Kitarat: kitarakamat ›

blues guitar: Olisko näin, että tuollainen vartavasten mallintamiseen suunniteltu "tietokone" (esim. Kemper, Axe, jne...) suoriutuu paremmin tuosta tehtävästä kuin kotitietokone, joka ei ole vartavasten suunniteltu mallintamiseen?
 
Mallintajan etuna on myös se, että sen ei tartte tehdä mitään muuta kuin sitä yhtä hommaa, pyörittää mallinnuksia. Mun nähdäkseni tietokoneita nekin on. Niillä ei vaan ole tuhatta muuta hommaa mitä tehdä samalla.

Ziggy Bubba: Mallintajan etuna on myös se, että sen ei tartte tehdä mitään muuta kuin sitä yhtä hommaa, pyörittää mallinnuksia. Mun nähdäkseni tietokoneita nekin on. Niillä ei vaan ole tuhatta muuta hommaa mitä tehdä samalla.
 
Vähemmän väyliä ja erilaisia muita mutkia matkassa.

Suosittelen testaamaan THRää ennen ostoa, itse hieman petyin sen soundiin kun kokeilin. Ehkä Orange micro terror voisi olla hyvä valinta, klipit ainakin ovat vakuuttavia.

blues guitar: Jep. Eikä edes pöytäkoneet. Olisko näin, että tuollainen vartavasten mallintamiseen suunniteltu "tietokone" (esim. Kemper, Axe, jne...) suoriutuu paremmin tuosta tehtävästä kuin kotitietokone, joka ei ole vartavasten suunniteltu mallintamiseen
 
Juu noin se varmaan nykyisin vielä on, mutta tilanne kehittyy.
 
blues guitar: Kuitenkaan mallinnus ei koskaan voi olla lähempänä todellisuutta kuin alkuperäinen, mutta hyvää mallinnusta on vaikea erottaa alkuperäisestä.
 
On se vaan kätevä laitos tuollainen mallintava. Just tallensin Roots-skaba vedon ja vain luurit oli korvilla, kukaan ei häiriintyny metelistä. : )
http://maihinnousu.net/s/23491
 
Tämä on ehkä sellainen asia mikä minua vähän häiritsee. Minusta digitaalinen tekniikka rämpii tervassa niin kauan kuin se joutuu raahaamaan anagisuuden palloa jalassaan. Jos mallinnustekniikkaa ajatellaan vain analogisuuden jäljitelmänä niin se ei koskaan voi olla aito ja alkuperäinen. Analogisten välineiden rajoitteet ovat määritelleet musiikin estetiikan ja siksi digitaalisuuden mahdollisuudet ovat vasta valkenemassa. Studiotekniikan puolellahan digitaalisuus on tehnyt jo invaasion toisinsanoen digitaalisilla laitteilla luodaan jotakin sellaista jota analogisilla laitteilla ei voida luoda eli digitaaliset laitteet ovat luoneet oman estetiikkansa jonka reunaehdot eivät liene vielä edes selvinneet.
 
Käyttääkseni jälleen vertausta valokuvauksen maailmasta, niin siellähän asia meni niin, että analogisen valokuvan estetiikka määritteli pitkään sitä minkälaisia kuvia digitaalisestikin luodaan, mutta nyt ollaan jo tilanteessa, että digitaalisesti tehdään kuvia jotka eivät analogisesti olisi edes mahdollisia (esim. HDR, etc.). Eli digitaaliselle kuvalle on syntynyt oma estetiikkansa ja kerronnan kieli joka on irtoamassa analogisesta ikeestänsä.
 
Itse odotan musapuolella tapahtuvan jotakin vastaavaa, siis digitaalisilla mallintavilla vempeleillä voitaisiin luoda sellaisia äänimaailmoja jotka eivät olisi edes mahdollisia analogisille vempeleille ja silloin digitaaliset välineet lunastaisivat oman identiteettinsä ja meidän käyttäjien ajattelu murtautuisi ulos vanhasta tutkimaan uuden tekniikan suomia mahdollisuuksia. Minä en näe mietään syytä miksi mallintavan laitteen pitäisi tyytyä mallintamaan vain jotain olemassa olevaa, miksi se tyytyisi olemaan vain jäljitelmä "todellisuudesta", miksi se ei voisi ihan yhtä hyvin olla jotain vielä enemmän, miksi se ei voisi luoda omaa todellisuuttaan.

hallu: ...Tämä on ehkä sellainen asia mikä minua vähän häiritsee. Minusta digitaalinen tekniikka rämpii tervassa niin kauan kuin se joutuu raahaamaan anagisuuden palloa jalassaan. Jos mallinnustekniikkaa ajatellaan vain analogisuuden jäljitelmänä niin se ei koskaan voi olla aito ja alkuperäinen. Analogisten välineiden rajoitteet ovat määritelleet musiikin estetiikan ja siksi digitaalisuuden mahdollisuudet ovat vasta valkenemassa. Studiotekniikan puolellahan digitaalisuus on tehnyt jo invaasion toisinsanoen digitaalisilla laitteilla luodaan jotakin sellaista jota analogisilla laitteilla ei voida luoda eli digitaaliset laitteet ovat luoneet oman estetiikkansa jonka reunaehdot eivät liene vielä edes selvinneet.
 
Itse odotan musapuolella tapahtuvan jotakin vastaavaa, siis digitaalisilla mallintavilla vempeleillä voitaisiin luoda sellaisia äänimaailmoja jotka eivät olisi edes mahdollisia analogisille vempeleille ja silloin digitaaliset välineet lunastaisivat oman identiteettinsä ja meidän käyttäjien ajattelu murtautuisi ulos vanhasta tutkimaan uuden tekniikan suomia mahdollisuuksia. Minä en näe mietään syytä miksi mallintavan laitteen pitäisi tyytyä mallintamaan vain jotain olemassa olevaa, miksi se tyytyisi olemaan vain jäljitelmä "todellisuudesta", miksi se ei voisi ihan yhtä hyvin olla jotain vielä enemmän, miksi se ei voisi luoda omaa todellisuuttaan.
 
Ehkä sitten ei puhutakkaan enää "mallinnuksesta". Varmaan se on jo nykyisinkin mahdollista, jos sitä vain halutaan.

steelduck: ...jos sitä saa soittaa kovaa. Minulla on molemmat.. kerrostaloäänenpaineella ei kuullosta. Eli puhun nyt sellaisesta äänen paineesta, jossa perhe voi puhua samassa huoneessa ja voi soitella puolenyön jälkeen ilman, että naapurit ottaa yhteyttä. Silloin jopa tuo Yamaha THR kuullostaa paremmalta. Päivällä kun uskaltaa nostaa äänenpainetta toki tuo putkivahvistin kuullostaa paremmalta ja treenikämpällä mikään ei voita äänenlaadussa oikeaa putkivahvistinta.
 
Eli oikeat työkalut oikeisiin paikkoihin. Nuo Yamaha THR:t on todella hyviä laitteita tuommoiseen kotijammailuun missä samassa huoneessa voi vielä puhua normaalisti. Saa helposti hiljaisella väännettyä soundit jolla on mukava soitella ja ottavat hyvin pedaaleita vastaan.
 
Jos asuu talossa missä naapurit eivät metelistä pahemmin valittele, niin sitten tuommoinen PPMIV:llä ja/tai Keinokuormalla varustettu putkivahvistin on todella mukava, mutta niitä pitää omasta kokemuksesta soittaa reippaasti yli keskusteluäänenpaineen jotta on kiva soitella.
 
Itse olen päässyt todella hyvään lopputulokseen tuon Bluetonen kanssa. Siinä on PPMIV ja kun siihen lyöö vielä Weberin kuorman niin yhdessä niillä saa hillittyä vahvistinta niin ettei äänenlaadussa ole valittamista. Volumetasot eivät kylläkään ole lähelläkään sitä luokkaa että samassa huoneessa pystyisi muut ihmiset keskustelemaan. Mutta päiväsaikaan pystyy ihan huoletta soittamaan niin etteivät naapuri liikaa häiriinn. Kemperiä olen kyllä vakavasti harkinnut niihin hetkiin kun muksu nukkuu päiväunia tai tekee mieli soittaa myöhään illalla.

blues guitar: Ehkä sitten ei puhutakkaan enää "mallinnuksesta". Varmaan se on jo nykyisinkin mahdollista, jos sitä vain halutaan.
 
Niin tosiaan, ehkä se on vaan meidän käyttäjien saamattomuutta ettemme ole lähteneet ilmaisun rajoja etsimään:-). Tai ehkä joku onkin lähtenyt, ehkä se onkin vain ihan omaa saamattomuuttani etten ole itse lähtenyt niitä etsimään:-D.

Aika korkinhaisteluks taas menee 100 - 200 € kotisoittelulaitekeskustelussa. :) Mut ei se mitään.

Tehtiin tossa pändin kanssa kotikutoista levyä. Niittasin sinne muutaman pätkän THR:llä sekaan ja oon melko varma et kukaan ei niitä sieltä erota putkimarshallista tai orangesta.

hallu: Juu noin se varmaan nykyisin vielä on, mutta tilanne kehittyy.
 

 
Tämä on ehkä sellainen asia mikä minua vähän häiritsee. Minusta digitaalinen tekniikka rämpii tervassa niin kauan kuin se joutuu raahaamaan anagisuuden palloa jalassaan. Jos mallinnustekniikkaa ajatellaan vain analogisuuden jäljitelmänä niin se ei koskaan voi olla aito ja alkuperäinen. Analogisten välineiden rajoitteet ovat määritelleet musiikin estetiikan ja siksi digitaalisuuden mahdollisuudet ovat vasta valkenemassa. Studiotekniikan puolellahan digitaalisuus on tehnyt jo invaasion toisinsanoen digitaalisilla laitteilla luodaan jotakin sellaista jota analogisilla laitteilla ei voida luoda eli digitaaliset laitteet ovat luoneet oman estetiikkansa jonka reunaehdot eivät liene vielä edes selvinneet.
 
Käyttääkseni jälleen vertausta valokuvauksen maailmasta, niin siellähän asia meni niin, että analogisen valokuvan estetiikka määritteli pitkään sitä minkälaisia kuvia digitaalisestikin luodaan, mutta nyt ollaan jo tilanteessa, että digitaalisesti tehdään kuvia jotka eivät analogisesti olisi edes mahdollisia (esim. HDR, etc.). Eli digitaaliselle kuvalle on syntynyt oma estetiikkansa ja kerronnan kieli joka on irtoamassa analogisesta ikeestänsä.
 
Itse odotan musapuolella tapahtuvan jotakin vastaavaa, siis digitaalisilla mallintavilla vempeleillä voitaisiin luoda sellaisia äänimaailmoja jotka eivät olisi edes mahdollisia analogisille vempeleille ja silloin digitaaliset välineet lunastaisivat oman identiteettinsä ja meidän käyttäjien ajattelu murtautuisi ulos vanhasta tutkimaan uuden tekniikan suomia mahdollisuuksia. Minä en näe mietään syytä miksi mallintavan laitteen pitäisi tyytyä mallintamaan vain jotain olemassa olevaa, miksi se tyytyisi olemaan vain jäljitelmä "todellisuudesta", miksi se ei voisi ihan yhtä hyvin olla jotain vielä enemmän, miksi se ei voisi luoda omaa todellisuuttaan.
 
Kyllähän niitä soundimaailmoja on maailma täysi jo nyt, niitä ei vaan välttämättä tehdä kitaralla. Jos haluat niitä luoda, niin miksi että käytä niitä välineitä joilla se nyt jo onnistuu? Kitara ei ole kovinkaan ergonominen instrumentti edes, helpommallakin pääsee jos haluua jotain muuta kuin kitaramusiikkia tehdä.

s8na: Tehtiin tossa pändin kanssa kotikutoista levyä. Niittasin sinne muutaman pätkän THR:llä sekaan ja oon melko varma et kukaan ei niitä sieltä erota putkimarshallista tai orangesta.
 
Kysymys lienee, että onko tällä seikalla jotain käytännön merkitystä kotisoittelun kannalta? Äänestän ei. Ite oon tullu siihen lopputulemaan, että jos kotona ei ole hyvät saundit ja soittofiilis, GAS on levällään jatkuvasti kun treeniksellä nyt ei kuitenkaan tuu oltua kun se kerta viikkoon keskimäärin.

Myrkky Nuoli: Kysymys lienee, että onko tällä seikalla jotain käytännön merkitystä kotisoittelun kannalta? Äänestän ei. Ite oon tullu siihen lopputulemaan, että jos kotona ei ole hyvät saundit ja soittofiilis, GAS on levällään jatkuvasti kun treeniksellä nyt ei kuitenkaan tuu oltua kun se kerta viikkoon keskimäärin.
 
No ei sinänsä, olet oikeessa. Mut kahdella sadalla ei oo varaa hifistellä.

RaskasMielinen: On. Siis Laney LC15(r?). Tosin myin omani pois, kun puhtaiden ohella myös kuolonmetalliin paremmin taipuva päristin tuli takkahuoneeseen, mutta ei tosiaan yhtään hullumpi. Tuon Laneyn gainikin riittää yllättävän pitkälle ja parin pedaalin kanssa mihin vain, mutta siis tietyissä jutuissa ei ole omimmillaan, koska siitä puuttuu mm. presence-säädin. Lisäksi tuo Laney on oikeasti yllättävän kovaääninen tarvittaessa, siis todella kovaääninen, mutta soi myös hiljaa.
 
Laneyssa on hyvä dynamiikka sekä lämmin perussoundi. Siksi ottaisin sen mieluummin kuin THR:n vaikka jälkimmäisessä on paljon enemmän ominaisuuksia. Ja kyllä, olen soittanut takkahuoneessani myös kaverin THR:llä.
 
Vakioheittoni näihin: satasen pintaan saa 90-luvulla Englannissa tehtyjä oikeinkin hyväkuntoisia Marshall VS100R -comboja, joissa on putkietunen ja trankkupääte. 100 W tehoa 12" kaiuttimella mutta soi hyvin myös hiljaa ja lisäksi löytyy myös kuulokeliitäntä. Hyvät soundit, etenkin kliinit ja reverb, mutta dynamiikka ei toki ole samaa luokkaa täysputki-Laneyn kanssa.
 
Ajattelin tässä juurikin, että jos Valvestate kombo tai Laneyn TF-kombo. 1x12 malli. Tiedän miltä nämä kuulostavat ja se saundi kelpaa mulle. Selviää myös halvalla.
 
En todellakaan tarvitse basistina mitään Kempereitä, vaikka rahaakin olisi ja vaikka olisi kuinka hyvä saundi. Sitäpaitsi haluan pahaa saundia. Yksi kirpeä särösaundi riittää himasoitteluun mulle. Ei noita tietokoneita jaksaisi edes säätää...

Dropped C: Ajattelin tässä juurikin, että jos Valvestate kombo tai Laneyn TF-kombo. 1x12 malli. Tiedän miltä nämä kuulostavat ja se saundi kelpaa mulle. Selviää myös halvalla.
 
En todellakaan tarvitse basistina mitään Kempereitä, vaikka rahaakin olisi ja vaikka olisi kuinka hyvä saundi. Sitäpaitsi haluan pahaa saundia. Yksi kirpeä särösaundi riittää himasoitteluun mulle. Ei noita tietokoneita jaksaisi edes säätää...
 
Koita kaivaa se valvestaten 8080 malli, se on kuulemma paras niistä.

s8na: Koita kaivaa se valvestaten 8080 malli, se on kuulemma paras niistä.
 
Ja kattoo että potikat toimii, jopa ilman kreisejä rahinoita.

Ziggy Bubba: Ja kattoo että potikat toimii, jopa ilman kreisejä rahinoita.
 
Muissa onneksi rahinat lähtee elektroniikkadödöllä.

Dänks. Ja ihan hyvä tietää, että tollanen Valvestate toimii ihan hiljasellakin.

antnis: Kyllähän niitä soundimaailmoja on maailma täysi jo nyt, niitä ei vaan välttämättä tehdä kitaralla. Jos haluat niitä luoda, niin miksi että käytä niitä välineitä joilla se nyt jo onnistuu? Kitara ei ole kovinkaan ergonominen instrumentti edes, helpommallakin pääsee jos haluua jotain muuta kuin kitaramusiikkia tehdä.
 
No ensinnäkin pahoittelen ja peruutan hieman kun pikkuisen mulla taisi mopo karata käsistä tuossa tulevaisuusutopiassani:-). Kyllä minä haluan käyttää juurikin kitaraa työvälineenäni. Toiseksikin, kyllä kitaralla pystyy tekemään tosi monenmoisia juttuja jo nyt.
 
Innostuin paasaamaan kun halusin väkisin muuttaa sitä viitekehystä josta noita mallintavia laitteita tarkastellaan, mutta ei se tainnut olla hedelmällistä vaan ihan turhaa offtopikkia tähän ketjuun mitä pyydän anteeksi ketjun aloittajalta.
 
Ei syrjäyttänyt digipiano akustista pianoa, ei sähkökitara akustista kitaraa eikä varmaan digilaitteet tule laittamaan kokonaan viralta analogisia laitteita. Kaikkea mitä voidaan käyttää ilmaisuun, tullaan käyttämään ilmaisuun ja kehitys tapahtuu omalla painollaan ilman että minä mellastan asiasta joka toisessa ketjussa.
 
Rauhaa kaikille ja hyvää uutta vuotta:-).

Mulla on kyllä noista Valvestateista aika heikot kokemukset, mut muistikuvat on siltä ajalta kun oli 18-vuotias ja halusi vaan paljon säröä. Jos trankkucomboihin haluaa mennä, niin itse ennemmin testaisin 90-luvun Peavey Banditteja.
 
Jos säröpedaalit jo löytyy, niin joku 5W nuppi + 1x12" kaappi voisi olla omiaan, mut budjetit palaa.
 
Mulla on Fame/Harley Benton/Danelectro 5W putkicombo josta maksoin muistaakseni 40€, ja laitoin siihen kaiutinlähdön jolla ajelen 2x12" kaappia. Ei kuulosta yhtään paskemmalta.