Kitarat: kitarakamat ›

Volle: Kyllä. Juuri näin. Riippuu toki miten aikansa kukin arvottaa, mutta tylysti laskien töissäkäyvälle oikeastaan joku muutaman kympin pedaalikin on kannattamatonta myydä: Tyypillisesti tällaisessa kaupassa menee aikaa ilmoituksen laittoineen, tyhjänpäiväisiin vaihtotarjouksiin vastaamisineen, sähköpostin ja pikaviestien kyttäilyineen, kaupan detaljien sopimisineen, postireissuineen ja pakkailuineen helposti pari kolme tuntia. Jos tälle ajalle laskee vaikkapa oman tuntiansionsa mukaan kustannuksen, niin pedaalin heittäminen roskikseen muodostuu monesti kustannustehokkaimmaksi tavaksi hankkiutua siitä eroon.
 
Hassua, mäkin teen täyspäivätyötä ja harrastan soittamisen lisäksi viikoittain pariakin urheilulajia ja yhtä aika aikaavievää järjestöpuuhaa, mutta ei mulla nyt niin mahdottoman kiire ole, ettei myynti-ilmoitusta voisi väsätä... Ja onhan tämä torirumbakin tavallaan harrastamista :)
 
Tai no, kukin arvottaa aikansa miten tahtoo ja jos myyminen on oikeasti superepämiellyttävää itselle, niin tajuan toki pointin.
 
Välillä kuitenkin tuntuu, että ihmisten hysteerinen suhtautuminen vapaa-aikaan on pilannut maailman. Lopultakin joutenolosta ei määräänsä enempää saa tyydytystä ja nykyinen tapa olla sitoutumatta yhtään mihinkään ennen kuin viime hetkellä (perkeleen Facebookin ehkät ja muut) hankaloittaa kaikkea.
 
Ja sori OT...

artal: Hassua, mäkin teen täyspäivätyötä ja harrastan soittamisen lisäksi viikoittain pariakin urheilulajia ja yhtä aika aikaavievää järjestöpuuhaa, mutta ei mulla nyt niin mahdottoman kiire ole, ettei myynti-ilmoitusta voisi väsätä... Ja onhan tämä torirumbakin tavallaan harrastamista :)
 
Tai no, kukin arvottaa aikansa miten tahtoo ja jos myyminen on oikeasti superepämiellyttävää itselle, niin tajuan toki pointin.
 
Välillä kuitenkin tuntuu, että ihmisten hysteerinen suhtautuminen vapaa-aikaan on pilannut maailman. Lopultakin joutenolosta ei määräänsä enempää saa tyydytystä ja nykyinen tapa olla sitoutumatta yhtään mihinkään ennen kuin viime hetkellä (perkeleen Facebookin ehkät ja muut) hankaloittaa kaikkea.
 
Ja sori OT...
 
Eipä siinä ole kyse joutenolosta, jos on pienet lapset, remontti, työ, vaimon työ + opiskelut ym. ym. Sitä vapaa-aikaa on sen verran vähän, että sen käyttöä priorisoi mielellään - ja asettaa sille jopa tiettyä varsin korkeaa arvoa.
 
Tai jos työpäivän aikana lähtee ruokatunnilla postiin kaupungin toiselle puolelle, niin täällä liikennesuunnittelun ihmeessä se puoli tuntia menee jo pelkkiin matkoihin (lähinnä kaikissa punaisissa valoissa odotteluun). Siihen vielä asiointi postissa päälle, niin saldomiinusta tulee, mikä tarkoittaa pidempää päivää, mikä tarkoittaa lasten hoitopaikasta hakemisen vaikeutumista ym. Ja sitten, kun pitäisi syömässäkin käydä, niin menee koko postireissu saldomiinukseksi, mikä on käytännössä menetettyä rahaa.
 
Ja onhan siinä oma vaivansa niitä ilmoitella, vastailla kysymyksiin, sopia kauppoja, paketoida, lähettää, kytätä tiliä, onko rahat tulleet, että voisi lähettää, kun se ostaja kuitenkin odotta sitä pakettia jo, käydä postissa, jne. jne...
 
Ihan vaan valottaakseni tätä kolikon toista puolta. ;) En ihmettele yhtään niitä myyjiä, jotka eivät lähetä ollenkaan - paitsi tietysti, jos asuvat muualla kuin suurissa kasvukeskuksissa. Täältä korpimailta on pakko kiltisti ajaa sinne postiin, jos meinaa yhtäkään kauppaa tehdä...

Itsellä osa rentoutumista kiireen kesksellä on se mnetissä käyminen iltaisin, kun vapaata aikaa hetki löytyy. Samoin harrastukseksi tuon kaman kierrättämisen lasken, vaikka se aikaa vievää välillä onkin. Itselläni kyllä harvoin menee kolmea tuntia tavaran myyntiin. Vastauksen kirjoittaa minuutissa ja yleensä muutama viesti riittää. Yleensä tavaran pakkaus on maks 5 min ja postiin vieminen viekin sitten sen tunnin jos huonosti käy, eikä voi muuhun menoon sitä yhdistää.

No mutta hupsis, tänäänpä meni yksi purkki(Barber Barb.E.Q), kaveri soitti jo sunnuntaina ja kysyi voiko hakea sen ke, siihenpä vastasin jotta jos tuo on vielä tallella silloin. Edellinen Sparkle Driven "ostaja" katos suolikaasuna autiomaahan, lupas hakea kun ajaa seuraavana päivänä duunimatkalla ohi, joten varailut on taas totally out.
Mulle on aivan sama, hakeeko joku jonkun satasen purkin, tai jonkun reippaasti kalliimmankin vempeleen, se asiassa ottaa pattiin, tai siis tässä nykyajan menossa, että dildopäät ei omaa herrasmiestapoja ollenkaan, se että pysytään sanojen takana, tuntuu enenevässä määrin olevan katoavaa kansanperinnettä.
Ei luulis olevan kummoinen vaiva laittaa viestiä, että onkin tullut toisiin ajatuksiin, mutta kun eletään sillä mentaliteetilla, ettei lupauksilla ole mitään merkitystä, niin pikkuhiljaa sellainen nakertaa pohjaa lopulta moneltakin asialta.

Jukka Häikiö: No mutta hupsis, tänäänpä meni yksi purkki(Barber Barb.E.Q), kaveri soitti jo sunnuntaina ja kysyi voiko hakea sen ke, siihenpä vastasin jotta jos tuo on vielä tallella silloin. Edellinen Sparkle Driven "ostaja" katos suolikaasuna autiomaahan, lupas hakea kun ajaa seuraavana päivänä duunimatkalla ohi, joten varailut on taas totally out.
Mulle on aivan sama, hakeeko joku jonkun satasen purkin, tai jonkun reippaasti kalliimmankin vempeleen, se asiassa ottaa pattiin, tai siis tässä nykyajan menossa, että dildopäät ei omaa herrasmiestapoja ollenkaan, se että pysytään sanojen takana, tuntuu enenevässä määrin olevan katoavaa kansanperinnettä.
Ei luulis olevan kummoinen vaiva laittaa viestiä, että onkin tullut toisiin ajatuksiin, mutta kun eletään sillä mentaliteetilla, ettei lupauksilla ole mitään merkitystä, niin pikkuhiljaa sellainen nakertaa pohjaa lopulta moneltakin asialta.
 
Mulla on ollut muutaman viikon ajan parinkympin säröpurkki torilla myynnissä ja sinä aikana on sovittu jo neljät kaupat, mutta vielä tuo löytyy mun kaapistani. En kyllä enää ikinä varaa kenellekään mitään, kun osa ostajaehdokkaista ei vaivautunut edes ilmoittamaan, että suunnitelmat muuttuivat.
Perjantaina pitäisi olla taas uusi yritys, mutta ihan hirveän luottavainen en tällä kertaa enää jaksa olla.

Laulava Kylätohtori: ..on pienet lapset, remontti, työ, vaimon työ + opiskelut ym. ym. Sitä vapaa-aikaa on sen verran vähän, että sen käyttöä priorisoi mielellään - ja asettaa sille jopa tiettyä varsin korkeaa arvoa.
Tai jos työpäivän aikana lähtee ruokatunnilla postiin kaupungin toiselle puolelle, niin täällä liikennesuunnittelun ihmeessä se puoli tuntia menee jo pelkkiin matkoihin (lähinnä kaikissa punaisissa valoissa odotteluun). Siihen vielä asiointi postissa päälle, niin saldomiinusta tulee, mikä tarkoittaa pidempää päivää, mikä tarkoittaa lasten hoitopaikasta hakemisen vaikeutumista ym. Ja sitten, kun pitäisi syömässäkin käydä, niin menee koko postireissu saldomiinukseksi, mikä on käytännössä menetettyä rahaa.
Ja onhan siinä oma vaivansa niitä ilmoitella, vastailla kysymyksiin, sopia kauppoja, paketoida, lähettää, kytätä tiliä, onko rahat tulleet, että voisi lähettää, kun se ostaja kuitenkin odotta sitä pakettia jo, käydä postissa, jne. jne...
 
No jos noinkin totiset oltavat niin kandee sit toki jättää se skittakamojen vekslailu, keskittyy vaan nettikirjoitteluun mihkä näemmä riittää aikaa oikein hyvin.
 
*hymiö*

artal: Välillä kuitenkin tuntuu, että ihmisten hysteerinen suhtautuminen vapaa-aikaan on pilannut maailman.
 
Mä näkisin, että ihmisten hysteerinen suhtautuminen työntekoon on pilannut maailman. Tyhjänpäivästä teeskentelyä kaikki tyynni. Itelläkin on opiskeluhommat ja sieltä kun tullaan kotiin niin on kaksi pientä lasta, joiden vanhemmuus pitäis jakaa niin tasapuolisesti kun mahdollista (perinnearvot roskiin) ja vaimon pitäis saada mennä omiin vapaa-ajan juttuihin, pedaalijonoa on kertynyt tehtäväksi (luojan kiitos deadlinehommat on tehty), bändihommien pitäis rullata. Lopulta sitä vapaa-aikaa ei oo enää juuri ollenkaan (Nojoo, bändihommat on tottakai vapaa-aikaa ja sillä osastolla prioriteetti numero yksi). Tuon vapaa-ajan arvottaminen on musta hyvin ymmärrettävää, koska mä ainakin kriisiydyin totaalisesti 25-vuotiaana kun mikään itelle tärkeä asia ei edennyt mihinkään ja vatvoi päässä vaan jotain typeriä urapelleilyjä.
 
No.. mä kyllä silti käytän aikani muusikoiden.netissä ja youtube kissavideoita katellen. Sama kaitseo. Toistaseks on kyllä löytynyt aikaa myös kamojen pyörittelyllekin, mutta ei täällä kovin innokkaasti oo otettu vastaan ihan jokaista jämsänreissua jonkun 40v ikäisen romun perässä, joka lähtee kummiskin viikon päästä kiertoon, vaikka ilmapiiri noin yleisesti onkin kannustava.
 
Sulla oli varmaan pointtina tuolla, että pitäis myös oppia olemaan itsensä kanssa ja se on hyvä pointti se. Jatkuva toimeliaisuus kun eristää omasta itsestään ja sinä päivänä kun tuleekin seinä vastaan ja et osaa olla omien ajatustes kanssa niin homma leviää käsiin, pahasti. On nähty monta kertaa ja nähdään jatkuvasti.
 
Jii-Gee: No jos noinkin totiset oltavat niin kandee sit toki jättää se skittakamojen vekslailu, keskittyy vaan nettikirjoitteluun mihkä näemmä riittää aikaa oikein hyvin.
 
*hymiö*
 
Eihän nettikeskustelu ole mikään vittuilun paikka. Täähän on hauskaa, näyttäs maistuvan sullekin. Mulle ainakin olennainen osa musaharrastusta, ihan siinä missä musakamojen kanssa koheltaminenkin. Itse asiassa tää kaikki oheistoiminta on ihan 50/50 soittamisen kanssa. Tärkeydessä siis.
 
Mutta ei pergule meinaa tori vetää millään! Ei jaksais polkea hintoja, taas.

Laulava Kylätohtori: Eipä siinä ole kyse joutenolosta, jos on pienet lapset, remontti, työ, vaimon työ + opiskelut ym. ym. Sitä vapaa-aikaa on sen verran vähän, että sen käyttöä priorisoi mielellään - ja asettaa sille jopa tiettyä varsin korkeaa arvoa.
 
No joo, myönnettäköön että lapsi-, omakotitalo- ja autorasitteet puutuvat mun laskelmista. Ehkä sitä saa vain olla tyytyväinen, ettei noista mitään kaipaakaan :)

Kama menee näköjään tosi hyvin kaupaksi. Olin ostamassa basarin tuplapedaaleja ja kaupat sovittiin tälle päivälle että menen hakemaan. Sitten kun soitin että moneltako sopii niin joku oli kuulemma tarjonnut 30 euroa enemmän, hän päättikin sitten myydä pedaalit sille.

joku muu sikko: Kama menee näköjään tosi hyvin kaupaksi. Olin ostamassa basarin tuplapedaaleja ja kaupat sovittiin tälle päivälle että menen hakemaan. Sitten kun soitin että moneltako sopii niin joku oli kuulemma tarjonnut 30 euroa enemmän, hän päättikin sitten myydä pedaalit sille.
 
Kyseessä on selvä sopimusrikkomus, tosin käytännössä on vaikeata tehdä asialle mitään. Tuommoiset hemmot ovat kaupankäynnin syöpä.

Omat kokemukset on sen suuntaiset, että pienempi sälä menee kaupaksi, mm mikkiä ja pedaaleita ei tarvinnut kauaa torilla roikottaa, yli tonnin kitaroiden kanssa onkin sitten toinen juttu.

Jii-Gee: No jos noinkin totiset oltavat niin kandee sit toki jättää se skittakamojen vekslailu, keskittyy vaan nettikirjoitteluun mihkä näemmä riittää aikaa oikein hyvin.
 
*hymiö*
 
Hmm.... Vai hymiö? No, menköön nyt tämän kerran....
 
*hymiö*

Muutaman pedaalin olen tässä lähiaikoina myynyt ja ovat menneet viimestään viikon sisällä ja jopa ihan sillä 0,7 x uuden hinta. Vahvari / kaappi / kaapit taas ei tunnu menevän millään. Ts. tommoset n. 100€:n tavarat tuntuis menevän, kalliimmat ei niinkään. Ostakaa mun Bluetone pois niin pääsen tilaamaan uutta... :)

mopar: Ostakaa mun Bluetone pois niin pääsen tilaamaan uutta... :)
 
Menee ehkä paremmin kaupaksi jos myyt nupin ja kaapit erikseen.

Krice: Menee ehkä paremmin kaupaksi jos myyt nupin ja kaapit erikseen.
 
Kävishän se noinkin, mut kyllä sitten melkeen pitäis päästä ensin kaapista eroon.

sustain65: Kyseessä on selvä sopimusrikkomus, tosin käytännössä on vaikeata tehdä asialle mitään. Tuommoiset hemmot ovat kaupankäynnin syöpä.
 
Meikä on itseasiassa miettinyt, että kun siitä oikeustoimilaista jaksettiin jankuttaa, niin mikä siinä on se todellinen substanssi, ts. mitä ihminen voi vaatia ja mitä sen on mahdollista edes saada jos esimerkiksi tapahtuu tuollainen sopimusrikkomus jossa myydään tavara vaikka sopimus oli jo tehty. Just jossakin noutamattomissa paketeissa on helppo todeta että postit meni hukkaan ja ne voi karhuta, mutta entäs ne joissa rahallista menetystä ei ole suoranaisesti vielä tullut. Siinä kun rikoksia jätetään ratkomatta oletuksella että vahingot on vähäisiä, niin mitenkäs nämä?

Twinkle: Meikä on itseasiassa miettinyt, että kun siitä oikeustoimilaista jaksettiin jankuttaa, niin mikä siinä on se todellinen substanssi, ts. mitä ihminen voi vaatia ja mitä sen on mahdollista edes saada jos esimerkiksi tapahtuu tuollainen sopimusrikkomus jossa myydään tavara vaikka sopimus oli jo tehty. Just jossakin noutamattomissa paketeissa on helppo todeta että postit meni hukkaan ja ne voi karhuta, mutta entäs ne joissa rahallista menetystä ei ole suoranaisesti vielä tullut. Siinä kun rikoksia jätetään ratkomatta oletuksella että vahingot on vähäisiä, niin mitenkäs nämä?
 
Tätä olen minäkin ihmetellyt, ennen mnettiä en ollut kuullutkaan mistään oikeistoimilaista(eivätkä muutkaan tuntemani myyjät edelleenkään). Mihin tästä valitetaan, miten haastetaan oikeuteen, kuka maksaa. Joskus pitää vaan laittaa ne arjen realiteetit järjestykseen, yhtään puolustelemalla kusettajia.

markkuilari: Tätä olen minäkin ihmetellyt, ennen mnettiä en ollut kuullutkaan mistään oikeistoimilaista(eivätkä muutkaan tuntemani myyjät edelleenkään). Mihin tästä valitetaan, miten haastetaan oikeuteen, kuka maksaa. Joskus pitää vaan laittaa ne arjen realiteetit järjestykseen, yhtään puolustelemalla kusettajia.
 
Samaa mieltä. Oikeustoimilaista luettiin koulussa aikoinaan, mutta eipä näin vähäpätöisissä asioissa kannata hirveästi retostella seuraamuksilla. Etenkään kun menetyksiä ei ole tapahtunut. Hommahan etenisi ihan samalla tavalla kuin muissakin rikkomuksissa, rikosilmoituksella. Kannattaa vain varautua aika kylmään vastaanottoon. Eikä taida kukaan lakimieskään lähteä tällaista ilman asiakkaan puhuttelua ajamaan. Jäitä hattuun Mnetin lakiasiantuntijoille, ja suhteellisuudentajua kehiin.

Minä en nyt laista mitään tiedä, mutta sen tiedän että laki itsessään ei vastaa kysymykseen mitä saa tehdä ja mitä ei, vaan laki vaatii aina tulkinnan. Me voidaan täällä foorumilla tulkita lakeja mielin määrin, mutta sen legiimin tulkinnan voi tehdä ainoastaan tuomari.
 
Niin tai näin, niin laki edes tuomarin tulkitsemana ei kerro mikä on oikein tai väärin tai hyvien tapojen mukaista. Laki ei kiellä ketään olemasta kusipää eikä eettisyyteen voida pakottaa, meidän täytyy loppupelissä itse tajuta käyttyä ihmisiksi. Lyhytnäköisten hyötyjen perään säntäävä henkilö saattaa pitkässä juoksussa kuitenkin joutua maksamaan näistä "sopimusrikkomuksistaan" kun maine lopulta kärsii riittävästi.