Kitarat: kitarakamat ›

hollstro: Sulla ei selkeestikään ole koskaan ollut sellaista kitaraa jonka joku todella ammattitaitoinen kitaranrakenaja on tehnyt.
 
Yks juttu on että jollain semi-kokoisilla tehtailla/pajoilla voi olla kitaroissaan käytössä joskus spesiaaleja ratkaisuja, joita he itse on ehtineet testata vaikkapa 20 vuotta. Silloin siinä erikoisuudessa on saavutettu testaamisen, suunnittelun ja kokeilun kautta joku osaamistaso.
 
Jos meet tilaamaan todella ammattitaitoiselta kitaranrakentajalta vastaavaa viiden tonnin tuotetta jotta saisit kunnolla yksilöllistä käsityötä ja huippulaatua, niin voi olla että tuo just sama rakenne ei siltikään onnistuisi yhtä hyvällä laadulla. Ihan sama paljonko se kitara maksais. Kun sitä samanlaista ratkaisua ei pysty joku perehtymätön yhtäkkiä tyhjästä soveltamaan. Se sama rakenne toteutuis vähempilaatuisena siihen viiden tonnin kitaraan kuin siihen halvempaan soittimeen. Vaikka olis todella ammattitaitoinen rakentaja.

ReBeat: Yks juttu on että jollain semi-kokoisilla tehtailla/pajoilla voi olla kitaroissaan käytössä joskus spesiaaleja ratkaisuja, joita he itse on ehtineet testata vaikkapa 20 vuotta. Silloin siinä erikoisuudessa on saavutettu testaamisen, suunnittelun ja kokeilun kautta joku osaamistaso.
 
Jos meet tilaamaan todella ammattitaitoiselta kitaranrakentajalta vastaavaa viiden tonnin tuotetta jotta saisit kunnolla yksilöllistä käsityötä ja huippulaatua, niin voi olla että tuo just sama rakenne ei siltikään onnistuisi yhtä hyvällä laadulla. Ihan sama paljonko se kitara maksais. Kun sitä samanlaista ratkaisua ei pysty joku perehtymätön yhtäkkiä tyhjästä soveltamaan. Se sama rakenne toteutuis vähempilaatuisena siihen viiden tonnin kitaraan kuin siihen halvempaan soittimeen. Vaikka olis todella ammattitaitoinen rakentaja.
 
Olisko sulla antaa jotain esimerkkiä tällaisesta tilanteesta?

sustain65: Yhtään todella arvokasta kitaraa ei ole tullut ainakaan vielä hommattua ja sillä tuolla aiemmmin yritinkin kysellä, että olisiko jokin kalliimpi perustellusti laadukkaampi kuin esim. tuo Ibanez joka minulla on. Saisiko tonnilla tai parilla lisää jotakin muutakin kuin erilaista ulkonäköä?
 
Jos se Ibanez on sinusta hyvä ja luotettava niin tuskinpa on perusteluja alkaa vaihtamaan sitä yhtään mihinkään. Suosittelen kuitenkin ihan avoimin mielin itse testaamaan niitä kalliimpia, itse osaat parhaiten sanoa tarjoaisiko sellainen mitään lisää. Minulla oli taannoin käytössä Tokai 80-luvulta, se oli tosi hyvä enkä kuvitellut mitä lisää voisi mikään tuoda. Sitten menin kokeilemaan vastaavaa CS Fenderiä eikä paluuta entiseen enää ollut. :) Kyllä se Tokai silti tosi hyvä oli ja ihan mielelläni soittelisin sellaisella vieläkin jos ei mahdollisuutta muuhun olisi.

Gabe: Olisko sulla antaa jotain esimerkkiä tällaisesta tilanteesta?
 
Vigierin 10/90 hiilikuituvahvisteinen kaula ilman kaularautaa
http://www.vigierguitars.com/html/Description_US/Guitars/neck_us.html

Sinänsä kyllä ihan hassu tämän otsikon kysymys, koska se ero on tuolla hintavälillä nimenomaan suurimmillaan. Taino, ehkä vielä suurempi ero on 150 ja 500 euron kitaroilla, mutta sitä itsestäänselvyyttä nyt on turha analysoida. Järkevämpi olisi kysyä, että mikä siinä 3000 euron kitarassa on parempaa kuin 1500 euron kitarassa, koska 1500 euron kitaroissa alkaa olemaan laatu jo todella hyvää, ja lisähinnasta saa sitten mojoa, ulkonäköä tai muuta ei-niin-oleellista mut silti niin helevetin kivaa. :)

Gabe: Jos se Ibanez on sinusta hyvä ja luotettava niin tuskinpa on perusteluja alkaa vaihtamaan sitä yhtään mihinkään. Suosittelen kuitenkin ihan avoimin mielin itse testaamaan niitä kalliimpia, itse osaat parhaiten sanoa tarjoaisiko sellainen mitään lisää. Minulla oli taannoin käytössä Tokai 80-luvulta, se oli tosi hyvä enkä kuvitellut mitä lisää voisi mikään tuoda. Sitten menin kokeilemaan vastaavaa CS Fenderiä eikä paluuta entiseen enää ollut. :) Kyllä se Tokai silti tosi hyvä oli ja ihan mielelläni soittelisin sellaisella vieläkin jos ei mahdollisuutta muuhun olisi.
 
No missäs testaat tälllä Tampereella mitään Music Man Majestyja, Caparisoneja, hinnakkaampia Ibanezeja tms.? Ja Thomannin käyttäminen ihan puhtaaseen testaamiseen taas tuntuu jotenkin härskiltä. Pitäisi kai joskus ehtiä Hesan suuntaan kokonaiseksi päiväksi, siellä kai noita erikoisempia/kalliimpia olisi jossakin liikkeessä. Tai sitten ryhtyä johonkin muusinetin torirumbaan, mutta eipä siellä hirveän paljon noita mainitsemiani pyöri. Ja sitten alkaa kyllä aikaakin palamaan siihen touhuun. Nyt kun kirjoitan tätä, niin havaitsen kyllä vähän selittelyn makua. ;-)

sustain65: No missäs testaat tälllä Tampereella mitään Music Man Majestyja, Caparisoneja, hinnakkaampia Ibanezeja tms.? Ja Thomannin käyttäminen ihan puhtaaseen testaamiseen taas tuntuu jotenkin härskiltä. Pitäisi kai joskus ehtiä Hesan suuntaan kokonaiseksi päiväksi, siellä kai noita erikoisempia/kalliimpia olisi jossakin liikkeessä. Tai sitten ryhtyä johonkin muusinetin torirumbaan, mutta eipä siellä hirveän paljon noita mainitsemiani pyöri. Ja sitten alkaa kyllä aikaakin palamaan siihen touhuun. Nyt kun kirjoitan tätä, niin havaitsen kyllä vähän selittelyn makua. ;-)
 
Tulin vaan sanomaan, että toi sun Ässä on ihan saatanan hieno. Harvoin pääsee Ibanezin S-sarjasta näin sanomaan. :)

Muistaakseni aikojen alkuhämärissä kommentoin tähän ketjuun, mutta koska olen laiskanpulskea ukkeli, en jaksa sitä etsiä ja pohdin alkuperäistä kysymystä uudestaan.
 
Lyhyesti: yksiselitteisesti toinen ei ole toista parempi. Sen verran on soittovuosien mittaan kertynyt otantaa erilaisista kitaroista että kitaran hinnasta voidaan päätellä vain paljonko sen omistussuhteen vaihtaminen maksaa. Tämähän enimmäkseen koskee tosin 500+ hintaluokan vehkeitä, mutta myös jossainmäärin sen alta.

Karvamammutti: Muistaakseni aikojen alkuhämärissä kommentoin tähän ketjuun, mutta koska olen laiskanpulskea ukkeli, en jaksa sitä etsiä ja pohdin alkuperäistä kysymystä uudestaan.
 
Lyhyesti: yksiselitteisesti toinen ei ole toista parempi. Sen verran on soittovuosien mittaan kertynyt otantaa erilaisista kitaroista että kitaran hinnasta voidaan päätellä vain paljonko sen omistussuhteen vaihtaminen maksaa. Tämähän enimmäkseen koskee tosin 500+ hintaluokan vehkeitä, mutta myös jossainmäärin sen alta.
 
Tässä se nyt on ytimekkäästi sama havainto jonka olen itsekin tehnyt ja asiaa kymmenissä viesteissä kiertänyt kuin kissa kuumaa puuroa:-). Plussaa sulle suoraelkäisestä ja selkeästä kommentista.
 
E: sen verran lisään, että kuten joskus historian hämärissä kommentoin. Kalliit kitarat eivät ole välttämättä parempia kuin edulliset kitarat, mutta kalliit ovat yleensä hienompia. "hienous" kategoriaan voidaan liittää kaikki ne subjektiiviset epämääräisyydet joita monet totuutena täällä viljelee ihan oikein koska jokaisella on oma totuutensa. (E:+ vittu etten osaa mitään sanoa lyhyesti ja tätäkin piti nyt käydä jatkamassa vielä tässä stn.).

hallu: Kalliit kitarat eivät ole välttämättä parempia kuin edulliset kitarat, mutta kalliit ovat yleensä hienompia.
 
Soittimissa, kuten muussakin, mielikuvilla on iso vaikutus. Brandi tai merkki maksaa myös. Niin se vaan on. Eikä siinä mitään. En itsekään laittaisi euroakaan esim PRSn kopioon, olkoonpa vaikka kuinka hyvin tehty.

LaMotta: Soittimissa, kuten muussakin, mielikuvilla on iso vaikutus. Brandi tai merkki maksaa myös. Niin se vaan on. Eikä siinä mitään. En itsekään laittaisi euroakaan esim PRSn kopioon, olkoonpa vaikka kuinka hyvin tehty.
 
Sama täällä, itsekin ostan mieluiten "alkuperäistä" merkkiä riippumatta siitä kuinka hyvä se kopio olisi.

vvaltsu: Sinänsä kyllä ihan hassu tämän otsikon kysymys, koska se ero on tuolla hintavälillä nimenomaan suurimmillaan. Taino, ehkä vielä suurempi ero on 150 ja 500 euron kitaroilla, mutta sitä itsestäänselvyyttä nyt on turha analysoida. Järkevämpi olisi kysyä, että mikä siinä 3000 euron kitarassa on parempaa kuin 1500 euron kitarassa, koska 1500 euron kitaroissa alkaa olemaan laatu jo todella hyvää, ja lisähinnasta saa sitten mojoa, ulkonäköä tai muuta ei-niin-oleellista mut silti niin helevetin kivaa. :)
 
No tähän vain omalta kohdaltani voin kommentoida tuohon 1500/3000 euroa kysymykseen, että kyllä niillä todellakin on tuossa hintaluokassakin eroa, ihan oikeasti. Sen tuntee ihan heti kun ottaa tuon "ykkösen" käteen, ei tarvitse edes vahvistimeen kiinni lyödä. Yksikään noista mun 1000-1500 euron kitaroista ei vedä vertoja miltään osin tuolle R:lle. Piste. Pointti on tuo "tunteminen", kyllä te tiedätte mitä mä tarkoitan, jotka samassa tilanteessa olette. Ei se itsepetosta ole.

Morri: No tähän vain omalta kohdaltani voin kommentoida tuohon 1500/3000 euroa kysymykseen, että kyllä niillä todellakin on tuossa hintaluokassakin eroa, ihan oikeasti. Sen tuntee ihan heti kun ottaa tuon "ykkösen" käteen, ei tarvitse edes vahvistimeen kiinni lyödä. Yksikään noista mun 1000-1500 euron kitaroista ei vedä vertoja miltään osin tuolle R:lle. Piste. Pointti on tuo "tunteminen", kyllä te tiedätte mitä mä tarkoitan, jotka samassa tilanteessa olette. Ei se itsepetosta ole.
 
Niin, tätä mä ajoinkin takaa. Ei sillä että sun 1000-1500 euron kitarat ois huonolaatuisia, siinä kolmen tonnin vehkeessä on vaan "se jokin" mitä ei oikein pysty selittämään. Samahan se on mulla, tossa mun Suhrissa on vaan se jokin, mitä noissa muissa ei ole. Mojo siis. Carvin tulee kyllä todella lähelle, mutta silti.

Niinpä, jo sillä on väliä millainen se kitara on. Oli kysymys sitten ihan mistä hintaluokasta hyvänsä.
Telecaster on halvempi rakentaa ja saada toimivaksi kuin esim. metallikitara jossa on floyd rose. Nyt tarkoitan sitten ihan näitä satasen kitaroita, mutta muutenkin.
 
Hyvän kokopuisen orkesterikitaran teettäminen maksaa taatusti enemmän kuin pulttikaulainen strato, jossa on volume ja yksi mikki. Laatu on kuitenkin sama, mutta hinta ei.
Myöskin soittotyyli sanelee paljon kummalla tekee enemmän ja on siis rahalle enemmän vastinetta.
 
Yleensä kyllä hintalappu on jotenkin perustelu, mutta silloin pitää verrata samanlaisia/tyylisiä soittimia.
 
Kaikkea hyvää kuitenkin joka soittajalle ja toivottavasti sitä kitaraa tulee soitettua, vaikka ei aina olisikaan ihan kaikkea mahdollisia soittimia mitä haluaisi.
 
Hyvää musiikkia voi soittaa myös ihan edullisillakin soittimilla. Myöskin soittimen saatavuus ja laatu on ihan toista kuin vaikka 80-luvulla. Siis nykyään on helpompi saada halvemmalla ihan soitettava kitara.

ReBeat: Vigierin 10/90 hiilikuituvahvisteinen kaula ilman kaularautaa
http://www.vigierguitars.com/html/Description_US/Guitars/neck_us.html
 
Kyllä, ajattelin tätä selvästi liian suppeasti. :)
 
sustain65: No missäs testaat tälllä Tampereella mitään Music Man Majestyja, Caparisoneja, hinnakkaampia Ibanezeja tms.? Ja Thomannin käyttäminen ihan puhtaaseen testaamiseen taas tuntuu jotenkin härskiltä. Pitäisi kai joskus ehtiä Hesan suuntaan kokonaiseksi päiväksi, siellä kai noita erikoisempia/kalliimpia olisi jossakin liikkeessä. Tai sitten ryhtyä johonkin muusinetin torirumbaan, mutta eipä siellä hirveän paljon noita mainitsemiani pyöri. Ja sitten alkaa kyllä aikaakin palamaan siihen touhuun. Nyt kun kirjoitan tätä, niin havaitsen kyllä vähän selittelyn makua. ;-)
 
Kyllähän noita kilometrejä on omaankin kaaraan tullut ihan kiitettävästi näiden takia. :) Minulla on se onnellinen tilanne että kiinnostuksen kohteena on enemmän perinnehenkiset kamppeet ja niitä löytyy yleensä hyvin lähempääkin.
 
Morri: No tähän vain omalta kohdaltani voin kommentoida tuohon 1500/3000 euroa kysymykseen, että kyllä niillä todellakin on tuossa hintaluokassakin eroa, ihan oikeasti. Sen tuntee ihan heti kun ottaa tuon "ykkösen" käteen, ei tarvitse edes vahvistimeen kiinni lyödä. Yksikään noista mun 1000-1500 euron kitaroista ei vedä vertoja miltään osin tuolle R:lle. Piste. Pointti on tuo "tunteminen", kyllä te tiedätte mitä mä tarkoitan, jotka samassa tilanteessa olette. Ei se itsepetosta ole.
 
Tätä yritin itsekin sanoa tuolla aiemmin. Se esimerkkinä käyttämäni Tokai oli tosiaan todella hyvä soitin eikä siinä mitään vikaa ollut, mutta kun sain käteen CS Fenderin niin heti tuli olo että "No nyt se löytyi!". Kova on myös luotto tulevaan Ruokankaaseen, sitä on jo viilattu aika pitkään ja hartaasti minun makuun sopivaksi. Vasta nyt kun sitä ollaan aktiivisesti suunniteltu niin huomaan miten moneen pieneenkin seikkaan sitä haluaakaan vaikuttaa kun kerran on tilaisuus., pelkästään tästä jo maksaa vähän ylimääräistä. Itse entisenä keskihintaisten kannattajana suosittelen kyllä perehtymään niihin kalliimpiinkin soittimiin jos tilaisuus aukeaa.

Gabe:
 
Tätä yritin itsekin sanoa tuolla aiemmin. Se esimerkkinä käyttämäni Tokai oli tosiaan todella hyvä soitin eikä siinä mitään vikaa ollut, mutta kun sain käteen CS Fenderin niin heti tuli olo että "No nyt se löytyi!". Kova on myös luotto tulevaan Ruokankaaseen, sitä on jo viilattu aika pitkään ja hartaasti minun makuun sopivaksi. Vasta nyt kun sitä ollaan aktiivisesti suunniteltu niin huomaan miten moneen pieneenkin seikkaan sitä haluaakaan vaikuttaa kun kerran on tilaisuus., pelkästään tästä jo maksaa vähän ylimääräistä. Itse entisenä keskihintaisten kannattajana suosittelen kyllä perehtymään niihin kalliimpiinkin soittimiin jos tilaisuus aukeaa.
 
Ei tietenkään se hinta tai brändi pelkästään, mutta kyllä minä vaan uskon, että esim kitaranvalmistus, joka todella on asiakaslähtöistä, takaa sen parhaimman lopputuloksen. Ja juuri siksi kehotan ja suosittelen lämpimästi kaikkia suosimaan näitä meidän omia lukuisia ensiluokkaisia kitara- ja vahvistinpajoja täällä rakkaassa Suomenmaassa. Kyllä nämä pojat vaan osaavat.

Gabe: Kova on myös luotto tulevaan Ruokankaaseen, sitä on jo viilattu aika pitkään ja hartaasti minun makuun sopivaksi. Vasta nyt kun sitä ollaan aktiivisesti suunniteltu niin huomaan miten moneen pieneenkin seikkaan sitä haluaakaan vaikuttaa kun kerran on tilaisuus., pelkästään tästä jo maksaa vähän ylimääräistä. Itse entisenä keskihintaisten kannattajana suosittelen kyllä perehtymään niihin kalliimpiinkin soittimiin jos tilaisuus aukeaa.
 
Tässä saattaa olla myös sellainen soittajakohtainen ero, että en mä edes osaisi speksata yhtä kitaraa, joka olisi juuri mun juttu. Tykkään erilaisista kitaroista, joilla on omat luonteensa ja myös luonnevikansa.
 
Itse olen satunnaisesti testaillut (toki liian lyhyen aikaa mitään kunnolla sanoakseni) kolmen tonnin kitaroita, mutta mitään wau-elämystä ei toistaiseksi ole tullut näihin hyvin säädettyihin japsikitaroihin ja vanhoihin Harmonyihin verrattuna. Toki olen puukorva muutenkin ;)

kekkuliheikki: Ollaan klassikkomateriaalin aarella.
 
Edelleen sarjatuotanto-kitaroista keskusteltaessa, niin osaatkos kekkuli kertoa mitään paikallisista ranskalaisista LAG kitaroista? Onko tullut käpisteltyä Lag Arkane malleja? 200 ja 1500 sarja vaikuttaisi menevän tämän otsikon hintaraamiin. Onko japani-korean voittanutta?

artal: Tässä saattaa olla myös sellainen soittajakohtainen ero, että en mä edes osaisi speksata yhtä kitaraa, joka olisi juuri mun juttu. Tykkään erilaisista kitaroista, joilla on omat luonteensa ja myös luonnevikansa.
 
On varmasti, jos ei osaa speksata mieleistä kitaraa niin kyllä customit kannattaa unohtaa jo heti kättelyssä. :) Tykkään kyllä itsekin erilaisista kitaroista, mutta aika hyvin jo luulisin tuntevani makuni kunkin kohdalla.
 
Itse olen satunnaisesti testaillut (toki liian lyhyen aikaa mitään kunnolla sanoakseni) kolmen tonnin kitaroita, mutta mitään wau-elämystä ei toistaiseksi ole tullut näihin hyvin säädettyihin japsikitaroihin ja vanhoihin Harmonyihin verrattuna. Toki olen puukorva muutenkin ;)
 
Eihän niistä sitten kannata maksaa jos ei koe saavansa mitään lisää. Jos japsit ja Harmonyt on sinun juttu niin ehdottomasti kannattaa mennä niillä. Kukin tyylillään, onneksi vaihtoehtoja löytyy kaikille.