 Klezberg20.10.2014 15:26:53 | |
|---|---|
Palaan nyt tähän asiaan, kun jonkin aikaa viulua harjoitelleena ja tätä nykyä kahden halvan viulun omistajana kiinnostuin tilaamaan tuon englantilaisen viulunrakentajan täristimen. Kitaroita en edelleenkään näe tarpeelliseksi täristää. Viulu on senkin suhteen erilainen, että jousella soitettaessa ääni on jatkuva ja kaikenlaiset resonanssit vaikuttavat siksi voimakkaasti. En näe järkeväksi alkaa tehdä mitään ennen/jälkeen -äänityksiä. Nuo pelit soivat muutenkin niin eri lailla kun vähän muuttaa jousen kireyttä. Jousikäden kireys, väsymys, rentous yms. vaikuttavat myös. Mutta jos tuolla saan varsinkin aivan uuden romanialaisen viulun soitettavuutta parannettua, niin olen tyytyväinen. Jos en niin soitinten kanssa puuhailu on hauskaa sinänsäkin. Tässä yhteydessä löytyi lisää lähteitä asian tiimoilta: Tämmöinen kirja on olemassa, mutta ei näytä olevan mistään saatavissa http://www.amazon.com/Resonance-Con … 1-43&keywords=resonance+musical Kirjoittajasta ja kirjasta jotakin tässä http://www.henrystrobel.com/vibrate.htm Jossa linkki tähän http://www.henrystrobel.com/lehmannweb.pdf Tulee soiteltua mitä milloinkin jotenkin sinne päin milloin milläkin soittimella. | |
| Klezberg 01.11.2014 20:40:14 (muokattu 01.11.2014 21:55:28) | |
No niin... nyt on yksi viulu ollut tiistaista asti tärisemässä. En laittanutkaan uutta romanialaista, kun siinä korjattiin juuri pinnan paikkaa ja pitää nyt tarpeeksi kokeilla miltä se nyt sen jälkeen tuntuu. Tärisemässä on ollut 1980 tehty Suzuki, joka on ollut ilmeisen vähällä soitolla viime aikoina ennen minulle päätymistä. Tuo täristin pitää sen verran ääntä, etten ole pitänyt sitä yötä päivää päällä. Mutta pari kolme vuorokautta on nyt yhteensä ollut tärisemässä. Värkki painettiin tallan päälle, viulun perän alle pieni koroke, esim. olkatuki, niin että pohjakin pääsee vapaasti tärisemään. Ei se tärinä pinnaa kyllä irroita, niinkuin joku arveli. Mutta jo ihan tuon tärisevän mötikän painon takia tallan asentoa pitää tarkkailla ja korjailla. No miten se vaikutti. Se mitä sointiin olisi eniten kaivannut, botnea, jäi edelleen puuttumaan. Mutta jotain eloa, avoimmuutta, loistoakin, siihen kyllä tuli. Tuntuu että kielet värähtelevät ja pysyvät värähtelemässä helpommin. Toisenlaiselta tuntuu soittaa. Vaihtelua on ollut muutenkin, muttei samanlaista ilmiötä. Ehkä kuitenkin enemmän soitettavuuden kuin puhtaasti soundin puolella. Soundi jää jotenkin ohueksi edelleen. Kaiken kaikkiaan, ei mitään ihmemuutoksia. Mutta jotenkin se vain irtoaa helpommin tuo ääni. Jousikin liikkuu niinkuin olisi rasvattu. Ja tää on viulu eikä kitara. Tärinä voi puiden lisäksi vaikuttaa tallan ja kannen väliseen kytkökseen ja samaten pinnan ja kansien väliin. Ja tämä ei ollut Tonerite vaan englantilaisen viulunrakentajan tekemä jousisoittimille tarkoitettu värkki. Tulee soiteltua mitä milloinkin jotenkin sinne päin milloin milläkin soittimella. | |
| Klezberg 10.02.2015 21:11:34 (muokattu 10.02.2015 21:23:41) | |
Klezberg: No miten se vaikutti. Se mitä sointiin olisi eniten kaivannut, botnea, jäi edelleen puuttumaan. Mutta jotain eloa, avoimmuutta, loistoakin, siihen kyllä tuli. Tuntuu että kielet värähtelevät ja pysyvät värähtelemässä helpommin. Toisenlaiselta tuntuu soittaa. Vaihtelua on ollut muutenkin, muttei samanlaista ilmiötä. Ehkä kuitenkin enemmän soitettavuuden kuin puhtaasti soundin puolella. Soundi jää jotenkin ohueksi edelleen. Kaiken kaikkiaan, ei mitään ihmemuutoksia. Mutta jotenkin se vain irtoaa helpommin tuo ääni. Jousikin liikkuu niinkuin olisi rasvattu. Ja tää on viulu eikä kitara. Tärinä voi puiden lisäksi vaikuttaa tallan ja kannen väliseen kytkökseen ja samaten pinnan ja kansien väliin. Palaan nyt tähän asiaan. On aika epävarmaa tapahtuiko loppujen lopuksi mitään merkittävää pitempivaikutteista muutosta. Ja uuden romanialaisen viulun käsittely ei tuottanut sen kummempia tuloksia. Sen sijaan juuri tuon romanialaisen viulun kohdalla tallan kulmaa säätämällä sain juuri samanlaisen vaikutuksen kuin mitä tuossa ylempänä ensimmäisen viulun kohdalta kuvaan. Eli ensimmäisen viulun täristys on voinut joko muuttaa tallan kulmaa tai saada tallan istumaan kanteen paremmin, tai tallan kulma on voinut muuttua kun olen laittanut täristintä paikoilleen (ja ottanut pois). Ja pitemmän päälle kielten virittäminen on voinut vetää tallan pois optimikulmasta. Tulee soiteltua mitä milloinkin jotenkin sinne päin milloin milläkin soittimella. | |
 Congi11.02.2015 01:05:44 | |
Ei yllättänyt. Koko metodi kun perustuu soittimien sisäisten jännitteiden tasoittamiseen mekanisella liikkeellä. Vaikutukset ovat tilapäistä koska puut elää ja liikku. Esimerkiksi kosteusvaihtelun seurauksena jännitteitä syntyy jatkuvasti. Tärinällä/soittamalla tasottuu mutta puun vanheminen/aukeaminen on sitten ihan eri asia. T.Congi | |
 Azolith17.02.2015 18:37:46 | |
Hyppään vähän alun aiheisiin. Puiden soivuudesta kehittynyt sellainen mielikuva että selkeästi soi paremmin vanhat puut. Jopa lankkukitaroissa sen kuulee, resonointi lisääntyy ja kaikkiaan ääni välittyy puussa sisäisesti herkemmin. Itse uskon kyseessä olevan puun solurakenteen kiteytyminen. Vanha puu myös elää vähemmän, ts ottaa ja luovuttaa vähemmän kosteutta soluihinsa koska soluseinämät ei jousta niin paljon enään. Ja soivuudelle se just tekee hyvää No, ihan omaa teoriaani.. Silloin kun vielä veistin veneitä tuli usein koputeltua korjattavissa paateissa vanhoja puita ja kyllä niissä oli soundissa eroa uudempiin vastaaviin. . | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)