Kitarat: kitarakamat ›

Jucciz: Uskoisin, että molemmissa on ainakin pieneen tilaan ahdettu iso määrä komponentteja, eli tuskinpa kumpikaan mitenkään erityisen mukava potilas siinä mielessä on. Työtunnit ovat kuitenkin kai samanhintaisia riippumatta potilaan kansalaisuudesta.
 
Pointtina vaan se, että monimutkaisemman koneen huolto ottaa yleensä joka tapauksessa suht paljon aikaa, joten Bugeran tapauksessa omistajaa saattaa keljuttaa, mikäli huoltolaskussa viivan alla on vahvistimen hankintahintaa hipova (tai jopa sen ylittävä) summa.
 
Voisin heittää esimerkit noista omista koneista, tässä sisäkuvat kummastakin mallista. Ovat myös sisuskaluiltaan ihan toistensa vastakohdat:
 
Bad Cat: https://www.dropbox.com/s/30e3f16hcr9zmws/Bad%20Cat.png?dl=0
 
Mesa: http://i517.photobucket.com/albums/ … D29F194AF-6717-000008C5F38DB403.jpg
 
Kun noita katsoo, niin ei kyllä ole pienintä epäilystäkään kumpi on helpompi ja edullisempi korjata.
 
Olen itsekin point-to-point miehiä ja kyselin noista Mesoista muutamaltakin tuntemaltani korjaajalta silloin kun olin omaani laittamassa ja kyllä ne kaikki sanoivat että eihän se sieltä helpoimmasta päästä yleensä ole jos pitää korjata, mutta onnistuu kyllä. Kuulemma tuo on tekniseltä toteutukseltaan kuitenkin sellainen että sen pitäisi kuntoon saada laitettua. Noh, soundit kuitenkin toimii ja kokonsa puolesta tuo on niin pieni että sitä ei mitenkään pystyisi p2p tekniikalla rakentamaan tuohon koteloon. Ja kun tuon idea omassa käytössäni on se, että saan sen olkalaukkuun ja bussiin kun aikaa muiden kanssa soittamiselle liikenee, niin ei auta.
 
Varmaan sen Bugerankin saisi korjattua jos niin haluaa, mutta tuskinpa kovin moni haluaa pistää satasia parin sadan koneen kunnostukseen.

Tossa PTP / PCB / SMD- kinastelussa kannattaa kans muistaa miks esim. Mesoissa tai muissa "monipuolisissa" vahvistimissa on päädytty piirilevyyn. Kääntäpääkä toi komponenttimäärä PTP-tyyliseksi niin sitähän vasta oliskin mukava korjailla.. Ja oisko 1962 Princeton sen vaikeempi korjata jos se ois toteutettu SMD-komponentein?

erty: Tossa PTP / PCB / SMD- kinastelussa kannattaa kans muistaa miks esim. Mesoissa tai muissa "monipuolisissa" vahvistimissa on päädytty piirilevyyn. Kääntäpääkä toi komponenttimäärä PTP-tyyliseksi niin sitähän vasta oliskin mukava korjailla.. Ja oisko 1962 Princeton sen vaikeempi korjata jos se ois toteutettu SMD-komponentein?
 
Jep, ja olikos se Uraltonen puolelta kun mulle mainittiin että kyllä vahvistimen voi tehdä joka tapaa käyttäen hyvin tai huonosti. Ja että jokaisessa on hyvät ja huonot puolensa, monimutkainen p2p on myös hankala korjata ja turret levy voi vuosien saatossa imeä itseensä kosteutta jne.

hallu: Okei, yksi kitara-aiheinen viesti vielä vahvistin ketjuun, mutta sitten meidän varmaan pitäisi siirtyä takaisin siihen toiseen ketjuun vääntämään tästä.
 
Jep, kerran vielä... :)
 
Minusta tuntuu, että olen jossakin vaiheessa ilmaissut itseäni tosi huonosti jos minua trollina pidät. Ensinnäkin minä olen sitä mieltä, että kaikesta voi ja pitää voida keskustella asiatasolla loukkaantumatta ja vihastumatta. Tottakai on kiistatonta että kallis kitara on todennäköisesti parempi kuin halpa kitara pelkästään siksi, että kiisteleminen mistä tahansa asiasta on aika typerää. Minun mielipiteelläni ei todellakaan ole mitään merkitystä. Merkitystä on ainoastaan sillä miten mielipiteeni perustelen ja minkälaisia ajatuksia siitä syntyy eli syntyykö keskustelua.
 
En pidä trollina, vaan tarkoitin, että väite, ettei 200 ja 2000 kitaralla olisi laatueroa on jo hölmöydessään trollimainen. Toki joku voi kokea 200 kitaran itselleen paremmin sopivaksi, mutta kyllä siinä 2000 kitarassa on laadukkaammat osat (ne siis, jotka täällä on jo tuhat kertaa lueteltu). Mutta samaa mieltähän me tästä ollaan...
 
Olen kanssasi lähes kaikesta samaa mieltä joten on äärimmäisen herkullinen tilanne joutua kaikista ihmisistä juuri sinun kanssa törmäyskurssille:-). Valitettavasti minun täytyy viimehetkellä väistää, koska en oikeasti ole erityisen erimielinen kanssasi.
 
Nehän niitä parhaita vääntöjä on, kun väännetään 4 sivua ja lopuksi huomataan, että ollaankin samaa mieltä. Sitäkin on sattunut. :D
 
Totean siis, että ei ole kiinnostavaa onko 200 ja 2000 euron kitaroissa laatueroa, koska se on aivan ilmeistä. Kiinnostavaa on nimenomaan ruotia mikä ja missä sitä eroa on ja mitä merkitystä sillä on. Ja kuten olen lukemattomat kerrat aikaisemminkin sanonut, niin minun mielestä merkkikysymykset sun muut ovat ihan relevantteja seikkoja jotka pitää uskaltaa sanoa ääneen. Ei omat mielipiteet ole mitään tieteellisiä totuuksia joihin muiden pitää alistua. Itse olen yrittänyt olla avoin kaikista omista vaikuttimistani jopa niistä typeristä vaikuttimista kuten että mieluummin Fender kuin Squier ihan vaan koska Fender yms.. Odotan samaa avoimuutta myös muilta ja saatan hiukan provosoitua sellaisesta, että aletaan piiloutua sellaisen taakse, että oma mielipide olisi jokin yleisesti hyväksytty tosiasia jota ei sen vuoksi voi tai tarvitse avata (en tarkoita tässä asiassa sinua).
 
Totta.

Mitenkäs muuten se Randall Satan, sehän oli yli 1500 kiinalainen piirilevykone. Olikos siitä vielä mitään tarkempaa tietoa, että miten se on toteutettu, onko huollettavuutta/korjausta mietitty. Entä toteutus ja laatu muuten. Yli 1500 kiinalaisesta piirilevyvahvistimesta tuntuu vaan aika huikealta hinnalta, mutta tottakai siitä kuulu se pyytää, jos tuote on niin hyvä, että kauppa käy silti...

Laulava Kylätohtori: Nythän pintaliitoskomponentteja käytetään yhä enemmän, koska ovat kait halvempia ja nopeampia tehdä.
 
Onkos noita pintaliitoskomponentteja oikeen sitten käytettykkin kitara/basso(putki)vahvistimissa?
 
Tsekkailin joidenkin pukeroitten sisälmyskuvia, eikä kyllä sattunu silmään ...

Kun noita katsoo, niin ei kyllä ole pienintä epäilystäkään kumpi on helpompi ja edullisempi korjata.
 
Ehkä, mutta ei se aina ihan niin yksiselitteistä ole.
 
PTP voi pahimmillaan olla hirveä "rotanpesä", jossa yhden komponentin vaihto käytännässä tarkoittaa usean komponentin "häröpallon" purkamista, korjaustoimenpiteitä, ja taas takaisinkasausta. Heitetään soppaan rakenne missä yksi komponentti ei ole kiinni vain toisessa (esim piirilevy) vaan ihmeellisessä sekameltelisopassa lukuisia komponentteja, usein hautautuneena johonkin pirun vaikeaan paikkaan mihin et pääse turvallisesti käsiksi muuta kuin purkamatta lisää samanlaisa häröpalloja. Lisätään hieman kutistesukkaa ja avot. Ehkä helpon näköistä mutta loppujen lopuksi pirun ärsyttävää korjata ja taitamattomalla kolvailulla potentiaalia tehdä reilusti tuhoa. Niin joo, mitään komponenttien merkintöjähän PTP ei oikein "tue".
 
Entäs piirilevy. No.... Itselläni on kotisterovahvistimessa kaksi avattavaa kantta; ylhäällä ja alhaalla. Ylhäältä pääsee käsiksi piirilevyn komponenttipuolelle, alhaalta juostospuolelle. Piirilevyyn on käytännöllisesti printattu molemmille puolille komponenttien tunnukset (esim. R12) ja arvot (esim. 12k). Kätevää. Vastoin yleistä harhakäsitystä tällaisen laitteen korjailu ei siis vaadi, että ensin irrotat kaikki potikoiden ja kytkimien nupit, sitten potikat ja kytkimet, tusinan ruuveja, kourallisen liittimiä jne. vain saadaksesi piirilevyn irti ja vapaat kädet "tinapuolelle". Ehei, hyvin suunnitellun laitteen korjaaminen voi olla hyvinkin helppoa ja vaivatonta. Kansi auki ja käytännössä voitkin jo tehdä ihan kaiken mitä haluat,
 
Esimerkkinä taas se palanut vastus: Ylä ja alakannet auki, komponentin jalat katki, kaksi juotosta tinaimurilla pois, uuden komponentin juotos tilalle. Jos epäilystä, piirilevyn printeistä selviää hetkessä mikä komponentti on kyseessä ja tarvittavat arvot. Ei ikinä näin helppoa PTP rakenteella. Huoleton tökkiminen ja liiallinen lämmittely kolvilla voi toki tehdä tuhoa, mutta ei se hyvää tee millekkään PTP kutistesukka hässäkällekään.
 
Mutta korjattavuus ei ole usen suunnittelun prioriteetti numero uuno joten oikeassa maailmassa PTP, turret, vero, piirilevy, yms. laitteita on ihan laidasta laitaan eikä mitään yksiselitteistä sääntöä siitä mitkä niistä sattuvat olemaan helpoimpia korjata, kestävimpiä tms. voi oikein vetää. Aina löytyy aina joku jolla on esimerkki jostain erilaisesta ratkaisusta.

teemu-t-k: Eri asia on taas miksei kitaravahvistimia rakenneta samalla lailla. Ehkei korjaus vaan useiden laitteiden kanssa ole suunnittelun prioriteetti numero uuno....
 
Kyllähän tuollainen aito ptp voi olla melkoinen "käärmeenpesä". Kuvittelisin, että se soveltuu parhaiten melko yksinkertaisiin kytkentöihin ja niissä niitä taidetaan eniten käyttääkin.
 
Ptp:ssä on oma mojokertoimensa, mutta itse liputan hyvin suunnitellun eyelet- tai turretlevyn puolesta. Niitä pystyy meikäläinenkin korjaamaan (kuten jo aikaisemmin kirjoittelin), vaikken asiasta mitään ymmärräkään...
 
Tinippa84: Onkos noita pintaliitoskomponentteja oikeen sitten käytettykkin kitara/basso(putki)vahvistimissa?
 
Tsekkailin joidenkin pukeroitten sisälmyskuvia, eikä kyllä sattunu silmään ...
 
Oman kompetenssini tuntien jäävään itse nyt ulos tästä keskustelusta... :)

Laulava Kylätohtori: Oman kompetenssini tuntien jäävään itse nyt ulos tästä keskustelusta... :)
 
Juu, ne pintaliitoskomponentit on ehkäpä halpojen efektipedaalien ja digitaalikeksintöjen juttu. Ei ole vielä kitaravahvistimissa tullut vastaan.... ehkäpä jossain efektejä sisältävässä systeemissä efektipuoli saattais olla toteutettu näin.

teemu-t-k: Ehkä, mutta ei se aina ihan niin yksiselitteistä ole.
 
Mutta korjattavuus ei ole usen suunnittelun prioriteetti numero uuno joten oikeassa maailmassa PTP, turret, vero, piirilevy, yms. laitteita on ihan laidasta laitaan eikä mitään yksiselitteistä sääntöä siitä mitkä niistä sattuvat olemaan helpoimpia korjata, kestävimpiä tms. voi oikein vetää. Aina löytyy aina joku jolla on esimerkki jostain erilaisesta ratkaisusta.
 
Totta turiset, jotain samankaltaista lisäsin itsekin tuohon aiemmin. Nuo omat koneet ovat vähän ääriesimerkkejä kummastakin päästä. Bad Catissa on komponentit tosi siististi esillä, eikä niitä ole paljon. Osaisin varmaan itsekin tehdä siihen pienen korjauksen hätätilanteessa. Mesa taas on livenä vielä vaikuttavamman näköinen sisältä kuin kuvissa. :D En osaisi tehdä sillä mitään, mutta pää asia että joku osaa. Mesan sivuilla on muuten mielenkiintoinen pätkä aiheesta, kannattaa lukea jos kiinnostaa.

Tinippa84: Onkos noita pintaliitoskomponentteja oikeen sitten käytettykkin kitara/basso(putki)vahvistimissa?
 
Tsekkailin joidenkin pukeroitten sisälmyskuvia, eikä kyllä sattunu silmään ...
 
http://i.ytimg.com/vi/t3qwLrzU1vY/maxresdefault.jpg
 
Siitä vähän Bugeraa.

kojones: http://i.ytimg.com/vi/t3qwLrzU1vY/maxresdefault.jpg
 
Siitä vähän Bugeraa.
 
Kappas... noi voi öhnä. Mun kuvat oli toiselta puolelta. Noi on kyllä yököttäviä. Tänks!

Tinippa84: Juu, ne pintaliitoskomponentit on ehkäpä halpojen efektipedaalien ja digitaalikeksintöjen juttu. Ei ole vielä kitaravahvistimissa tullut vastaan.... ehkäpä jossain efektejä sisältävässä systeemissä efektipuoli saattais olla toteutettu näin.
 
Ns. "Kirppusirkusripulirannekevytlevitin"-bassovaffarit ovat täynnä SMD-komponenttia. Putkipuristit tuolla bassopalstalla vihaa näitä sydämensä pohjasta, mutta kyllä niillä monikin on useamman vuoden soitellut ihan iloisesti, minäkin. Tuossa kuva omasta:
 
https://www.dropbox.com/s/koq23y8ns8f58po/2014-07-01-0132%5B1%5D.jpg
 
Tämä ei missään tapauksessa ole tiukimmin pakattu esimerkki.
 
Jos soittaisin kitaraa bändissä ja joku tekisi putkietusella (3-5 ECC83:sta) ja yksinkertaisilla säädöillä varustetun n. 3-7 kilon ja vaikka 150-300w D-luokan hakkuripäättellä varustetun kohtuuhintaisen high-gain kitaravahvaimen, niin ostaisin heti. Ja nauraisin putkipuristeille. Koska noi tietokoneet eli Axe-FX:t ja Kemperit on helvetin monimutkaisilla säädöillä ja kalliita.
 
Ostaisin vielä 2x12 herkillä neodyymielementeillä varustetun kaapin.
 
Kovin helposti korvattavia nämä eivät ole. Sen tiedostan.

Dropped C: Ns. "Kirppusirkusripulirannekevytlevitin"-bassovaffarit ovat täynnä SMD-komponenttia. Putkipuristit tuolla bassopalstalla vihaa näitä sydämensä pohjasta, mutta kyllä niillä monikin on useamman vuoden soitellut ihan iloisesti, minäkin. Tuossa kuva omasta:
 
https://www.dropbox.com/s/koq23y8ns8f58po/2014-07-01-0132%5B1%5D.jpg
 
Tämä ei missään tapauksessa ole tiukimmin pakattu esimerkki.
 
Jos soittaisin kitaraa bändissä ja joku tekisi putkietusella (3-5 ECC83:sta) ja yksinkertaisilla säädöillä varustetun n. 3-7 kilon ja vaikka 150-300w D-luokan hakkuripäättellä varustetun kohtuuhintaisen high-gain kitaravahvaimen, niin ostaisin heti. Ja nauraisin putkipuristeille. Koska noi tietokoneet eli Axe-FX:t ja Kemperit on helvetin monimutkaisilla säädöillä ja kalliita.
 
Ostaisin vielä 2x12 herkillä neodyymielementeillä varustetun kaapin.
 
Kovin helposti korvattavia nämä eivät ole. Sen tiedostan.
 
Matrixilla oli just tuon henkinen JCM-etuastenuppi tuloillansa tai jopa myynnissä.

Myrkky Nuoli: Huoltohelppous on kyllä ihan yleinen termi ja syytä huomioida aina kun mahdollista. Ja niinhän se aika monessa paikkaa huomioidaankin. Esimerkkejä:

Kengät: laadukkaat nahkakengät voi viedä suutarille ja ne kestää pitkään käsittelyn jälkeen

Huonekalut: Massiivipuisia pintoja on helppo käsitellä uudelleen, eivätkä ne repsahda hevonpaskaksi ekan kerran kun kissa kusasee niiden viereen

Lattiat: Sopii kokeilla hioa ja lakata laminaattilattiaa.
 
Jep, minulla on vaan sellainen oletusarvo, että näinkin yksinkertaisesti toteutetut paikallaan pönöttävät elektroniset laiteet kestävät \"riittävän\" kauan, jos paaaljon monimutkaisemmat ja rankemmassa käytössä olevat kestävät. Eihän mitään putkivahvistinta voi hyvällä tahdollakaan sanoa miksikään edistykselliseksi tuotteeksi.
 
Jos oli minulla kököt vertaukset, niin kyllähän nämäkin aika syvältä ovat. Kyse nyt oli enemmänkin elektronisista laitteista. En ole nähnyt vielä piirilevyllä tai muullakaan tekniikalla toimivia kenkiä, kalusteita tai lattioita. Minulle on aivan uusi termi \"huoltohelppo\". Missä sitä käytetään? Huoltohelppoisia kenkiä, telkkareita tai lattioita? Ei kai kukaan tosissaan telkkaria ostaessaan kysy myyjältä, että: kuinka helppo tää on korjata.
 
erty: Tossa PTP / PCB / SMD- kinastelussa kannattaa kans muistaa miks esim. Mesoissa tai muissa \"monipuolisissa\" vahvistimissa on päädytty piirilevyyn. Kääntäpääkä toi komponenttimäärä PTP-tyyliseksi niin sitähän vasta oliskin mukava korjailla.. Ja oisko 1962 Princeton sen vaikeempi korjata jos se ois toteutettu SMD-komponentein?
 
Juuri näin, useinhan noissa PTP kamoissahan on osia ja ominaisuuksia yhtä paljon kuin ovikellossa. Ei ainakaan Bluetonella saaneet mahtumaan neljää kanavaa kaiulla normi kokoisiin kuoriin, kun viimeksi kyselin.
 
Mitä muita huoltoja vahvareihin tarvitsee tehdä, kuin vaihtaa putkia ja pyyhkiä pölyjä? Korjauksethan ovat sitten erikseen.

erty: Ja oisko 1962 Princeton sen vaikeempi korjata jos se ois toteutettu SMD-komponentein?
 
Tottakai olisi. Ja kaikkein paras (imo) on eyeletlevy tai turret (josta ei tosin omaa kokemusta). Kuten jo pari kertaa kirjoitin, niin korjasin itse oman Bluetoneni, koska ne isot möhkälekomponentit ovat helppoja vaihtaa. Varsinkin, kun tilaa on riittävästi. Puhun nyt Bluetonesta, koska siitä on itsellä omakohtaisia kokemuksia, mutta samahan se on kaikilla samalla tavalla toteutetuissa vahvistimissa.
 
Kyllä se ainakin itselle on ensiarvoisen tärkeää, ettei vahvistinta tarvitse lähetellä ja odotella pitkiä aikoja korjausta. Varsinkin isommilla maailmanluokan brändeillä niissä huolloissa taitaa mennä enemmän kuin päivä tai pari. Ja onhan kuljetuksessa aina lisärikkoutumisen tai pahimmillaan katoamisen mahdollisuus.
 
Edelleen jokainen ostakoon, mitä huvittaa, mutta tällä tarinalla nyt yritän vähän avata sitä, miksi itse puhun niin kovasti näiden helposti korjattavien kotimaisten puolesta. Eli suosin niitä ihan käytännön syistä ja omakohtaisten kokemusten perusteella, enkä siksi, että TGP:ltä luin, että boutique ja ptp on kova juttu. Onhan niitä erilaisia tilanteita ja tarpeita, ei yksi ratkaisu ole kaikille paras...

markkuilari: Jep, minulla on vaan sellainen oletusarvo, että näinkin yksinkertaisesti toteutetut paikallaan pönöttävät elektroniset laiteet kestävät \"riittävän\" kauan, jos paaaljon monimutkaisemmat ja rankemmassa käytössä olevat kestävät. Eihän mitään putkivahvistinta voi hyvällä tahdollakaan sanoa miksikään edistykselliseksi tuotteeksi.
 
Jos oli minulla kököt vertaukset, niin kyllähän nämäkin aika syvältä ovat. Kyse nyt oli enemmänkin elektronisista laitteista. En ole nähnyt vielä piirilevyllä tai muullakaan tekniikalla toimivia kenkiä, kalusteita tai lattioita. Minulle on aivan uusi termi \"huoltohelppo\". Missä sitä käytetään? Huoltohelppoisia kenkiä, telkkareita tai lattioita? Ei kai kukaan tosissaan telkkaria ostaessaan kysy myyjältä, että: kuinka helppo tää on korjata.
 

 
Juuri näin, useinhan noissa PTP kamoissahan on osia ja ominaisuuksia yhtä paljon kuin ovikellossa. Ei ainakaan Bluetonella saaneet mahtumaan neljää kanavaa kaiulla normi kokoisiin kuoriin, kun viimeksi kyselin.
 
Mitä muita huoltoja vahvareihin tarvitsee tehdä, kuin vaihtaa putkia ja pyyhkiä pölyjä? Korjauksethan ovat sitten erikseen.
 
Ymmärrän pointtisi, mutta minusta voisi puhua huoltohelposta ja huoltovapaasta. Jos kyse on sellaisesta tavarasta, että sitä ei tarvitse huoltaa (esimerkiksi taulutelevisio), niin ei sen huollettavuudella ole merkitystä. Jos taas tuote on sellainen että sitä pitää huoltaa (esimerkiksi auto, putkivahvistin, tietyin varauksin jotkin kodinkoneet, etc.). Itse korjautan aika paljon noita ajovaatteita siis nahkavaatteet ja kengät, mutta vaatteissa ja kengissä en osaa arvioida niiden huollettavuutta (mutta esimerkiksi huonolaatuiset vetoketjut kannattaa käydä vaihdattamassa parempiin jo heti kättelyssä).
 
Aiheeseen palatakseni sanoisin, että mallintava vahvistin on tyypiltään huoltovapaa (jos ohjelmistopäivityksiä ei lasketa huoltamiseksi) ja putkivahvistin on huollettava (eli pitäisi olla helposti huollettava). Jos vahvistimen ostaa himaan, niin ehkä sen kestävyys ja huollettavuus ei ole ensimmäisenä mielessä, mutta bändikäyttöön ja jopa keikoilla käyvä joutuu jo väkisinkin miettimään laitteen roudauskestävyyttä ja sitä kuinka helppoa sen kanssa on toimia tienpäällä ja tietenkin niitä huoltoja. Mun mielestä putkivahvistinta ei lähetetä mihikään thomannille huoltoon (paitsi tietenkin takuukorjaukseen), vaan paikalliseen liikkeeseen (itse vien Uraltonelle) ja kyllä se palaute siitä huollettavuudesta tulee laskun yhteydessä. Tosin vahvistintahan voi parannella eli kannattaa kysellä siltä omalta luottohuoltajalta, onko mitään tehtävissä, jos vahvistimessa joitakin huonoja ratkaisuja on.

antnis: Noh nyt pitää muistaa, että kenestäkään ei tule niin nopeasti intternet-soturia kuin suomalaisesta keski-ikäisestä miehestä.
 
Se hakkaa teini-ikäisen paremmalla kirjallisella ulosannilla ja osaa muutakin, kuin linkittää naurunappulasta hauskoja kuvia ja kirjpittaa perään että Lol.

Gabe:
 
Minua kiinnostaisiko vaikuttaako toteutustapa soundiin? Swart esimerkiksi väittää että parhaaseen tulokseen päästään vain all tube P2P rakenteella ilman diodeja, piirelevyjä tai turretteja.
 
Väitetään että komponentit ja niiden laatu vaikuttavat primitiivisten laitteiden (fuzz face, 5E3...) soundiin, tämä varmasti pitääkin paikkansa, mutta vahvasti epäilen että P2P ja esim. Turretin välistä väitettyä soundieroa ei tavallinen kuolevainen kuule. P2P-rakentamiseen erikoistunut rakentajahan voi väittää noin, se on markkinointia se ja iskee varmasti sellaiseen markkinasegmenttiin, joka on jo mielessään päättänyt että P2P:n pakko kuulostaa paremmalta kuin kasaustavalla X rakennettu asia.