 
Kirjassa käydään läpi lukuisia eri jalkapallohenkilöitä lyhyinä kappaleina, jotka ymmärtääkseni kirjoitettiin eri julkaisuihin aikanaan. Ihan viihdyttäviä sinänsä, mutta ongelmana on se että kappaleet ovat valitettavan lyhyitä. Joku viis sivua Beckenbauerin tai Cryuiffin läpikäymiseen on vain auttamattomasti liian vähän, vaikka kirjoitustyyli on miellyttävää lukea ja sujuvaa.
 
Annetaan vaikka 3+/5. Hyvä kirjailija (varmaan paras jalitsuskeneen liittyvä tietokirjailija) ja teoskin itsessään viihdyttävä, mutta ei tämä teos anna kyllä paljoa uutta. Puolet kappaleista pois ja tuplannut jäljelle jääneiden pituudet, niin olisi voinut nousta neloseen tai jopa yli arvosana.

Juuri luin loppuun joululahjaksi saadun Hobitin (Tove Janssonin kuvittama). Hieno kirja taas vuosien jälkeen. Kirjana huomattavasti kevyempi kuin mitä Jacksonin elokuvat. Hieno kirja ja hieno tarina.

Mike Carson - The Manager
 
Liikkeenjohdon konsultti Mike Carson haastatteli kirjaansa varten kolmeakymmentä jalkapallon huippumanageria. Kirjassa he paljastavat uransa avainkokemukset ja valottavat päätöstensä taustoja. Carson analysoi managerien kokemukset ja rakentaa niiden avulla menestykseen vieviä johtamismalleja, jotka pätevät myös liike-elämässä.
 
Vähän pintaraapaisun oloinen teos tietty lyhyydestä ja haastateltavien määrästä johtuen. Rakenne olisi myös voinut minusta olla vähän selkeämpi. Esmes yhden valmentajan näkemyksiä voittamisesta yhdessä kappaleessa, toisen valmentajan näkemyksiä me-hengen luomisesta toisessa kappaleessa ja niin edelleen. Vähän hypitään hepusta toiseen kesken kappaleiden, joka hivenen hämmentää.
 
Tämän kirjan lukeminen ei sinänsä tarvitse erityisempää jalkapallotietämystä, että sinänsä voi suositella muillekin kuin palloilufaneille.
 
Arvosana 3 ja puol/5. Tämä siis englanninkielisen kirjan pohjalta.