Kitarat: soittaminen ›

Kiinnostaisi tietää että mitä skaaloja, moodeja tai säveliä kyseinen psykedeelirockin kitarasankari on käyttänyt tai lisännyt sooloihinsa. Eli jos jollakin on antaa jotain osviittaa, olisin kiitollinen.

Chunga: Kingston Wallin levyillä on sooloja ja sitä myöten skaaloja - ei nyt aivan ylenmäärin - mutta paljon silti.
 
Jos vaikka tiivistettäisiin sen verran että kerrot jonkun yksittäisen soolon, tai vielä parempaa, jonkin yksittäisen fraasin josta olet erityisen innoissasi. Näin osaamme auttaa muutenkin kuin kaatamalla ämpärillisen kylmää kuraloskaa niskaasi.
 
(esimerkiksi näin: "Kappaleessa Istwan - kohdassa 2:55-2:57 Pete Walli soittaa hienon hammer-on/pull-off - henkisen fraasin, mitenköhän se on tehty?")
 
Tarkotin esimerkiksi niitä puolen askeleen hammer-oneja ja pulloffeja, mitä walli kuulostaa usein käyttävän. Otetaan vaikka With my mindin soolosta se kohta, kun soolo lähtee kunnolla käyntiin sen pitkän hammer-on-pull-of-kohdan jälkeen.

We cannot move on mielestäni täynnä hienoa kitarointia. Fryyginen dominanttiasteikko taitaa olla viralliselta nimeltään se itämaisen kuuloinen skaala. Lisäksi soolossa on muutamissa kohden sekoitettuna myös lyydinen duuriskaala. Tuo biisi lienee kitaroinnin osalta saanut aika paljon vaikutteita Rushin YYZ:sta.
 
Käytännössä:
Fryyginen dominantti D:stä = G harmoninen molli.
Lyydinen D-duuri = F#-molli.

Pentatonista/bluesia ja harmonisen mollin I sekä V astetta sekottelee niin pääsee hyvin alkuun Walli-soundissa. Ripaus doorista moodia oikeisiin kohtiin ei tekisi pahaa.
Sitte vielä laadukas delay ja wahi niin alkaa muistuttaa samaa osastoa.
 
E : Niin ja eiks tuo harmonisen mollin viides oo sama asia kuin yllä mainittu fryyginen dominantti.

Willie87: Lyydinen D-duuri
 
Tämmöistä ei ole. On joko duuri tai lyydinen, mutta ei lyydinen duuri. Ero löytyy kvartista: puhdas vaiko ylinouseva.

Jucciz: Tämmöistä ei ole. On joko duuri tai lyydinen, mutta ei lyydinen duuri. Ero löytyy kvartista: puhdas vaiko ylinouseva.
 
Nojoo, olet todennäköisesti oikeassa, itse olen vain tottunut ajattelemaan miksolyydisen ja lyydisen asteikon eräänlaisiksi duuriasteikon erikoistapauksiksi.

Willie87: Nojoo, olet todennäköisesti oikeassa, itse olen vain tottunut ajattelemaan miksolyydisen ja lyydisen asteikon eräänlaisiksi duuriasteikon erikoistapauksiksi.
 
Duuri, lyydinen ja miksolyydinen ovat kaikki erikoistapauksia "luonnon muovaamasta" asteikosta, eli overtonesta ;)

Noniin, takaisin asiaan.
 
Heti helpottaa kun on joku tietty pätkä, josta kuunnella mitä aloittaja tarkoittaa.
 
Olettaisin että puhutaan biisin kohdassa 2:45 alkavasta soolosta. Soolokierto siinä kohtaa mennee jotenkin näin:
 
|C#m |E B |C#m |E F# |
 
Joka jossain kohtaa, oliskohan 16 tahdin jälkeen moduloi sävelaskeleen korkeammalle, D#m - soinnulle ja moduloidusta jutusta soitetaan raaka lopuksi duuriterssiharmonia ennen prechorukseen palautusta.
 
Itse soolossa en kuule mitään sen kummempaa, kuin perinteisiä 8-äänisiä duuriskaalaan pohjautuvia juttuja. Tohon sointukierrolle Walli tuntuu pysyvän aika tiukasti yhdeksännen aseman mollipentatonisessa (C#m) boksissa, johon silloin tällöin lyödään mausteeksi mm. toista ja kuudetta astetta (säveliä D# ja A). Toi raaka wah/delay - soundi saa soolon kuulostamaan aika psykedeeliseltä, mutta mitään "intialaisia" skaaloja ei ole (tässä biisissä) käytössä.
 
Soolo alkaa aika makeella Bbsus7-riffillä, johon Walli soittaa tremoloa äänillä Bb ja A, luoden aika siistin äänimaiseman Bb, A ja Ab äänien lipuessa toistensa ohi. Sus-sointujen kanssa voi harrastaa kaikkea kivaa :)

Itse vakiintuneena fanipoikana olen tehnyt monenlaisia tulkintoja. Pohjasoundina riittää lespauli perus putkimarsuun, overdrive tärkeänä lisänä. Overdrivessa voi tonea lisätä korostaakseen sitä 'klangia' soundia.
 
Skaaloista voin sen verran sanoa että perus henkkablues meininkiä on paljon, bluesia, doorista, mutta Peten soitannassa mm. miksolyydinen skaala on todella paljon käytetty duuripainotteisimmissa sooloissa, ja tietty perus fryyginen/dom. fryyginen meininki näissä intiahommissa. Melankolisimmissa biiseissä perus mollit, joissa muiden skaalojen nuotteja mausteina
Jazzimmat kikathan tuli mm. Jeff Beckiltä, Gilmour ja Page myös tärkeitä vaikuttajia
Efektejä efektejä, wah, phaser ja delay tärkeimmät.
 
Pitkään myös selvittelin sitä kaulamikkisoundia kelanpuolituksella (mm. Shine on Me intro yms.), se kaulanpuoleinen kela käyttöön niin kyllä soi, ainakin minulla ;)