Media ja viihde ›

miihkali666: Memento
 
Tarina ja miten se kerrotaan, missä järjestyksessä. Vaikka hieman funtsiikin katsellessa niin ei jostain syystä ihan valkene, joten on katsottava loppuun. Kun tarina on hyvä, ei tarvita massiivista budjettia. Klassikkohyllyyn. Melkein scifiä ?
 
5/5
 
Yksi lempileffoistani kolmenkin katselulerran jälkeen. Loistava teos.

Interstellar 5/5
 
Christopher Nolan on ollut elokuvakerronnan edelläkävijä jo pitkään ja Interstellar on mykistävän briljantti tieteiselokuva rakkauden voimasta. Nolan on elokuvataiteen uusi Stanley Kubrick. Kuten Kubrick, Nolan luo visioitaan täydellä taiteellisella vapaudella. Näytöksen loputtua koko sali antoi raikuvat aplodit.

Interstellar
 
*SPOILEREITA*
 
Tykkäsin paljon. McConaughey oli loistava, visuaalit hivelivät silmiä ja Hans Zimmerin soundtrack oli kaikessa eeppisyydessään aivan perkeleen hyvä. Leffa meni lopussa melko korkealentoiseksi, mistä ihan tykkäsin, vaikka meno olikin välillä aika helvetin juustoista. Kerronta tuppasi olemaan myös välillä melko sekavaa ja hektistä, enkä pitänyt siitä että varsinkin elokuvan loppupuolella monia asioita selitettiin katsojalle dialogin kautta suoraan kädestä pitäen. Dialogi oli ihan noin muutenkin monessa kohtauksessa melko kökköä ja luonnottoman kuuloista, mutta se taitaa olla Nolan-elokuvissa jo lähes odotettavaa. Ei se kuitenkaan leffaa minulle pilannut.
 
Yllätys-Matt Damon tuli täysin puskista ja oli kyllä hyvä lisä, vaikka hahmonsa olikin ruudussa melko lyhyen ajan. Positiivista että vielä näin internet-aikakaudella on mahdollista yllättyä jostain roolituksesta näin totaalisesti. Kokonaisuudessaan elokuva oli varsin positiivinen kokemus, ja leffan käsittelemät teemat ja sen herättämät ajatukset saivat ihan mukavat jälkianalyysit kaveriporukassa liikkeelle.
 
Ei tällä kyllä ihan kuuhun menty, eikä kyseessä ole mikään virheetön mestariteos, mutta yksi Nolanin parhaista elokuvista kuitenkin. Näyttävää, eeppistä ja ajatuksia herättävää scifidraamaa, mikä kelpaa ainakin meikäläiselle. Kannattaa käydä katsomassa.
 
4/5

carnation: Interstellar 5/5
 
Christopher Nolan on ollut elokuvakerronnan edelläkävijä jo pitkään ja Interstellar on mykistävän briljantti tieteiselokuva rakkauden voimasta. Nolan on elokuvataiteen uusi Stanley Kubrick. Kuten Kubrick, Nolan luo visioitaan täydellä taiteellisella vapaudella. Näytöksen loputtua koko sali antoi raikuvat aplodit.
 
Tää alkaa olee aika väsyny juttu jo.

Thet: Tää alkaa olee aika väsyny juttu jo.
 
Jep. Vois tänään käydä pällistelemässä tän.

Jätkät taitaa olla niitä Nolanin fanipoikia ku ei kestä kritiikkiä töhö töhö töttöröö.
 
Vai miten se meni.
 
Tänää Interstellaria tosiaan illalla.

Joku ilman spoilereita oleva arvio Interstellarista olisi kiva lukea. Ehkä ens viikolla vois käydä katsomassa.

Interstellar oli tosi hyvä. Vähän semmosia perus Nolan-kakkuuksia seassa mutta vähemmän kuin yleensä. Vaikka vakava leffa olikin, niin yllättäen semmoinen vaivaannuttava ryppyotsaisuus oli poissa. Visuaalisesti aivan upea ja näyttelijät vetivät oivallisesti. Hans Zimmerkin vetäs pitkästä aikaa loistavat musat leffaan.

Nolanin paras leffa. 4/5.

Uusi Kino: Pang pang -veljekset.
 
http://areena.yle.fi/tv/2159158
 
Aivan loistava elokuva kasvusta lapsesta nuoreksi. Kaikille joilla on lapsia, jotka ovat olleet lapsia ja joiden kaltaisten on valatakunta. Ja muille.

Edit: Niin ja se arvosana on 1 tai 0. Riippuu mistä suunnasta katsoo.

Interstellar
 
Kovat odotukset oli tälle, hypeä kerrytelty ensimmäisestä teaserista asti. IMDb:stä ja Wikipediasta elokuvan tuotannon etenemistä seurasin lähes kuukausittain. Heti lippujen tultua myyntiin parhaat paikat suurimmasta salista piti varata. Elokuvaa edeltävästi parin kaverin kanssa katselimme valittuja ennakkoarvioita läpi ja mietimme miten paljoon tässä on mahdollisuuksia, miten hieno elokuva voikaan tulla.
 
Paljon, niin paljon hukkaan heitettyä potentiaalia. Vitun Nolan.
 
Mutta huono elokuva ei kyllä ole kyseessä. Kun pätkä kestää kolme tuntia, yksi suurimmista ylistyksistä mitä elokuvalle voi antaa on se, että kertaakaan ei kello käynyt mielessä ja jatkuvasti ruudulla tapahtui jotain mielenkiintoista. Visuaalinen ja auditiivinen kokemus olivat mahtavat; katsojaa nuoleskeltiin loppupuolella vähän väliä mitä hienoimmilla avaruusnäkymillä, ja toisaalta musiikkikin pamahteli ajoittain tunnelmaa hyvin kohottavasti, joskin jäi monia kertoja aivan statistin rooliin.
 
Mr. Texas eli Matthew McKounahey (kyllä, se kirjoitetaan juuri noin) oli roolissaan hyvä, ja ainoana hahmona koko elokuvassa sai aikaan jonkinlaisen yhteyden yleisöön. Elokuvassa kaikki eivät selviä loppuun asti hengissä (SPOILER ALERT!), mutta kuolemat ovat perin nopeasti sivuutettuja, ja ymmärrettävistä syistä: kun hahmo jää pahvisiluetiksi niin samapa tuo vaikka tapattaa turha läski pois. Jessica Chastain rooli jäi kyllä surullisen torsoksi, enemmän olisin halunnut näyttelijältä ja enemmän hänellä olisi ollut kyllä annettavaakin. Matt Damonkin elokuvassa oli mukana, ja olipa vielä varsin hyvä roolissaan, mutta siitä on hankala puhua spoilaamatta mitään isompaa.
 
Elokuva rullailee kuin batmobile Gothamin kaduilla noin 2 tuntia, kunnes katsojaa aletaan potkia turvakengällä kiveksille sekä sylkemään pitkin silmiä, näin kuvainnollisesti sanoen. Mitään taiteellista tai katsojan tulkittavaksi ei jätetä, mitään syvemäpää pohdintaa ei sallita, vaan hra. Nolan tulee, ottaa edessäsi lepäävän, houkuttelevan sisäfileepihvin ja pureksii sen harmaanruskeaksi mössöksi, ja lopulta märehtii sen lopulta lautaselle nautittavaksenne. Eikä ainoastaan katsojan aliarviointi, vaan myös juoni hyppää madonreiästä ja luulee katsojan seuraavan mukana. Huonoilla juoniratkaisuilla kun on vielä se kerrannaisvaikutus että jo aiemmin näkemäänsä rupeaa kyseenalaistamaan, ei korttitalo enää kestäkään vaan alkaa huojua, ja huojuukin niin perkeleesti.
 
Kun kyseessä on eeppinen elokuva sanan syvimmässä ja kirjaimellisimmassa merkityksessä, kun elokuvan budjetti, visuaalinen anti, äänimaailma sekä pääsoien näyttelijät kykenevät tekemään elokuvahistoriaa, on suurin kuolemansynti sekä vittuilu katsojalle vetää loppukiri puolella perseellä. Ei tätä oikein voi kaupalliseksi huoraamiseksikaan kutsua, en ymmärrä miten tämäntasoinen tyhmentäminen vetäisi yhtään enempää pakaroita elokuvateatterin penkkeihin. Tässä ihan oikeasti olisi ollut aineksia 2001 - Avaruusseikkailu -magnitudin säväyksiin ja ajatusten herättämiseen, mutta kun loppu on kehitysvammaiselle simpanssille tulkattu niin kyllä suurimmankin filosofin erektio lyssähtää. Häpeä Nolan, nyt olet nolannut itsesi (pun intended).
 
Mutta menkää silti katsomaan tämä leffa. Menkää, ja katsokaa tuotantoarvoja, katsokaa hienoa pohjustusta, katsokaa sujuvaa tarinankerrontaa. Katsokaa ja nähkää, miten suuri elokuva tehdään. Ja loppukolmanneksella katsokaa, missä kohdassa virtsan vieno tuoksu täyttää huoneen ja lahkeesta alkaa valua jotain lämmintä. Katsokaa, ja vittuuntukaa, ja loppuvartin aikana miettikää parempia solvauksia ajattelevana katsojana kokemaanne loukkasta kuvaamaan.
 
3/5

Interstellarista olin itsekin tulossa arviota kirjoittamaan, mutta Disposeble aika hyvin ne jo tuossa tiivistikin. Kirjoitan silti jotain.
 
SPOILEREITA ahead!
 
Erittäin näyttävä leffahan tuo oli eikä laittanut tylsistyttämään pitkästä kestostaan huolimatta. Näyttelijät hoitivat hommansa hyvin, tuotanto kohdillaan jne. Kaikkea mitä tämän budjetin leffalta voi odottaakin. Senpä takia itse sisältö jäi ikävän torsoksi. Täysin aukotonta juonta tällaiselta leffalta ei avaruus- ja aikamatkustelun puolelta voi tietenkään odottaa, mutta ns. inhimilliset tekijät olisi voinut hoitaa paljon paremmin. Se isä-tytär-suhde oli pelkästään kummallinen. Kymmenvuotias tyttö itkee, kun isi lähtee, mutta menee ehkä 30 vuotta ennen kuin on valmis lähettämään viestin avaruudessa matkaavalle isukilleen. Ja tyttö kuitenkin on ollut kaiketi koko ikänsä töissä laitoksessa, joka isän matkalleen lähetti ja tietää tasan tarkkaan, mitä on pelissä. Eikös nyt viimeistään parikymppisenä olisi luullut, että on valmis antamaan anteeksi... Mutta kaipa oli dramaattisesti parempi ratkaisu, että ensimmäinen viesti tuli samassa iässä kuin isä oli lähtiessään.
 
Suurin juonireikä, on varmaankin se, kuinka madonreikä oli tulevaisuusihmisten tekosia, mutta ilman madonreikää ihmiset olisivat kuolleet sukupuuttoon. No ehkä tämä jollakin teoreettisella tieteellä on selitettävissä...
 
Ja ei helvetti sitä "rakkaus on yksi ulottovuuksista"-jenkkisoopaa. Tuo lässytys melkein vei pohjan koko leffalta, vaikka onneksi aika säästeliäästi käytettiinkin. Brandin rakkausmonologissa, olisi tilalle voinut laittaa minkä tahansa muun tunteen ja se olisi ollut täysin yhtä pätevä.
 
No mutta joo, olisin toivonut enemmän riskinottoa Nolanilta tuon juonen suhteen. Oli niin valmiiksi puresteltua ja haaleaa settiä, vaikka mahdollisuuksia olisi ollut vaikka mihin.
 
Plussaa alkupuoliskosta, joka toimi oikein mukavasti ja hienosta avaruuslentokuvastosta.

Kävin itsekin tuon Interstellarin katsomassa, ja olihan se vähän korkealentoinen jo aihealueiltaankin, ja sisälsi mm. vitusti asiavirheitä ja outoja olettamuksia ja oikopolkuja fysiikan saralla. Väliäkö hällä, elokuvahan se vain oli.

Kauniisti tuo oli kuvattu, mutta paikoin kuvanlaatu oli käsittämättömän huonoa, ehkä ihan jopa tarkoituksellakin. Efektit olivat paikoin näyttäviä, mutta kaikesta huomasi hieman liian selvästi että Kubrickit on tarkoin katsottu. Paikoin tuli mieleen että leffa toistaa myös Inceptionia. Juoni oli monin paikoin kökköä, ja tuntui siltä että kun juonen kuljettaminen alkoi ontua, niin vedettiin hommaa taas korkealentoisemmaksi, että kökköys unohtuu. Leffa myös paikoin toisti itseään ikävästi, ja oli hieman liian pitkä. Näyttelijäsuorituksista iso plussa, musiikitkin toimi hyvin.

Nolan ei ole aikamme suurin nero, mutta ilahduttavasti käsikirjoituksessa oli kuitenkin paneuduttu aiheeseen, eikä tieteellisiä teemoja vain sivuutettu kevyesti. Olisikohan se toisaalta ollut parempi että olisi vaan tyydytty sivuamiseen, eikä mutkia olisi vedetty liian suoriksi, mene ja tiedä. Olisi myös kiva tietää mitä sieniä mr. Nolan on vetänyt kun tällaisenkin leffan on päästään repinyt.

Ensikatsomalla 6/10, ei tämä mikään mestariteos ollut. Liikaa hukattua potentiaalia.

Ite hyppäsin leffateatteriin oikeastaan yhtään mitään Interstellarista tietämättä, trailerit sun muut arvostelut ja esittelyt skipaten ja se oli oikeastaan helvetin hyvä ratkaisu. Kahden ja puolen tunnin kestoa ei edes ajatellut leffan aikana, niin hyvin raina piti otteessaan. Vieressä istunut kaveri kertoi hikoilleensa leffan aikana huomattavia määriä, tämä kertonee jotain kuinka jännittäväksi tunnelma äity parhaimmillaan. Tai sitten kaverilla on vaan hygieniaongelma.
 
En oikeastaan lähde punomaan hommaa sen enempää, ite tykkäsin aivan apinanraivolla. Se oli helvetin hieno reissu ja vaikka loppu jättikin vähän "jaa tämmöstä"-fiiliksen, en muista koska oisin viimeksi ollut leffateatterissa noin fiiliksissä ja ja mukana tunnelmassa. Matthew Mauchougeghagenilta taas loistosuoritus ja avaruus oli kaunis mutta pelottava. 4,5/5.

dipshit: Fury (sis. spoilereita)
 
3/5
 
SPOILERIA SCHEISSE
 
Kavereiden kanssa käytiin juuri tsekkaamassa kyseinen raina. Helvetin komeaa ja jylhää meininkiä. Sodan toivottomuus tuli kyllä hyvin esiin. Se hemmetin lopputaistelu vaan huvitti meitäkin melkoisesti. Ei siinä, ihan hyvä taktiikka saada vähän SS-natsisikoja väijytyksen uhriksi, mutta että puolet äijistä lakoaisi muutaman jenkin toimesta... Jospa sitä saman arvosanan antaisi, ellei sitten Movemberin kunniaksi Laböffin irstaista viiksistä vielä 0,5 lisää.
 
E: Jaa niin tämä ei tue puolikasta, eli siis "vielä 0,5 lisää,"

The Raid 2
 
Olipahan tykitystä. Vähän liian pitkä mun makuun, mutta silti kyllä piristävän hieno toimintamättö. Todella väkivaltainen ja raju leffa, mutta omalla tavallaan todella hieno elokuva. Eka The Raid oli kova, mutta niin on kyllä tämäkin, huikea jatko-osa. Paljon turpaanvetoa ja tarpeetonta väkivaltaa.
 
4,5/5.

Viu-hah-hah-taja (1974)
 
Vuonna 1974 Suomessa valmistui vain kolme kokopitkää elokuvaa, Seppo Huunosen Karvat, Risto Jarvan Yhden miehen sota ja Spede Pasasen Viu-hah-hah-taja.
 
Vaikka yleensä olen Spede-elokuvien parissa viihtynyt, tästä ei voi niin sanoa. Juonta ei ole nimeksikään, enemmänkin vain löyhä viitekehys aikansa ilmiöihin. Leo Lastumäen röytämisessä voisi olla mahdollisuuksia parempaan, jos ylipäänsä millekään olisi mitään motiivia. Nyt on vain kokoelma irtosketsejä, jotka eivät onnistu edes naurattamaan. Ylimääräiset puoli pistettä ääniraidalle, jossa syntetisaattoria on käytetty häpeilemättä.
 
1.5/5

Dawn of the Planet of the Apes 3,5/5
 
Kyseessä oli vuoden eniten odottamani jatko-osa. Eka leffahan oli melko lähellä 5/5-tasoa. Tässä jäi (ihmis)henkilöhahmot auttamatta vähän etäisiksi ja statisteiksi. Roolihahmoihin pääsi sisälle noin yhden kohtauksen verran. Gary Oldmanin potentiaalia hukattiin ja Felicity-muijakin jäi varsin pinnalliseksi. CGI toimi apinoiden tapauksessa hyvin, mutta esim. digitaalikarhu aika paljon ihmetytti. Juonessa vedettiin aika paljon mutkia suoriksi, mutta silti - tai ehkä siksi - elokuva rullasi eteenpäin koko kestonsa verran. Tästä olisi saanut todella kovan leffan, kun ikäraja olisi nostettu k-18, tuotu vähän brutaalia eläimellistä väkivaltaa ja menty syvemmälle henkilöhahmoihin. Nyt oli lähinnä ihan sama, jos joku heitti veivinsä.

Halloween 4/5
Halloween II 3/5
Halloween III 2/5