Musiikin teoria ja säveltäminen ›

sustain65: Onko ketään joka olisi käyttänyt noita korvan harjoittamiseen kehitettyjä ohjelmia? Siis esim. jotakin softaa joka on mainittu täällä:
http://en.m.wikipedia.org/wiki/Ear_training#Software_training_methods
 
Kokemukset noista?
 
Biabissa (Band-In-A-Box) on useitakin korvanharjoitusohjelmia, intervalleja, sointuja, rytmejä ja erilaisia tunnistukseen perustuvia pelejä. (Avaruudesta hyökkää erilaisia mörköjä ja jos sä tunnistat niiden äänen niin saat ne tuhottua:-)
Onhan niillä kiva leikkiä mutta en osaa sanoa onko niistä konkreettista hyötyä.

Mulla on Earmaster ollut käytössä pari vuotta. Suosittelen. Tässä tulee vähän eteen se, mitä soitinta soittaa. Mulla kun on bassokitara pääsoitin ja sähkökitara sivusoitin, niin sointukäännökset muun muassa on hyvä opetella tietokonesoftan avulla. Ostin pianon puolitoista vuotta sitten just sen vuoksi, että musiikkiopintojen edetessä toi korva kehittyisi kunnolla. Enpä tähän muuta oikein osaa sanoa, mutta itse suosittelen. Band-In-A-Box on varmaan seuraava softa, jonka ostan. Nyt vielä olen huidellut Garage Bandillä ja Sibeliuksella.
 
EDIT: Earmasterissa on muutoin Jazz ja klasari oma "alueensa". Siis voit valita, kumpaa opiskelet, niin tehtävät etenevät sen mukaan.

baron: Biabissa (Band-In-A-Box) on useitakin korvanharjoitusohjelmia, intervalleja, sointuja, rytmejä ja erilaisia tunnistukseen perustuvia pelejä. (Avaruudesta hyökkää erilaisia mörköjä ja jos sä tunnistat niiden äänen niin saat ne tuhottua:-)
Onhan niillä kiva leikkiä mutta en osaa sanoa onko niistä konkreettista hyötyä.
 
Mä olen kokeillut erilaisia, mutta en on viitsinyt säännöllisesti käyttää. Sinänsä luulisin että juuri sointukulkujen tunnistuksen opetteluun voisi olla hyväkin. Googlaamalla "ear training chord progression" löytyy kyllä jotakin, siis että joissakin ohjelmissa on sointukulutkin mukana. Yhden meinasin jo asentaa iPadiin mutta sitä ei ollutkaan enää saatavilla.

Klezberg: Mä olen kokeillut erilaisia, mutta en on viitsinyt säännöllisesti käyttää. Sinänsä luulisin että juuri sointukulkujen tunnistuksen opetteluun voisi olla hyväkin. Googlaamalla "ear training chord progression" löytyy kyllä jotakin, siis että joissakin ohjelmissa on sointukulutkin mukana. Yhden meinasin jo asentaa iPadiin mutta sitä ei ollutkaan enää saatavilla.
 
Tohtori Toonikassa on progressiivisesti eteneviä melodian, rytmin ja sointukierron tunnistustehtäviä. Muutaman tahdin mittaisia ja oikeat bändit soittaa. Jos niitä aikoo omin päin harrastaa, kannattaa ostaa myös opettajan kirja jossa on oikeat vastaukset että ei erehdy kuvittelemaan että itse on erehtymätön.

baron: Tohtori Toonikassa on progressiivisesti eteneviä melodian, rytmin ja sointukierron tunnistustehtäviä. Muutaman tahdin mittaisia ja oikeat bändit soittaa. Jos niitä aikoo omin päin harrastaa, kannattaa ostaa myös opettajan kirja jossa on oikeat vastaukset että ei erehdy kuvittelemaan että itse on erehtymätön.
 
Mä olen sen verran laiska että en oikein jaksa pelata tämmöisten lyhyiden irrallisten äänitiedostojen kanssa, ja ihan sama vaikka olisi cd:nä. Noissa ohjelmissa on sentään kätevä käyttöliittymä, sen kun painaa nappia, kuuntelee, vastaa ja näkee tuloksen.
 
Voihan se toki olla että keskinkertaiset midisoundit sinänsä heikentää tuloksia ja haittaa oppimista. Olisihan se näppärä jos tuommoinen materiaali olisi paketoitu sovellukseksi tavalla tai toisella.

Lisäisin vielä, että jos sulla musatyyli on perus pop/rock/country/iskelmä kuten mainitsit
niin kuuntelisin mahdollisimman paljon ton tyylistä musaa ja samalla kirjottelisin
biiseistä soinnut ylös.
Parasta oppia korva harjaantuu ja kaksinkertainen hyöty!!

EP: Lisäisin vielä, että jos sulla musatyyli on perus pop/rock/country/iskelmä kuten mainitsit
niin kuuntelisin mahdollisimman paljon ton tyylistä musaa ja samalla kirjottelisin
biiseistä soinnut ylös.
Parasta oppia korva harjaantuu ja kaksinkertainen hyöty!!
 
En tiedä... mulla on semmoinen tunne että tottumattoman (oma kokemus) voi olla helpompi lähestyä sointukulkuja kuuntelemalla niitä ensin kohtalaisen simppelissä muodossa. Siis jokin soitin soittaa soinnut ja ehkä basso siihen mukaan. Ei muuta ensi alkuun ajatusta häiritsemään.

tuossa muutama kulku tai jippo joita kannattaa kelailla. Lähtökohtaisesti mähistään aina samassa sävellajissa mutta muutama mod. muunnesointu tai välidominanttihässäkkä, yms. sieltä löytyy. Oleellista on että pysyy jollain lailla kartalla. Basson aistimisesta on yleensä apua, mutta melodiaäänten aistiminen osana kutakin sointua on ainakin allekirjoittaneelle vähintään yhtä tärkeä taito.
 
https://www.youtube.com/watch?v=WUaV-ANjVlk
https://www.youtube.com/watch?v=Xt17_Pu6X2g
https://www.youtube.com/watch?v=V6Uo1nNt6LU
https://www.youtube.com/watch?v=s5K5HPlAbPY
https://www.youtube.com/watch?v=hnlFyBmTnc8
https://www.youtube.com/watch?v=ILdBDOPoEDQ
https://www.youtube.com/watch?v=_tcP1VHjLyM
 
sekä jokerina aikoinaan wat-reaktion aiheuttanut
https://www.youtube.com/watch?v=UI0XQJQ_ZNA
 
lista on tehty randomilla, veikkaan että teoriaentusiastisemmilla on täsmäiskumpia esimerkkejä noista perkkaamattomistani ilmiöistä mitä tuolla on tai ei oo :D

Epämuusikko: tuossa muutama kulku tai jippo joita kannattaa kelailla. Lähtökohtaisesti mähistään aina samassa sävellajissa mutta muutama mod. muunnesointu tai välidominanttihässäkkä, yms. sieltä löytyy. Oleellista on että pysyy jollain lailla kartalla. Basson aistimisesta on yleensä apua, mutta melodiaäänten aistiminen osana kutakin sointua on ainakin allekirjoittaneelle vähintään yhtä tärkeä taito.
 
Joo, melodian seuraaminen on itselle ehkä se kaikkein tärkein. Ainakin kun pianolla alan soittaa ulkomuistista jotain biisiä, vasemman käden soinnut tulee ikään kuin automaattisesti säestämään, mutta kitaralla säestäessä on vaikeampaa löytää sopivat soinnut, kun ei soita sitä melodiaa samalla.

ThrashGuitarist: Joo, melodian seuraaminen on itselle ehkä se kaikkein tärkein. Ainakin kun pianolla alan soittaa ulkomuistista jotain biisiä, vasemman käden soinnut tulee ikään kuin automaattisesti säestämään, mutta kitaralla säestäessä on vaikeampaa löytää sopivat soinnut, kun ei soita sitä melodiaa samalla.
 
Sä osaat jo. Kun pystymetsästä lähtee kuuntelemaan piisejä sointuja hakien, niin siinä voi jo olla vaikea kuulla niitä sointuja sen melodian takana. Veikkaisin että silloin kannattaa harjoitella pelkkien sointukulkujen kanssa. Siis ei edes plokkausmielessä, vaan että miltä ne kuulostaa sellaisenaan. On kaksi eri asiaa
 
a) miten tunnistaa soinnut kun sen osaa
b) miten harjoittelee valmiuksia joiden avulla voi sitten aikanaan tehdä tuon a:n
 
Musta itsestäni tuntuu mielekkäältä just esimerkiksi soittaa omalla kitaralla tai pianolla tuttujen kappaleiden sointukulkuja niin että koko ajan pitää selvänä missä sointuasteessa mennään, millaisen sointukulun osana ja miltä se kuulostaa. Ja siihen mukaan vielä siirtymät rinnakkaissävellajiin tms. Ja mitä siellä nyt tuleekin vastaan. Kun tuntuu että aloittajalla soinnut on vain niinkuin puita ilman sitä metsää.

Sax-pappa: Ei tähän taida mitään salaperäistä taikaa olla. Niin kuin kaikessa opiskelussa lähdetään perusteista. Harjoitellaan ensin yksinkertaisilla kolmen perussoinnun kappaleilla. Sitten korvasi oppii tunnistamaan ns. Aku-ankkakierron. Sitten pikkuhiljaa alat automaattisesti kuulla esim. kvinttikierron jos sellainen kappaleessa on. Usein on. Jne. Näin se on minullakin mennyt ja paljon vielä korvaa treenattava.
 
Mitäs nää Aku-ankkakierto ja kvinttikierto on? Kuulostaa jo aika salaperäiseltä! ;)

PjP: Mitäs nää Aku-ankkakierto ja kvinttikierto on? Kuulostaa jo aika salaperäiseltä! ;)
 
Aku Ankkakierto: I - VIm - IV - V, esim C-duurissa C - Am - F - G.
Nimi ei tule Aku Ankasta vaan Paul Ankasta jonka eka hitti Diana menee tässä.
IV aste voidaan korvata IIm eli C-duurissa Dm.
 
Kvinttikierto: Soinnut kulkee laskevan kvintin eli nousevan kvartin välein. Niitä on erilaisia:
1. Diatoninen jossa käytetään vain sävellajin sointuja esim C-duurissa
Am - Dm - G7 - C.
2. Välidominanttiketju esim A7 - D7 - G7 - C.
 
Muunlaisiakin on mutta niistä kertokoot viisaammat.
 
Edit: Tuli juuri vastaan jazzstankku Eb-duurissa jossa kvinttikierto:
D7 - G7 - C7 - Fm7 - Bb7 - Ebmaj7

Juu, kaikenlaisten kadenssien ja peukalosääntö-sointukiertojen harjoitteleminen on erittäin jees.

baron: Kvinttikierto: Soinnut kulkee laskevan kvintin eli nousevan kvartin välein. Niitä on erilaisia:
1. Diatoninen jossa käytetään vain sävellajin sointuja esim C-duurissa
Am - Dm - G7 - C.
 
Kokonainen diatoninen kvinttikierto lähtee IV asteelta, esimerkiksi A-mollissa (nelisointuina) Dm7, G7, Cmaj, Fmaj, Hm7b5, E7. Moni biisi menee suoraan tällä, klassikkoesimerkki olkoon taas Kuolleet lehdet (säkeistö, kertsissä kierto lähtee dominantilta ja lopussa saattoi tulla jotain jekkua). Erimittaisia kvinttikierron pätkiä hyödynnetään paljon, ja viimeiset kaksi toimittavat kadenssin virkaa valmistellen ensimmäisen asteen soinnun tuloa ja esiintyvät erittäin usein hyvin monenlaisessa musiikissa. Jatsarit kutsuvat näitä tuttavallisesti kakkosvitosiksi sekä sotkevat niitä joka paikkaan ja harhauttavat analyysin tekijöitä käyttämällä niitä modulaatioiden valmisteluun ja joskus jopa purkavat ihan väärään paikkaan. Soittelepa siinä sitten lennosta niin.
 
E: Ja se F:n ja H:n välinen kvintti on siis vähennetty, jotta pysytään sävellajissa eikä jouduttaisi kelaamaan koko kvinttiympyrää läpi.
 
E2: Nyt hoksasin että kokonainenhan alkaisi ensimmäiseltä asteelta eli esimerkissä A-mollista. Useinhan se siinä toki onkin ennen kuin kieputus alkaa.

baron: Aku Ankkakierto: I - VIm - IV - V, esim C-duurissa C - Am - F - G.
Nimi ei tule Aku Ankasta vaan Paul Ankasta jonka eka hitti Diana menee tässä.

Ja toinen esimerkki - kotimaisen rokin saralta - on Hurriganesin Bourbon Street.

sustain65: Ja toinen esimerkki - kotimaisen rokin saralta - on Hurriganesin Bourbon Street.
 
Ennen Ankaa ja Hurriganesia kierto esiintyy jo esim. Helismaan "Päivänsäde ja Menninkäinen" piisissä mutta ei se Helismaankaan keksimä ole, jo vanhat klasarisäveltäjät osasi sen.

Nelisormimangusti: Jatsarit kutsuvat näitä tuttavallisesti kakkosvitosiksi sekä sotkevat niitä joka paikkaan ja harhauttavat analyysin tekijöitä käyttämällä niitä modulaatioiden valmisteluun ja joskus jopa purkavat ihan väärään paikkaan.
 
Niitä on kiva sotkea joka paikkaan vaikkei yrittäiskään tehdä jazzia.
 
https://www.youtube.com/watch?v=izPiqPWyJh0&t=246
4:06-
F#m7 H7(sus4) Emaj7 (kekkosvitonen E-duuriin)
Hm7 E7 Amaj7 A (kekkosvitonen A-duuriin)
Dm7 G7 Cmaj7 (kekkosvitonen C-duuriin)
Cm7 F7 (kekkosvitonen Bb-duuriin)
 
Bbmaj7 Ebmaj7 (lepoteho)
Am7 D7 Gmaj7 (jahas lepotehosta tritonuksen päähän kekkosvitonen G-duuriin)
Cmaj7 (lepoteho)
F#m7 H7 Emaj7 (jahas lepotehosta tritonuksen päähän kekkosvitonen E-duuriin)
Amaj7 (lepoteho)
Emaj7
 
4:42 alkaa ns. kromaattinen sekvenssi, joka moduloi Bb-duurista G-duuriin ja siitä E-duuriin.
Melodiassa toistuu sama aihe pari kertaa, aina eri sävellajissa ja aina modulaatio on samanlainen ja vie pienen terssin päähän alemmas.
 
Tässä on toinen esimerkki kromaattisesta sekvenssistä. Aina kokosävelaskelen alempaa.
https://www.youtube.com/watch?v=WCDUfJCg2HM
 
Mä en meinaa osata soittaa mukana vaikka olisi soinnut paperilla silmien edessä.
 
Mutta tällaisilta siis kuulostavat ii-V ja sekvenssit.

Mä joskus "pikkupoikana" ihmettelin Hey Joe-piisin sointuja (usalainen kansanlaulu josta Jimi Hendrix lienee tehnyt tunnetuimman version)
C - G - D - A - E
ja sitten selvisi että se on kvarttikierto kun kerran noustaan aina kvintillä ylöspäin:-)

Tämäkin kierto ilmeisesti "suht" yleinen :D
 
https://www.youtube.com/watch?v=oOlDewpCfZQ
 
eli kysessä I V vi IV