Muusikoiden.net
19.03.2024
 

Elektroniikka ja soitinrakennus »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Putkimikrofonietuaste
1 2
oksatboys
27.12.2014 15:35:44
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onko kellään kokemuksia putkietusten teosta?
Kattelin netistä esim. tätä Altecia http://www.tangible-technology.com/tubes/1566/1566.html ja kauheen iso hommahan toi ei ole.
 
Kaikki muu on rojektissa melko selkeää paitsi input ja output muuntajien valinta. Miljoonalaatikossa ois valmiina lundhallin sr501 sekä ll1523 muuntajia että muutama peaveyn sisuksista purettu 1:4-trafo. Lisäksi Dynacord Eminentistä sais pari 1:10-muuntajaa, jotka olisi just putkietuseen sopivia. Mikäänhän noistä muista ei ole spekseiltään oikeen putkivehkeeseen sopiva, joten sellainen pitäis vielä hankkia.
 
Ongelmanahan noissa muuntajissa on saatavuus ja sopivan löytäminen. Sekä tietty suolainen hinta. Uraltonelta sais Hammondin trafoja, jotka ei maksais kuin pari kymppiä kappale. Koska mitään halpaa ja huonoa ei viitti ite tehdä, niin epäilyttää hieman noiden laatu. Pilaakohan noi koko rojektin? Lundhalleja ja Cinemageja saa tilattua suoraan valmistajilta, mutta ainakin Lundhallilla on sellanen valikoima ettei niistä oikeen osaa valita.. :D
 
Entäs sitten output-muuntaja? Mitäs sinne kannatas laittaa. Impedanssi ainaski pitäs saada pienemmäks mitä putkella on. Pikaviestillä voi kaupitella trafoja, jos jollain ylimääräisiä on.
 
Sanotaan että soundi lähtee sormista... no mulla se on kai jo sitte lähtenyt.
tommiot
27.12.2014 15:58:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

oksatboys:
Entäs sitten output-muuntaja? Mitäs sinne kannatas laittaa. Impedanssi ainaski pitäs saada pienemmäks mitä putkella on. Pikaviestillä voi kaupitella trafoja, jos jollain ylimääräisiä on.

 
Ei kai tuota tartte ihan älyttömästi laskea. Ulkomuistista 12AX7-katodiseuraajan ulostuloimpedanssi on 600 ohmin luokkaa, ja tossa kaksirinnankytkettyä semmosta tekee 300 ohmia.
 
oksatboys
27.12.2014 16:14:29 (muokattu 27.12.2014 16:39:39)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

tommiot: Ei kai tuota tartte ihan älyttömästi laskea. Ulkomuistista 12AX7-katodiseuraajan ulostuloimpedanssi on 600 ohmin luokkaa, ja tossa kaksirinnankytkettyä semmosta tekee 300 ohmia.
 
Okei, voihan se olla ettei tartte edes muuntajaa. Tai sitten se vois olla alkuun vaikka toi sr501, joita mulla on jo muutama.
 
E. Mikshän tuolla sivulla, jonka linkkasin on laitettu 10k/600-muuntaja ulostuloon. Pitäs itekki vissiin ajatella, eikä vaan nettiä selata.
 
E2. Vissiinkin säröhommat saa pienemmäksi, kun ensiö on 10k. Ehkä mä ostan uralilta muiden osien kanssa kuitenkin pari Hammondia.
 
http://www.uraltone.com/elektroniik … signaalimuuntajat/hammond-560n.html tai sitten
http://www.uraltone.com/elektroniik … mond-108n-piensignaalimuuntaja.html
 
Sanotaan että soundi lähtee sormista... no mulla se on kai jo sitte lähtenyt.
tommiot
27.12.2014 16:21:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

oksatboys: Okei, voihan se olla ettei tartte edes muuntajaa. Tai sitten se vois olla alkuun vaikka toi sr501, joita mulla on jo muutama.
 
Tietty toi ulostulokonkka luo jonkinlaisen suotimen yhessä sen muuntajan kanssa, et varmaan siinä jonkinlaista stepdownia kannattaa käyttää, varsinkin jos meinaa ajaa matalaimpedanssisia kuormia.
 
12AT7 antais vielä aika paljon matalamman ulostuloimpedanssin, mut vaatii ainakin että hehkut nostaa korkeempaan potentiaaliin, koska jännite-eroa tulee yli datasheetin specsaama 90V.
 
uusiipe
28.12.2014 23:12:26 (muokattu 28.12.2014 23:15:45)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Olen tehnyt tollasen ECF80 putkellä, jossa ulostulo otettiin triodin katodilta (pentodi vahvistusasteena). Ulostuloimpedanssi noin 200 ohmia (plate impedance/mu). Anodijännite pentodilla 150V, triodilla 100V. Hehkuja ei kellutettu, vaikka aika rajoilla mennnäänkin. (Balansoitu) mikrofonitulo oli oparilla, kun virtalähteessä sattui olemaan sopiva kaksipuoleinen käämi, josta sai reguloitua oparille jännitteet.
 
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas.
mhelin
29.12.2014 11:11:54 (muokattu 29.12.2014 11:19:38)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Lundahlilla on aika selkeä lista tulomuuntajista:
http://www.lundahl.se/our-products/microphones/
 
LL7903 on oikea muuntaja putkietuseen.
 
Myöskään SRPP tyyppisellä vahvistinasteella ei lähtömuuntajaa välttämättä tarvita:
http://www.pmillett.com/micpre.htm
http://www.gyraf.dk/gy_pd/g9/g9pd.htm
 
Jälkimmäisessä tosin käytetty LL5402 lähtömuuntajaa. Jos muuntaja halutaan laittaa anodille kuormaksi suoraan pitään valita sopiva (DC gapped). Groupdiy.com foorumilta voisi löytyä hyviä ideoita. Sen White market osastolla myydään piirilevyä tuohon G9 etuseen.
 
oksatboys
29.12.2014 12:23:44
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

mhelin: Lundahlilla on aika selkeä lista tulomuuntajista:
http://www.lundahl.se/our-products/microphones/
 
LL7903 on oikea muuntaja putkietuseen.

 
Joo olen mä noita kattellut. Mietityttää vaan se että miten eri muuntajat vaikuttaa soundiin, kun noita spekseiltään sopivia tai lähes sopivia kuitenkin on useita. Nyt onkin suunnitelmissa ostaa ainakin tämä http://fi.farnell.com/oep-oxford-el … former-1-1-6-45-6-45-150/dp/1172344 Ton pitäis olla halvin järkevä. Luultavasti outputtiin laitan jonkun tehonkestoltaan isomman ja muutenkin neutraalimman trafon.
 
Sanotaan että soundi lähtee sormista... no mulla se on kai jo sitte lähtenyt.
tommiot
29.12.2014 12:29:57 (muokattu 29.12.2014 12:37:09)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

mhelin: Lundahlilla on aika selkeä lista tulomuuntajista:
http://www.lundahl.se/our-products/microphones/
 
LL7903 on oikea muuntaja putkietuseen.
 
Myöskään SRPP tyyppisellä vahvistinasteella ei lähtömuuntajaa välttämättä tarvita:
http://www.pmillett.com/micpre.htm
http://www.gyraf.dk/gy_pd/g9/g9pd.htm
 
Jälkimmäisessä tosin käytetty LL5402 lähtömuuntajaa. Jos muuntaja halutaan laittaa anodille kuormaksi suoraan pitään valita sopiva (DC gapped). Groupdiy.com foorumilta voisi löytyä hyviä ideoita. Sen White market osastolla myydään piirilevyä tuohon G9 etuseen.

 
Just eilen ihmettelin tota SRPP kytkentää ja koitin laskea sen gainia mut en oikein osannu. Pitää koittaa uusiks jos ehtii illemmalla, koska kiinnostais selvittää mikä ton Gyrafin Pultec-kytkiksen gaini on, että voi valita sopivat muuntajat.
 
Kuitenki ulostuloimpedanssi jopa ECC88:lla (ja alempi katodi ohitettuna) taitaa olla luokkaa ra1||((mu1+1)Rk+ra2) eli 10k luokkaa. Ei tuolla vielä 600 ohmin kuormaa ajeta ilman muuntajaa. Vaikka toisenkin katodin ohittais niin ulostuloimpedanssi on silti ra/2 = 6k... Tietty jos käyttää kaikein gainin negatiiviseen takaisinkytkentään niin sit se 600 ohmii onnistuu ehkä just ja just.
 
Heikki
29.12.2014 17:28:55
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vaikka esim 12AX7 katodiseuraajan piensignaalianalyysi näyttää että lähtöimpedanssi olisi alle 1k ohm, niin ei sillä pysty edes 10k ohm kuormaa ajamaan ilman huomattavaa säröä. Jos haluaa 600 ohm kuormia ajaa, niin pieni tehoaste ja muuntaja on lähes välttämätön.
 
tommiot
29.12.2014 18:03:17 (muokattu 29.12.2014 18:05:37)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mites tämmöset muuntajat, onko kukaan testannu? https://www.edcorusa.com/pc10k-600
 
Olis nimittäin halpoja tollasiin mikkietusiin yms. Edcorin muuntajat on kai muutenkin ihan kelvollisina pidettyjä.
 
E: Okei input max. 5V RMS ei varmaan sovellu putkietuasteen ulostuloon, jos sieltä saattaa tulla esim. kymmeniä voltteja RMS.
 
uusiipe
29.12.2014 20:56:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Heikki: Vaikka esim 12AX7 katodiseuraajan piensignaalianalyysi näyttää että lähtöimpedanssi olisi alle 1k ohm, niin ei sillä pysty edes 10k ohm kuormaa ajamaan ilman huomattavaa säröä. Jos haluaa 600 ohm kuormia ajaa, niin pieni tehoaste ja muuntaja on lähes välttämätön.
 
Mistä se särö aiheutuu?
 
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas.
oksatboys
29.12.2014 21:21:15
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

tommiot: Mites tämmöset muuntajat, onko kukaan testannu? https://www.edcorusa.com/pc10k-600
 
Olis nimittäin halpoja tollasiin mikkietusiin yms. Edcorin muuntajat on kai muutenkin ihan kelvollisina pidettyjä.

 
Noita saa muuten donaudio.comista ja löytyy vähän kalliimpiakin. Muakin kiinnostas noitten halvempien laatu. Hammondin halvemmissa ainakin kaista oli aika kehno.
 
Sanotaan että soundi lähtee sormista... no mulla se on kai jo sitte lähtenyt.
tommiot
29.12.2014 22:09:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

oksatboys: Noita saa muuten donaudio.comista ja löytyy vähän kalliimpiakin. Muakin kiinnostas noitten halvempien laatu. Hammondin halvemmissa ainakin kaista oli aika kehno.
 
Jaa niitä vissiin täytyykin tilata aika monta että saa tolla hinnalla suoraan Edcorilta.
 
mhelin
31.12.2014 11:44:48
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

oksatboys: Joo olen mä noita kattellut. Mietityttää vaan se että miten eri muuntajat vaikuttaa soundiin, kun noita spekseiltään sopivia tai lähes sopivia kuitenkin on useita. Nyt onkin suunnitelmissa ostaa ainakin tämä http://fi.farnell.com/oep-oxford-el … former-1-1-6-45-6-45-150/dp/1172344 Ton pitäis olla halvin järkevä. Luultavasti outputtiin laitan jonkun tehonkestoltaan isomman ja muutenkin neutraalimman trafon.
 
Lundahlit on neutraaleita muuntajia, OEP (a262 sarjalaiset ainakin) enemmän värittäviä, säädettävällä impedanssilla (=toisiokuormalla) niistä saa kivat diskanttikorostuksen. Ne kylläkin säröytyvät herkästi jolloin myös coren saturoituessa bassopää vaimenee (vaatii padin eteen). Ihan hyvä saundi muuten, se screening can on pakko-ostos. EDCORreilla on huonompi suojaus.
 
Yhteenvetona halvat muuntajat ovat yleensä pieniä ja saturoituvat herkästi.
 
basisti1971
31.12.2014 14:24:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
uusiipe: Mistä se särö aiheutuu?
 
xxAXx perheen ominaisuuksista jonka vuoksi eivät sovellu kovinkaan hyvin siirtämään tehoa mataliin impedansseihin.
Mutta eivätpä siihen ole sitten alunperin suunniteltukaan.
 
"Optimi" kuormitusimpedanssi kuormaan oli muistaakseni jossain 60K korvilla.
Joka puolestaan aiheuttaa tarpeettomia murheita sovitusmuuntajan suunnittelupuolella.
 
Jos olisivat helposti sopivia ~10K käyttöön, olisimme nähneet/tehneet 12AX7 perustaisia pikkuruisia kitarastyrkkareita vuosikymmenet.
Joka jannulla kun on yleensä ainakin 10 AX:ää jokaista AU ja AT perheistä kohden.
Sama suhde näkyy ainakin omasta mielestä sekä NOS että CP osastolla myös.
 
T:Samuli
 
tommiot
31.12.2014 14:49:26 (muokattu 31.12.2014 14:58:26)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

basisti1971: Moi.
 

 
xxAXx perheen ominaisuuksista jonka vuoksi eivät sovellu kovinkaan hyvin siirtämään tehoa mataliin impedansseihin.
Mutta eivätpä siihen ole sitten alunperin suunniteltukaan.
 
"Optimi" kuormitusimpedanssi kuormaan oli muistaakseni jossain 60K korvilla.
Joka puolestaan aiheuttaa tarpeettomia murheita sovitusmuuntajan suunnittelupuolella.
 
Jos olisivat helposti sopivia ~10K käyttöön, olisimme nähneet/tehneet 12AX7 perustaisia pikkuruisia kitarastyrkkareita vuosikymmenet.
Joka jannulla kun on yleensä ainakin 10 AX:ää jokaista AU ja AT perheistä kohden.
Sama suhde näkyy ainakin omasta mielestä sekä NOS että CP osastolla myös.
 
T:Samuli

 
Tarkoitatko tässä AC- vai DC-kytkettyä katodiseuraajaa? Koska DC-kytkettynähän se säröytyy huomattavasti, mutta AC-kytkettynä käsittääkseni ei ainakaan samalla tavalla?
 
Threadin ensimmäisen viestin kytkennässähän on tuo DC-kytketty (tosin biasoituna aika kauas nollahilajännitteestä), joka on suosittu kitaravahvistimissa sen tuottaman särön vuoksi...
 
basisti1971
31.12.2014 16:48:42 (muokattu 31.12.2014 16:49:22)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
tommiot: Tarkoitatko tässä AC- vai DC-kytkettyä katodiseuraajaa? Koska DC-kytkettynähän se säröytyy huomattavasti, mutta AC-kytkettynä käsittääkseni ei ainakaan samalla tavalla?
 
Mennään puhtaasti muistin ja toisen käden tiedon varassa, kun on pitkähkö aika siitä kun pikkutriodi-pohjaista päätevahvistinta pähkäilin ja asian tiimoilta netistä tietoa etsin, mutta maailmalla oli muistaakseni konsensus se että jos kuorma kytketään muuntajan kautta, turha vaiva käyttää AX putkia kun AT ja/tai AU hoitaa homman fiksummin jos novaltriodia on pakko käyttää.
 
Itse en käyttäisi kumpaakaan kytkentää jos impedanssitasot ovat epäselviä.
En siksi, että tietäisin asiasta paljon, päinvastoin, vaan siksi ettei tahot joihin luotan sitä suosittele.
 
Lopullinen vahvistin josta novaltriodipäättäri-idea kumpusi, jos se joskus hamassa tulevaisuudessa syntyy, tulee kuitenkin 5868 putkilla joilla yhteistä on AX/AT/AU putkien kanssa korkeintaan tuo triodius ;).
 
T:Samuli
 
uusiipe
01.01.2015 12:57:12 (muokattu 01.01.2015 13:03:01)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vielä aiheeseen. Jos putkietusta on tekemässä, ei se kyllä välttämättä mielestäni vaadi ulostulomuuntajaa. Lähtöasteen pitää olla katodiseuraaja, mielellään kaksi rinnan, suurivirtainen ja alhaisen ra:n omaava putki esim. 12AT7. Katodiseuraajan putken paikalla voinee käyttää myös fettiä.
 
Asian muuttaa tietenkin täysin toiseksi se, jos haluaa ulos balansoidun linjasignaalin. Silloin lähtömuuntaja on paikallaan, jos balansoitua signaalia ei halua tehdä esim. oparilla.
 
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas.
mhelin
01.01.2015 14:01:48 (muokattu 01.01.2015 14:06:24)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

uusiipe: Vielä aiheeseen. Jos putkietusta on tekemässä, ei se kyllä välttämättä mielestäni vaadi ulostulomuuntajaa. Lähtöasteen pitää olla katodiseuraaja, mielellään kaksi rinnan, suurivirtainen ja alhaisen ra:n omaava putki esim. 12AT7. Katodiseuraajan putken paikalla voinee käyttää myös fettiä.
 
Asian muuttaa tietenkin täysin toiseksi se, jos haluaa ulos balansoidun linjasignaalin. Silloin lähtömuuntaja on paikallaan, jos balansoitua signaalia ei halua tehdä esim. oparilla.

 
Joo, näin on. Yksi hyvä OTL (=ulostulomuuntajaton) skema voisi olla esim. tuo kuulokevahvistin:
 
http://headwize.com/?page_id=748
 
Tuossa jälkimmäinen putkiaste on toteutettu rinnakkain kytketyistä triodeista. Käyttöjännitteet ovat suhteellisen pieniä jollon ulostulokonkalla on n. 40V jännite mikä on suhteellisen turvallista vielä käyttää ilman muuntajaa. Tosin jos tuo konkka alkaa vuotamaan tasavirtaa niin seuraavana asteena olevan audio interfacen tms. tulo on koetuksella. Siinä mielessä muuntaja on turvallisempi vaihtoehto, varsinkin jos lähtöpuoli kelluu.
 
Heikki
01.01.2015 15:30:37 (muokattu 01.01.2015 16:06:38)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

uusiipe: Mistä se särö aiheutuu?
 
Väärä putki väärässä paikassa. Otetaan vaikka esimerkiksi, että tarvittaisiin ulos huppuarvoltaan 10V jännitettä 10k kuormaan, joka on 1mA virtaa. 12AX7 yteiskatodivahvistimella jonka lepovirta on 2mA saadaan 10V noin 10% säröllä ja katodiseuraajalla särö on 1% luokkaa. Säröä saadaan pienemmäksi lisäämällä virtaa. 20 mA lepoviralla särö pienenee yhteiskatodivahvistimessa 1% ja katodiseuraajassa alle 0.1%, mutta 20 mA ei onnistu 12AX7 putkella. Tässä vaiheessa kannattaa muutta suunnitelmia ja ottaa käyttöön esim. 12AU7, joka saadaan toimimaan 10k kuormiin helpommin ja pienemmällä säröllä. Tietysti jos tarvitaan reilusti vähemmän kuin 10V 10k kuormaan käy 12AX7 mainiosti. 2V lähtöjännitteellä särö on reilusti pienempi.
 
Käytin nyt esimerkkinä huippuarvoltaan 10V jännitettä joka on lähes 20dBu, joka on monien äänikorttien maksimi tulotaso.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «