Studiotyöskentely ›

jussi.r: Mielenkiintoista. "Asiakkaan" mielipide oli tälläinen:
"Dynamiikkaakin oli jäänyt mukavasti. Itse olisin tosin vähän enemmän laittanut lyttyyn (joo loudness war jne. mutta koska muutkin... :D) mutta kiva että noi rajummat kohdat tulee lujempaa kuin rauhalliset kohdat ja biisi hengittää. "
 
Mutta kiitoksia palautteista, painan mieleen. Itse kuuntelin KRK Rokit G5 kauittimilla, Superlux HD 662F kuulokkeilla (EMU 0404 USB äänikortti) ja random nappikuulokkeilla+ikivanhoilla pc-kajareilla.
 
Hmm, kun luin tuon "asiakkaan" kommentin oli pakko kuunnella "ennen" ja "jälkeen" vielä M-Audion B8D2:lla.
 
Suht hyvin tunnen kaikkien kuunteluvehkeideni ominaisuudet eri musiikkityyleillä ja M-Audio on noista "armahtavin" eli yläpään erottelu ei ole lähellekkään niin analyyttinen kuin Shureissa, alapäätä koskee sama (tai oikeastaan koko taajuuskaistaa mitä toistetaan). Vaikka M-Audion saundia on monissa paikoissa jopa kehuttu budjetti-luokan monitorien parhaimmistoon, on se siitä huolimatta vähän sellainen "isommalla sudilla" vetelevä kaiutin ja tuosta "monitori-maineestaan" huolimatta M-Audion saundista puuttuu kuitenkin paljon erottelua, yleistä tarkkuutta ja dynamiikkaa. Tuo tulee esiin varsinki kun verrokiksi otetaan esim. Shuren 535:t tai parhaimmat studio-monitorit joita olen päässyt kuuntelemaan. (Ja ne ei ala G:llä ;) )
 
M-Audiolla kuunneltaessa tuo "jälkeen" oli jopa kuunneltavissa kokonaisuudessan vaikkakin niilläkin huomas varsin selvästi "Loudness War miinan" mutta keskialueen osat ja yläpää ei kuitenkaan ampunu suorastaan raastavasti silmille. Mutta silti, hiukan vähemmän oisin tuota kurtannu kuten ensivaikutelma oli.
 
Shuren ja yleensäkin analyyttisen tarkkojen toistimien ongelma on että hyvin toteutetuilla äänitteillä ollaan lähellä taivasta kuuntelunautinnossa, "huonoilla" äänitteillä mennään suoraan helvetin ytimeen. Ne kun toistaa juuri sen mitä sinne syötetään eivätkä maalaile tuotosta pelkästään suuria viivoja mukaillen ja sinnepäin.
 
Juuri tuosta syystä studioissa käytetään erittäin hyviä ja analyyttisiä monitoreita, joiden taajuus ja tehovasteet on mitattu ja säädetty juuri siinä kuuntelu/monitorointitilassa. Ja tuotokset myös useimmiten kuunnellaan vieläpä useammilla HYVILLÄ vehkeillä että vältytään piileviltä miinoilta joita tuotokseen voi jäädä jos käyki niin että jokin monitoroinnissa käytetty laite ei niitä alueita toistakkaan joilla ongelmat on.
 
Nyt mennään mutuun: Mulla on tunne että nuo vehkeet joilla kuuntelet masteroinnin eivät ole kykeneviä toistamaan tuotosta sellaisena kuin se oikeasti on, riittävän erottelevasti ja tarkasti, ennenkaikkea myös riittävän alhaalta riittävän ylös tasaisella tehovasteella. Lopulliseen tuotokseen voi jäädä yläpäähän häröä, rosoa tai säröä taajuusalueella jota et edes kuule koska kuunteluun käytetty laite ei toista niin ylös, vaihtoehtoisesti keskialueella olla repivä ja raastava piikki joka jää piiloon koska monitorointiin käytetyn laitteen taajuus- ja tehovaste eivät ole läheskään tasaiset ja juuri tuolla häroilevällä alueella on -10db:n kuoppa kuunteluvehkeissä.
 
Kun äänite ensin on kuunneltu niillä paremmilla vehkeillä voidaan kuuntelussa käyttää myös toisen pään vähemmän erottelevia ja analyyttisiä laitteita ja tarkastaa että onko tuotos kuuntelukelpoinen niilläkin vai onko äänitteessä ihan liikaa tavaraa ja esm bassomelodiat yhtä puuroa kun ei halvemmat elementit pysy perässä. Täytyy löytää se kultainen keskitie. Jos ei kumpiakin laitteita ole käytössä, tulos on jommassa kummassa päässä puhdas arvaus.
 
Ihan ensimmäiseksi pistäisin monitoroinnin kuntoon ja siihen en käyttäisi 29 euron kuulokkeita tai 200 euron aktiivimonitoreita. Kun teet työn laitteilla jotka vääristävät mahdollisimman vähän saundia, sinulla on mahdollisuuksia onnistua paljon paremmin lopputuotteessa.
 
Lisää omia ajatuksia: Olen pähkäilly paljonki miksi nykyisistä levyistä valitettavan monet on ihan puhasta paskaa kuuntelunautinnollisesti mietittynä. Ainakin osasyynä pidän nimenomaan koti- ja pikkustudioiden yleistymistä koska valitettavan suuressa osassa niistä musiikki käsitellään juurikin 200 euron aktiivikaiuttimilla jotka on heitetty siihen hyllyn nurkalle ja aletaan muokkaan tavaraa eikä ole höykäsen pöläystä tehovasteista ja ylipäätänsä siitä kuinka paljon kamaa jää alueelle jota ei omilla vehkeillä kuule. Varsinkin aikaisemmin studioita ja masterointipajoja oli paljon vähemmän ja niiden rakentamisen hintalaput oli vähän toista luokkaa joten myös niiden monitorointiin upotettiin rahaa koska ei ollut järkeä oikaista kun oli muutenki menny fyrkkaa ihan riittävästi...
 
En sano että kaikki "kotona" tehty työ on roskaa, päinvastoin, tiedän useitakin musiikilla leipänsä tekevän kotistudioita joissa on vehkeet että kateeksi käy. Mutta ne vehkeet on myöskin maksaneet helposti 5-numeroisia summia...
 
En ammu alas etteikö olisi alalle annettavaa mutta välineisiin kiinnittäisiin huomiota alkuun. Nyt oli ehkä rakentavampi palaute.
 
Edit:typoja vähennelty ;)