Kitarat: kitarakamat ›

Täyscustomia jostain, ehkä pari.

Tähän on kyllä vähän vaikea vastata.
 
4000€ ei kyllä niin paljon ole, että jos sen verta olisi ylimääräistä että sijottaisin kaiken kitaraan. Ostaisin jotain muuta tuolla rahalla tai säästäisin.
 
Jos taas ehtona olisi, että pakko sijoittaa se 4000€ kitaraan ilman muita ehtoja, niin ostaisin jonkun kitaran tuolla summalla jossa olisi mahdollisimman hyvä jälleenmyyntiarvo ja myisin sen ja kouraan jäisi ehkä joku 3500€. Ostaisin jotain muuta tuolla rahalla tai säästäisin.
 
Jos taas pitäisi pakosta jäädä kitara käteen, ostaisin jonkun kitaran tuolla summalla jossa olisi mahdollisimman hyvä jälleenmyyntiarvo ja myisin sen ja kouraan jäisi ehkä joku 3500€. Ostaisin sitten jonkun noin 1500€ Warmothin jossa olisi täydelliset speksit ja kouraan jäisi ehkä joku 2000€. Ostaisin jotain muuta tuolla rahalla tai säästäisin.
 
Jos taasen tuolla 4000€ olisi pakko ostaa ns "pitopeli" jota ei saisi myydä niin ostaisin jonkun vintage-pelin jonka arvo vain nousisi (ja jossa olisi mahdollisimman ok speksit, ehkä joku vintage SG) ja soittelisin sillä ja se jäisi sitten perintönä jollekin joka sen voisi myydä.

Metsästelisin jonkun tosi kivan LP:n käytettynä.

Generalissimo: Tähän on kyllä vähän vaikea vastata.
 
4000€ ei kyllä niin paljon ole, että jos sen verta olisi ylimääräistä että sijottaisin kaiken kitaraan. Ostaisin jotain muuta tuolla rahalla tai säästäisin.
 
Jos taas ehtona olisi, että pakko sijoittaa se 4000€ kitaraan ilman muita ehtoja, niin ostaisin jonkun kitaran tuolla summalla jossa olisi mahdollisimman hyvä jälleenmyyntiarvo ja myisin sen ja kouraan jäisi ehkä joku 3500€. Ostaisin jotain muuta tuolla rahalla tai säästäisin.
 
Jos taas pitäisi pakosta jäädä kitara käteen, ostaisin jonkun kitaran tuolla summalla jossa olisi mahdollisimman hyvä jälleenmyyntiarvo ja myisin sen ja kouraan jäisi ehkä joku 3500€. Ostaisin sitten jonkun noin 1500€ Warmothin jossa olisi täydelliset speksit ja kouraan jäisi ehkä joku 2000€. Ostaisin jotain muuta tuolla rahalla tai säästäisin.
 
Jos taasen tuolla 4000€ olisi pakko ostaa ns "pitopeli" jota ei saisi myydä niin ostaisin jonkun vintage-pelin jonka arvo vain nousisi (ja jossa olisi mahdollisimman ok speksit, ehkä joku vintage SG) ja soittelisin sillä ja se jäisi sitten perintönä jollekin joka sen voisi myydä.
 
Itse en äkkiä keksi paljon mitään mukavampaa kohdetta neljälle tonnille kuin kitara. :)

Generalissimo: Jos taas pitäisi pakosta jäädä kitara käteen, ostaisin jonkun kitaran tuolla summalla jossa olisi mahdollisimman hyvä jälleenmyyntiarvo ja myisin sen ja kouraan jäisi ehkä joku 3500€. Ostaisin sitten jonkun noin 1500€ Warmothin jossa olisi täydelliset speksit ja kouraan jäisi ehkä joku 2000€. Ostaisin jotain muuta tuolla rahalla tai säästäisin.
 
Tässä mää en kyllä tajua, että miks pitää ostaa ensin joku kitara ja myydä se pois, ennenku voi ostaa sen Warmothin. Täh.
 
Ja muutenkaan en kyllä pysty käsittämään, että miksi jengi tulee tänne julistamaan, että on fiksumpiakin tapoja käyttää 4000 euroa. Tottakai on, kyllä jokainen tulee jollain parinkin donan vehkeellä ikuisesti toimeen ja ne 2000 euroa voi käyttää välttämättömyyksiin. Mut se, mikä kelpaa ja mitä oikeesti eniten haluaa, on kaksi eri asiaa, muistakaa se. :)

vvaltsu: Ite tykkään HSH:sta kans. Emmä muuten tarvii muita kun humpparit kaula- ja tallapaikalle, mut jos tarvii jotain kivaa cleanisoundia, niin se keskellä oleva sinkku on helvetin hyvä väliasentoihin. Ei sillä oikein muuta tee, mut kiva olla olemassa.
 
Joo, näin se menee.

vvaltsu: Tässä mää en kyllä tajua, että miks pitää ostaa ensin joku kitara ja myydä se pois, ennenku voi ostaa sen Warmothin. Täh.
 
Ja muutenkaan en kyllä pysty käsittämään, että miksi jengi tulee tänne julistamaan, että on fiksumpiakin tapoja käyttää 4000 euroa. Tottakai on, kyllä jokainen tulee jollain parinkin donan vehkeellä ikuisesti toimeen ja ne 2000 euroa voi käyttää välttämättömyyksiin. Mut se, mikä kelpaa ja mitä oikeesti eniten haluaa, on kaksi eri asiaa, muistakaa se. :)
 
Se mitä minä eniten haluan maksaa 1600 euroa;-). Ei se aina mene niin, että haluttavin on se kaikkein kallein ja hienoin.
 
E: tarkoitan kuten aikaisemmin kirjoitinkin, että haluaisin Yamaha SA2200 kitaran, mutta minulle kelpaisi myös Gibson ES355;-)

hallu: Se mitä minä eniten haluan maksaa 1600 euroa;-). Ei se aina mene niin, että haluttavin on se kaikkein kallein ja hienoin.
 
E: tarkoitan kuten aikaisemmin kirjoitinkin, että haluaisin Yamaha SA2200 kitaran, mutta minulle kelpaisi myös Gibson ES355;-)
 
Voin sanoa olevani hieman kade teille, joiden unelmien kitara maksaa vain sen 1600€ :)

JaaGeRMaisTeR: Voin sanoa olevani hieman kade teille, joiden unelmien kitara maksaa vain sen 1600€ :)
 
Joo, mulle sen verran riittäisi ihan hyvin tohon Kotzenin teleen, eli ei se tosiaan mene aina niin, että kaikille se kallein on aina se halutuin. Siihen, että diggaa jotain tiettyä kitaraa vaikuttaa niin monet muutkin tekijät kuin pelkkä hinta. Mutta, hyvä homma jos sulla on millä mällätä, mulle se käy kateeksi =)

Kuuntelin sivukorvalla tänään kun 8-vuotias poikani ja tämän kaveri lukivat jotain lelukaupan joulumainoksen Lego-osiota.
 
"Hei, jos sul ois hei vaiks kaks sataa euroo tai vaiks kaks sataa viiskyt euroo niin hei minkä Legon ostaisit? Mää ainaki ostaisin noi Leego Maindgraft pakkaukset ja sit ton Staar Vaars imperial staar distroierin!"
 
Illalla lasi viiniä ja mnettiin. Tääl vedetään puolessa päivässä neljättä sivua isojen poikien analogiaa. Ei täsä muuta. I'll get my coat. *facepalm*

jumara: Kuuntelin sivukorvalla tänään kun 8-vuotias poikani ja tämän kaveri lukivat jotain lelukaupan joulumainoksen Lego-osiota.
 
"Hei, jos sul ois hei vaiks kaks sataa euroo tai vaiks kaks sataa viiskyt euroo niin hei minkä Legon ostaisit? Mää ainaki ostaisin noi Leego Maindgraft pakkaukset ja sit ton Staar Vaars imperial staar distroierin!"
 
Illalla lasi viiniä ja mnettiin. Tääl vedetään puolessa päivässä neljättä sivua isojen poikien analogiaa. Ei täsä muuta. I'll get my coat. *facepalm*
 
Iän myötä lelut vain kallistuu, ei ne mihinkään häviä. :D

jumara: Kuuntelin sivukorvalla tänään kun 8-vuotias poikani ja tämän kaveri lukivat jotain lelukaupan joulumainoksen Lego-osiota.
 
"Hei, jos sul ois hei vaiks kaks sataa euroo tai vaiks kaks sataa viiskyt euroo niin hei minkä Legon ostaisit? Mää ainaki ostaisin noi Leego Maindgraft pakkaukset ja sit ton Staar Vaars imperial staar distroierin!"
 
Illalla lasi viiniä ja mnettiin. Tääl vedetään puolessa päivässä neljättä sivua isojen poikien analogiaa. Ei täsä muuta. I'll get my coat. *facepalm*
 
Tämä oli niin hyvä, että pakko antaa plussaa :D

JaaGeRMaisTeR: Voin sanoa olevani hieman kade teille, joiden unelmien kitara maksaa vain sen 1600€ :)
 
Älä kadehdi, vaan säädä unelmasi sopivalle tasolle;-). Ei rakkauden kohde tarvitse olla se illan kuningatar, vaan meikäläisen kaltaiselle maatiaiskollille käy hyvin se navetan piika:-). E: liian fiinin rouvan seurassa vain kiusaantuisin, on tohtisi koskea, katselisin vain ja punastelisin;-).
 
Minä voisin vastaavasti olla kade teille joilla on varaa hukata joku Ibanetz Artist alihintaan. Itse paijailisin sitä aina ja kaivaisin laukustaan myhäillen vain pyyhkiäkseni pölyt;-). Voin muuten sanoa, että jos noita tonneja olisi joutilaana tällä taholla lojunut, niin sen sun Artistin olisin ostanut vielä mieluummin kuin SG2000 joskin jälkimmäinenkin olisi aika ihqu.

jumara: Kuuntelin sivukorvalla tänään kun 8-vuotias poikani ja tämän kaveri lukivat jotain lelukaupan joulumainoksen Lego-osiota.
 
"Hei, jos sul ois hei vaiks kaks sataa euroo tai vaiks kaks sataa viiskyt euroo niin hei minkä Legon ostaisit? Mää ainaki ostaisin noi Leego Maindgraft pakkaukset ja sit ton Staar Vaars imperial staar distroierin!"
 
Illalla lasi viiniä ja mnettiin. Tääl vedetään puolessa päivässä neljättä sivua isojen poikien analogiaa. Ei täsä muuta. I'll get my coat. *facepalm*
 
Funtsataas:
- Kuinka paljon ne Legot oikeasti kustantaa niiden pikku-veijareiden omiin varoihin nähden? Siihen verraten 4k€ työssäkäyvältä unelmiensa instrumenttiin tuntuu ihan sallitulta.
 
Ja sisäisen lapsen ruokkiminenhan pitää jengin virkeän nuorekkaana, näin olen ymmärtänyt - se mielessä, nautinnon kautta.

Meikäläisellä on ihan helvetisti kitaroita. Ei kyllä enää enempää, oli sitten neljä euroa tai neljä tonnia budjettina.

Töynävä: Funtsataas:
- Kuinka paljon ne Legot oikeasti kustantaa niiden pikku-veijareiden omiin varoihin nähden? Siihen verraten 4k€ työssäkäyvältä unelmiensa instrumenttiin tuntuu ihan sallitulta.
 
Ja sisäisen lapsen ruokkiminenhan pitää jengin virkeän nuorekkaana, näin olen ymmärtänyt - se mielessä, nautinnon kautta.
 
Tottakai on sallittua eikä sitä kai kukaan ole ollut kieltämässäkään. Tälle ajalle on kyllä tyypillistä elämänalasta, iästä tai sukupuolesta riippumatta ostamisesta unelmoiminen. Olen omaa jälkikasvuani seurannut ja kuluttamiseen, shoppailuun, yleensäkin ahdistusta välttelevään sijaistoimintaan opitaan jo todella varhaisella iällä. Olen itsekin kärsinyt ostohimosta ja tuntenut sen musertavan voiman nahoissani joten ilmiönä se on kiinnostava ja jollakin tavalla perustavanlaatuinen osa kulutusyhteiskunnan kansalaista.
 
Ostohimoon liittyvät lieveilmiöt vain ovat epämiellyttäviä. Ehkä epämiellyttävin niistä on tyytymättömyys vallitsevaan tilanteeseen. Tyytymättömyys, joka on kaikenkattavaa ja selittämätöntä. Se nakertaa mieltä ja pakottaa hakemaan helpotusta ostoaktiosta. Itselleni tuli ostamisen jälkeen vähän likainen ja syyllinen olo, koska jossakin mielen syövereissä piili ajatus ettei tapahtuma ollut totta. Se alkuunpaneva voima eli tyytymättömyys tuli jotenkin tyhjästä ja yllättäen eikä löytänyt vastinetta reaalimaailmasta. Toinen lieveilmiö oli vakaumus, että minä ansaitsen kaiken hyvän ja ihanan mitä maailma sisällään pitää eikä mikään mahti maailmassa saa asettua minun ja tarpeentyydytykseni väliin. Ikäänkuin rikkoisin itse jumalaa vastaan, jos en sallisi itselleni mitä mielikuvituksellisintakin mielitekoa. Koska minä olen niin ihmeellinen ja tärkeä ihminen ja elämäni on niin ainutlaatuinen ja ohimenevä, että minun on pakko saada omistaa kaikki ne ihan tavarat joita varsinkin netissä näin ja joista foorumeilla luin kerrottavan. Siihen liittyi myös vakaumus, että mikään tavallinen tai keskinkertainen ei ole mitään muuta kuin oman keskinkertaisuuteni osoitus, joka taas soti kaikkea edellämainittua vastaan.
 
Tuon kaiken alleen hautaavan kaasupilven keskellä pieni järjen ääni yritti selittää, että se mitä omistan ei määrittele minua. Elämässä merkitystä on ainoastaan sillä mitä tekee ja se on tehtävä niillä välineillä joita sattuu olemaan käsillä. Tuohon ajatukseen tartuin kuin hukkuva pelastusrenkaaseen ja sen varassa olen reilun vuoden verran koittanut lillua tietoisena alati väijyvästä vaarasta joutua ostohurmioon ja hukkua kuluttamisen mereen ja hukata kaikki tavoittelemisen arvoinen tavoittelemalla turhuuden markkinoilta virvatulia ja juosta itsensä läkähdyksiin haavekuvien perässä ymmärtämättä juoksevansa väärään suuntaan.
 
Oikeasti ei ole tärkeää minkälainen se kitara on, tärkeää on se mitä sillä tekee ja se, että tekee sillä ylipäätään jotakin. Jatkuva osteleminen ja ostamisesta haaveileminen on vain sijaistoimintaa jonka avulla välttelen kohtaamasta sitä musiikintekijän turhautumista ja soittajan riittämättömyyden tunnetta.
 
Ja ettei kukaan loukkaantuisi, niin korostan puhuneeni vain ja ainoastaan itsestäni ja omasta suhteestani kuluttamiseen.
 
E: olen korjaillut vähän pahimpia typoja

Kivijalka: Meikäläisellä on ihan helvetisti kitaroita. Ei kyllä enää enempää, oli sitten neljä euroa tai neljä tonnia budjettina.
 
Siinä se nyt on pähkinänkuoressa. Kaikkinensa tyhjentävän hyvin sanottu. Plussaa siitä.

Cardinal Red Firebird V maestrolla. Voi veljet..
 
http://www.mule.co.kr/files/2014/3/ … d23-3ad5-449c-8dd7-d1232cead34a.jpg

Neljälä tonnila kävisin Töynävällä kylässä tinkaamassa ja hakemassa Universen pois.
Taikka sitten lissää muita 90-luvun Ibanezeja talloon.
 
Joku ehotti jo Suhria täälä, tuola 4 tonnila saa kyllä huomattavasti parempaaki polttopuuta takkaan joten kannattaa käyä mielemmin vaikka K-Raudassa hakemassa.