Kitarat: kitarakamat ›

Sitä tässä hain takaa, että olisiko periaatteessa mahdollista tehdä Straton näköinen Les Paul tai toisinpäin, vai vaikuttaako rungon muoto miillään tavalla saundiin. Jos ei vaikuta, niin miksi tällaista sekasikiötä ei ole tehty?

Sitä tässä hain takaa, että olisiko periaatteessa mahdollista tehdä Straton näköinen Les Paul tai toisinpäin, vai vaikuttaako rungon muoto miillään tavalla saundiin. Jos ei vaikuta, niin miksi tällaista sekasikiötä ei ole tehty?
 
En usko että muodolla sinänsä on mitään vaikutusta. Muodosta kyllä riippuu, kuinka paljon puuta kitarassa on. Suurin syy taitaa olla kitaristien konservatiivisuus ja kaikki vanhan suosiminen.
 
EDIT: Ja onhan näitä mahonkirunkoisia liimakaula "stratoja" olemassa. Ehkä ne eivät nyt mene muodoiiltaan ihan 1:1 Fenderin kanssa, mutta on niissä molempia kitaroita periaatteessa yhdistelty. Hmm.. Minäkin itseasiassa rakentelen juuri tuollaista parhaillaan.

Sitä tässä hain takaa, että olisiko periaatteessa mahdollista tehdä Straton näköinen Les Paul tai toisinpäin, vai vaikuttaako rungon muoto miillään tavalla saundiin. Jos ei vaikuta, niin miksi tällaista sekasikiötä ei ole tehty?
 
Kyllähän sitä väitetään, että yläsarven olemassaolo vaikuttaisi soundiin. Itse en kyllä osaa ottaa kantaa suuntaan tai toiseen.
 
Itsellä on käynyt mielessä tasakantisen LP:n näköisen kepin tekeminen kolmessa burnsin trisonic-mikillä, vielä kun värjäisi vaikka siniseksi niin siitäpä sitä saisi oman 'blue specialin'.
 
Ja onhan noita sekasikiöitä tehty, mutta kun kitaristit haluaa straton stratona ja lerpsukan lerpsukkana.

Les Paulin tapauksessa varmasti vaikuttaa se, että kaula on pitkältä osalta kiinni rungossa. Tuonee jämäkkyyttä kaulaan, ei värähtele niin paljon kielen värähtelyn voimasta. Kuulemma seurauksena parempi sustain, mutta toisaalta pienempi vuorovaikutus puun saundin kanssa. Samoin straton vibratalla on todella iso osa saundia. Olen tulkinnut asian niin, että iso osa straton twängistä ja klangista tulee juuri pulttikaulasta ja vibratallasta.
Vois kenties olla helpompi rakentaa vahvistettuna les paulilta kuulostava straton näköinen kitara kuin toisin päin. Mutta mites nämä mallintavat kitarat, eikös se ratkaise tämän kokonaan?

Sekä Dan Erlewine että Paul Reed Smith ovat väittäneet että ainoastaan tallan ympärillä ja tallan ja kaulan väillä olevalla puulla (tai muulla materiaalilla) on merkitystä lankkukitaran bodyn soundiin.
 
En ota kantaa muuten kuin sanomalla että molemmat hemmot tietävät kitaroista aika paljon.

Sekä Dan Erlewine että Paul Reed Smith ovat väittäneet että ainoastaan tallan ympärillä ja tallan ja kaulan väillä olevalla puulla (tai muulla materiaalilla) on merkitystä lankkukitaran bodyn soundiin.
 
Eli neck-thru-kitaran rungon materiaalilla ei ole varsinaisesti mitään väliä? Eli kitara on kirkkaan kuuloinen, jos kaula on vaahteraa, tumma, jos mahonkia jne? Ok, hyvä tietää.

ainakin otelaudalla on valtava ero,onko se vaahteraa vai ruusupuuta.

Harmittaa kun en ole asiaa tutkinut, ainoastaan asiasta lukenut.
Näyttäis kuitenkin siltä, että lankkusähkiksen sointiin vaikuttaa toisaalta sen kaulaliitoksen ja tallan rakenne, toisaalta puulajit. Ja luulenpa, että herrat Dan Erlewine että Paul Reed Smith tarkoittavat sitä, että jos kahdessa kitarassa on sama rakenne mutta eri puut, vaikuttaa saundiin ainoastaan tallan ja kaulan (lähi)ympäristön puiden ero.
Toisin sanoen puu, joka on lähellä kieliä, vaikuttaa itse saundiin.
 
Edit: typo

Sitä tässä hain takaa, että olisiko periaatteessa mahdollista tehdä Straton näköinen Les Paul tai toisinpäin, vai vaikuttaako rungon muoto miillään tavalla saundiin.
 
Onks kukaan muuten testannut PRS:n SE EG:tä? Mahonkirunko ja kiinteä mahonkikaula, saa myös vibratallalla.
 
EDIT: Siis vähän straton muotoinen runko tossa.
 
http://www.prsguitars.com/showcase/current/seeg_wh.html

Pauli Reetu on myös sitä sanonut, että lavan massalla on jonkinmoinen vaikutus, uudemmissa PRS:n malleissa on ymmärtääkseni ohennettu lapaa, ainakin joissakin malleissa, oisko ollut ainakin McCartyssä. Samasta syystä lienee yksi tekijä minkä takia kielilukoissa siirryttiin uuteen malliin.
 
Myös lavan tilttikulma on kasvanut uudemmissa PRS:ssä.

Sitä tässä hain takaa, että olisiko periaatteessa mahdollista tehdä Straton näköinen Les Paul tai toisinpäin, vai vaikuttaako rungon muoto miillään tavalla saundiin. Jos ei vaikuta, niin miksi tällaista sekasikiötä ei ole tehty?
 
Stratossa ja Lessussa varmaan suurin ero syntyy eri mensuureista ja materiaaleista. Tosin joskus oli jossain (muistaakseni täällä Mnetissä) topikki puun värähtelystä ja siinä yhteydessä linkki tutkimukseen, jossa olivat ihan mittareilla mitanneet puun värähtelyä pitkittäin, poikittain ja vaikka miten päin ja jotain eroa oli havaittavissa eri muotoisilla kitaroilla. Onko se sitten korvin kuultavissa, sitä en tiedä.
 
EDIT: Esim. PRS on mielestäni aikalailla tuollainen Lessun ja Straton yhteinen jälkeläinen.

Seikkoja jotka varmasti vaikuttavat ovat:
Rungon materiaali
Rungon paksuus
Tallan rakenne
Kaulan kiinnitys
Kaulan materiaali
Otelaudan materiaali
Satulan materiaali
Lavan kulma
 
Ja ehkä myös kaulan ja lavan massa
 
Mutta kuinka laajalta alueelta rungon muoto, materiaali ja massa vaikuttavat - enpä osaa sanoa.
 
Väittäisin kuitenkin että on mahdollista tehdä Straton muotoinen kitara, joka kuulostaa Les Paulilta mutta mensuurin ja tallan on myös oltava Les Paul tyyppiset lisäksi lavan muoto saattaa vaikuttaa.
 
Strato jossa on kaksipuolinen Gibson tyyppinen lapa olisi kohtalaisen ruma ilmestys, mutta kuinka paljon lavan malli vaikuttaisi jos lapa kulma olisi Gibsonin?
 
Kuten on Erlewie Automatic kitarassa.
http://www.erlewineguitars.com/pgs/custom.htm

Soitinrakennusta käsittelevissä kirjoissa on useissa aika hyvin selitetty miten mikäkin asia saundiin vaikuttaa. Niihin kannattaa tutustua, niin voi sitten kertoa asiasta muutakin kuin mutua ja mitä kummin kaiman veli oli kuullut jonkun kitaranrakentajan sanovan. Tosin kannattaa olla kriittinen, sillä myös soitinrakentajien keskuudessa tuntuvat uskomukset ja myytit olevan kunniassaan. Kochin kitaranrakennusopus on hyvä perusteos, jossa kirjoittaja tekee selvän eron mielipiteidensä ja yleensä ottaen oikeana pidettyjen asioiden välille.
 
Periaatteessa muodolla voi olla vaikutusta saudiin. Toinen asia on, kuuleeko kukaan eroa.
 
Kaulojen osalta myös sillä on merkitystä, onko puu kvartti- vai läpisahattua. Itse asiassa sahaustavalla ei ole merkitystä, mutta kvarttisahattu puu on kielten vetosuuntaan nähden jäykempää ja sillä on merkitystä esim. sustainin kannalta. Mitä jäykempää materiaalia kaula on, sitä parempi sustain. Lespojen kaulat ovat useimminten kvarttisahattua mahonkia ja Fendereiden läpisahattua vaahteraa. Vaahtera on luontaisesti jäykempää kuin mahonki, mutta sahaustavalla liikaa jäykkyyttä voidaan kompensoida. Näin sanoo Koch.

Niihin kannattaa tutustua, niin voi sitten kertoa asiasta muutakin kuin mutua ja mitä kummin kaiman veli oli kuullut jonkun kitaranrakentajan sanovan.
 
Tjaah, no eikä empiirisesti tutkittu mutu ole arvokkaampaa, kuin jonkun wanhan parran päissään tekemä teksti? (=provo :o) Nimittäin, tälläkin palstalla liikkuu kyllä ihmisiä, joiden sormien läpi on voinut useampikin kitara liikkua ja soitinrakennusta tekevät jotkut lähes työkseenkin.
 
Itse tosin en ole valitettavasti hirmuisesti kitaroita testannut, ja noiden itse tehtyjenkin kanssa puuttuu vertailukohdat, pitäisi tehdä samantyyppisiä enemmän niin voisi vertailla eri speksien vaikutusta. Sen takia pitänee vaan referoida muiden sanomisia ;o)

Periaatteessa muodolla voi olla vaikutusta saudiin. Toinen asia on, kuuleeko kukaan eroa..
 
Lusihveerin kera tämän väittämän takana seison. Siis jos pitäydytään tuon otsikon aihepiirissä tiukasti. Eli sanotaan nyt vaikka tuumakolmevarttia paksu runko muuten samasta puusta ynnä samoilla "mausteilla" mutta muoto eri. Kyllä se menee tuohon psykofysiikan puolelle ne soundierot hyvin paljon. Eli jos on LP-muoto niin se jo olettamuksena soundaa siltä... Mielikuvien voima on vahva myös usein mikkien vaihdoissa, jos kohtuullisen hyvin soivat ja toimivat mikit vaihtaa miltei samanlaisiin mutta loppupelissä "kalliimpiin" saattaa olla, että ainoastaan soittimen omistaja kuulee huomattavan eron...:)
Kuitenkin ihan kiva että edes hän....

Sanokaas, te wiisahat miehet, miksi omatekemäni LP soundaa melko kirkkaalta?
 
Speksit hyvin tavalliset, mitä nyt otelauta eebeniä. Ilmeisesti tuo vaikuttaa jonnin verran, mutta voiko se tosiaaankin olla noin korvinkuultava.
 
Kysyin asiasta ammattilaiselta, ja hänen mielestään syy olisi hyvissä mahongeissa, kuulemma kirkasta peliä on vaikeampi tehdä kuin tummaa, parempi kuulemma näin päin.
 
Mutta mutta, mutta mutta, jotenkin pistää vielä miettimään, kuitenniin, ehkä teiltä saisi viriilejä ehdotuksia ja näkökulmia. Pitänee vielä kyllä kokeilla eri mikeillä tuon tekeleen soundeja, tällä hetkellä sähkösoundeja on vain kokeiltu erään pikkuvalmistajan tilaustyönä tehdyillä mikeillä, ehkä ovat sitten vähän turhankin persoonalliset mikit. Ei sillä, kyllä akustisessakin soundissa on tuju annos yläpäätä.

Kun nyt yrittää ajatella niin kyllähän varmaan muoto vaikuttaa jonkun verran siihen miten kitara soi, että onko kapea vai paksumpi body jne.

Pauli Reetu on myös sitä sanonut, että lavan massalla on jonkinmoinen vaikutus, uudemmissa PRS:n malleissa on ymmärtääkseni ohennettu lapaa, ainakin joissakin malleissa, oisko ollut ainakin McCartyssä.
 
Juu, miusta vielä niin päin että painavampi on parempi. Vähän sama kun laittaa kitaran lavan pöytään kiinni, niin lähtee kovempi ääni.

Tjaah, no eikä empiirisesti tutkittu mutu ole arvokkaampaa, kuin jonkun wanhan parran päissään tekemä teksti? (=provo :o) Nimittäin, tälläkin palstalla liikkuu kyllä ihmisiä, joiden sormien läpi on voinut useampikin kitara liikkua ja soitinrakennusta tekevät jotkut lähes työkseenkin.
 
Empiirisesti tutkittu mutu yleensä vain vahvistaa myyttejä. Auktoriteetti ja kriittisyys harvoin kohtaavat ja jos kohtaavatkin, niin auktoriteetti menee. Barthesia mukaillen vain jumalan auktoriteetti riittää myytin kyseenalaistamiseen - ja toisaalta järki, mutta sitä ei voi ihmisiltä liikaa vaatia. Kitaramaailmassa myytit ovat vieläpä poikkeuksellisen voimakkaita. Ei tarvitse kauaa miettiä, niin keksii monta asiaa, jotka voisi periaatteessa tehdä paremmin, mutta joita ei tehdä paremmin sen vuoksi, että aina ollaan tehty tietyllä tavalla.
 
Fox sanoi tuossa osuvasti LP:n muodosta. Olisi ihan mukava teetättää esimerkiksi sellaisia sokkotestejä alan ammattilaisilla, jossa kitaroiden muodot eivät täsmää materiaalien kanssa. Vaikkapa mahonkinen tele ja saarnista veistetty lespa... Varmasti osalla riittäisi korvaa ja kriittisyyttä sen verran, että huomaisivat jonkin olevan pielessä. Monilla, ja uskaltaisin väittää, että juuri perinnetietoisimmilla, saattaisi olla tiedossa noloja hetkiä.