Kitarat: kitarakamat ›

Jaa-a, pii-fuzz taitaa lähtä hankintaan. Pitää lähempänä veronpalautuksia katella josko löytyisi Analogmanin BC108, BC109 tai BC183 täältä kotimaasta. Ashra kiinnostaisi edelleen mutta hinta on aika raisu, näin ekaa fuzzia hankkivalle. En kyl sit tiedä että millä hinnalla noita Analogmaneja liikkuu, alle 200e tais BC109 liikkua tässä taannoin torilla.

No mut, Dunlop JH-F1 "Hendrix" Fuzz Facea sais ihan hyvään hintaan. Demot kuulostivat todella hyvältä ja kehutaankin kohtuullisen taajaan. Plussaa vielä epäkäytännöllisestä jakkien asemoinnista ja pedaalilaudalle vihamielisestä koosta ja muodosta!

Jos kolvaus kiinnostaa, niin kokeile Uraltonen Fuzz Facea vaikka juuri noilla BC108 trankuilla. Se on oikeasti loistava. Niin hyvä, että jos kolvaus ei kiinnosta, niin sen voi ulkoistaa jollekin osaajalle...

Laulava Kylätohtori: Jos kolvaus kiinnostaa, niin kokeile Uraltonen Fuzz Facea vaikka juuri noilla BC108 trankuilla. Se on oikeasti loistava. Niin hyvä, että jos kolvaus ei kiinnosta, niin sen voi ulkoistaa jollekin osaajalle...
 
Tää on kyllä kiinnostanut, kolvit ja pelithän löytyy. Mut testailen huolella bändikontekstissa ton JH-F1:sen, jonka laiton hankintaan!

No niin.
 
Tämän talouden ensimmäinen fuzz face on nyt saapunut. Aiempaa fuzz-kokemusta minulla ei juuri ole, jos ei lasketa jotain viiden vuoden takaista kikkailua Fuzz Factory-kloonin kanssa ja yhtä Big Muff-kloonia. Kyseessä on käytetty Dunlop JH-F1 Jimi Hendrix Fuzz Face. Kunnon jölli, kyseessä ei ole se uusi mini-sarjan Henkka. Avasin efektin vaihtaakseni pariston, työn jälki näyttää mainiolta.
 
http://www.custom-sounds.com/images/kuvat/DunlopJHF1.jpg
 
Uskon että aloittaminen fuzz facella voi olla kivinen tie, mutta sen verran olen lueskellut aiheesta että olen henkisesti valmistautunut saamaan tältä efektiltä koteloon ja pahasti. Huomenna bänditreenit ja tulikoe tän kanssa.
 
Fuzz menee signaaliketjun ensimmäiseksi, Soul Foodista laitan bufferin pois päältä ja virittimen ketjun viimeiseksi. Ristin käteni ja koputan puuta.

Sarko: No niin.
 
Tämän talouden ensimmäinen fuzz face on nyt saapunut. Aiempaa fuzz-kokemusta minulla ei juuri ole, jos ei lasketa jotain viiden vuoden takaista kikkailua Fuzz Factory-kloonin kanssa ja yhtä Big Muff-kloonia. Kyseessä on käytetty Dunlop JH-F1 Jimi Hendrix Fuzz Face. Kunnon jölli, kyseessä ei ole se uusi mini-sarjan Henkka. Avasin efektin vaihtaakseni pariston, työn jälki näyttää mainiolta.
 
http://www.custom-sounds.com/images/kuvat/DunlopJHF1.jpg
 
Uskon että aloittaminen fuzz facella voi olla kivinen tie, mutta sen verran olen lueskellut aiheesta että olen henkisesti valmistautunut saamaan tältä efektiltä koteloon ja pahasti. Huomenna bänditreenit ja tulikoe tän kanssa.
 
Fuzz menee signaaliketjun ensimmäiseksi, Soul Foodista laitan bufferin pois päältä ja virittimen ketjun viimeiseksi. Ristin käteni ja koputan puuta.
 
Tuolla bufferilla ei oo merkitystä jos se on fuzz facen jälkeen. All is good kun muistat, että ei ikinä 100% hiwatt-puhtaaseen vahvistimeen (ei taida olla sulla ongelma) ja jos kaikki on mutaista, volapotikka pelastaa! Volapotikka koko ajan vaikka ysissä saattaakin yhtäkkiä olla parempi saundi kun millään koko signaaliketjun potikoilla väänneltynä kitaran potsku täpöllä. Se on maagista hommaa. Voi kokeilla vaikka rohkeesti vetää liikaa fuzzia ja sit putsata vähäsen kitarasta. Saa selkeän ja artikuloivan mid-gain saundin esmees.

Myrkky Nuoli: Tuolla bufferilla ei oo merkitystä jos se on fuzz facen jälkeen. All is good kun muistat, että ei ikinä 100% hiwatt-puhtaaseen vahvistimeen (ei taida olla sulla ongelma) ja jos kaikki on mutaista, volapotikka pelastaa! Volapotikka koko ajan vaikka ysissä saattaakin yhtäkkiä olla parempi saundi kun millään koko signaaliketjun potikoilla väänneltynä kitaran potsku täpöllä. Se on maagista hommaa. Voi kokeilla vaikka rohkeesti vetää liikaa fuzzia ja sit putsata vähäsen kitarasta. Saa selkeän ja artikuloivan mid-gain saundin esmees.
 
Ok, testaan huomenna tota Soul Foodia futsin jälkeen, bufferilla ja ilman! Pääsin tossa äsken tyyppaamaan parinkymmenen minuutin verran tota fuzz facea.
 
Melkoinen kokemus. Erittäin positiivinen nimittäin.
 
Aluksi hokasin fuzz ja volume täysillä että mudassa ryömitään. Pakitin futsin volan kello kolmeen sekä fuzzin siihen neljän ja viiden väliin. Ja sit alkoi toimimaan ihan eri tavalla! Huomasin tuon volapotikan käyttäytymisen ja tykkäsinkin soundista kun kitaran volume oli koko ajan siinä ysissä. Artikuloi kaikilla mikkiasennoilla huomattavasti paremmin kuin täydellä höngällä.
 
Herkku alkoi sitten kitaran volumea manipuloimalla, jumalauta kuinka rikkaat reunarosot Telen kaulamikillä lähtee siinä volumepotikan ollessa vitosen kohdalla, siitä alemmas pakittaessa alettiin olemaan kirpeillä kliineillä. Kirpeillä kliineillä meinaan että soundissa tuntui olevan huimasti puhdasta signaalia enemmän presenssiä. Piifuzziksi toi puhdistuu todella mallikkaasti, ihan mielettömästi hienoja särö/kliinisoundeja löytyy volumepotikan jokaisella asennolla. Eikä tosiaan geittaa todellakaan niin paljon kuin joku Big Muff tai Fuzz Factory. Tolla vois opettelemalla soittaa kokonaisen keikan ihan vain kitaran volumella pelaamalla. Tatsi on lyhyen kokemuksen mukaan ihan A ja O ton Fuzz Facen kanssa, erittäin inspiroiva pedaali.
 
Opettelu jatkuu huomenna bänditreeneissä treenivolumeilla. Oppimiskäyrä on johonkin nuhaiseen TS:ään verrattuna korkea mutta kyllä mä väitän että tästä löytyy se ihan pirun kova ja inspiroiva juttu.

Myrkky Nuoli: Hiffasit kertaheitolla mistä on kyse ja miten ajetaan! Jes. Siitä se ei muutakun innostaa jatkuvasti enemmän ja kohta on talo täynnä pöristimiä. Mulla on fuzz face aina päällä. Ei vaan saa yhtä hyvää cleaniä/pikkurosoa ilman.
 
Jopa Blackface-kliini alkoi tuntumaan ja kuulostamaan aneemiselta kun fuzz oli pois päältä, vaikka se onkin aika lailla ns. "landmark"-soundeja populaarimusiikissa. Aika kliinillä ajoin tota Bandmasteria, volume oli kolmosella mutta toimi oikein mallikkaasti näinkin. Soul Foodin tai vaikkapa DLS:n kanssa voi olla aika mureat menot!
 
Sen verran innosti soundi että aloin tapailemaan Grand Funk Railroadia ja Hendrixiä läpällä, aika lähelle päästiin mutta ei se oikeestaan ole se pointti. Pointti on se että nyt on saattanut löytyä jotain sellasta, jota oon jo vuosia ettinyt. Antaa kattoa, pitää testailla ja raportoida!

Kukas fiksu se sanoikaan että elämä ilman fuzzia on teeskentelyä? Kyllä se on aina aika ajoin niin mukava kaivaa fuzzi esiin ja nauttia.

Varmaan urpå kysymys, mutta miksi fuzz pitää
laittaa heti kitaran perään? Huomasin fuzz factory kloonilla että pelkkä viritin ryssii pedaalin käyttäytymisen. Se ei vaan soinut...
 
Mitenkäs jos haluaa ketjuttaa 2 erilaista fuzzia, vaikka nyt eri biiseissä käytettäväksi,, onko mitään järkevää sääntöä millä kriteerillä järjestys valitaan. Vaikuttaako true bypass tähän?
 
Nimimerkillä: vähän nyyppä

Aakoo: Varmaan urpå kysymys, mutta miksi fuzz pitää
laittaa heti kitaran perään? Huomasin fuzz factory kloonilla että pelkkä viritin ryssii pedaalin käyttäytymisen. Se ei vaan soinut...
 
Siksi, että matalasta tuloimpedanssista johtuen fuzzit (ainaki Fuzz Face, Tonebender, myös esim. Rangemaster) kuormittavat kitaran elektroniikkaa, mistä johtuen taajuusvaste muuttuu ja volumepotikkakin käyttäytyy vähän normaalista poikkeavalla tavalla. Bufferi taas muuttaa kitaran korkean lähtöimpedanssin matalaksi, jolloin tuota kuormittumista ei enää tapahdu, eikä fuzzi välttämättä kuulosta halutulta, eikä myöskään reagoi volumepotikkaan samalla tavalla.
 
Mitenkäs jos haluaa ketjuttaa 2 erilaista fuzzia, vaikka nyt eri biiseissä käytettäväksi,, onko mitään järkevää sääntöä millä kriteerillä järjestys valitaan. Vaikuttaako true bypass tähän?
 
Nimimerkillä: vähän nyyppä
 
Yleensä valitaan sen perusteella mikä kuulostaa parhaalta, mutta jos molemmat pedaalit on TBP, eikä niitä ole tarkoitus käyttää samaan aikaan, niin sit ei oo mitään väliä.

Sarko: Jopa Blackface-kliini alkoi tuntumaan ja kuulostamaan aneemiselta kun fuzz oli pois päältä, vaikka se onkin aika lailla ns. "landmark"-soundeja populaarimusiikissa. Aika kliinillä ajoin tota Bandmasteria, volume oli kolmosella mutta toimi oikein mallikkaasti näinkin. Soul Foodin tai vaikkapa DLS:n kanssa voi olla aika mureat menot!
 
Sen verran innosti soundi että aloin tapailemaan Grand Funk Railroadia ja Hendrixiä läpällä, aika lähelle päästiin mutta ei se oikeestaan ole se pointti. Pointti on se että nyt on saattanut löytyä jotain sellasta, jota oon jo vuosia ettinyt. Antaa kattoa, pitää testailla ja raportoida!
 
Näinpä. Sullaki bandmasteri lähtee niin ärhäkästi säröttymään, että ei varmaan hätää. Tuu joskus Jyväskylään kokeilemaan tota fuzz facehässäkkää mihin mun bändisaundi perustuu! Tällä hetkellä bändirosterissa on yks biisi jossa se ei oo päällä alusta loppuun :D
 
Gabe: Kukas fiksu se sanoikaan että elämä ilman fuzzia on teeskentelyä? Kyllä se on aina aika ajoin niin mukava kaivaa fuzzi esiin ja nauttia.
 
MINÄ! SE OLIN MINÄ!!
 
Aakoo: Mitenkäs jos haluaa ketjuttaa 2 erilaista fuzzia, vaikka nyt eri biiseissä käytettäväksi,, onko mitään järkevää sääntöä millä kriteerillä järjestys valitaan. Vaikuttaako true bypass tähän?
 
Muihin sun kysymyksiin vastattiinkin jo asianmukaisesti. Ainut sääntö tähän on fuzzien kanssa kokeileminen. Ne on niin kummallisia vekottimia, että siinä ei oikein auta muu. True bypass vaikuttaa siinä mielessä, että jos spedussa on bypass-tilassa bufferi (eli ei true bypass) niin fuzzin edessä se muuttaa fuzzin käyttäytymistä radikaalisti. Eli jos sulla on vaikka buffered bypass särötin (Joku Bossi?) ja haluat parittaa sen vaikka Fuzz Facen kanssa niin aina Fuzz Face ensin, ellei se saundi just toisinpäin ole täysin nappiin.

Myrkky Nuoli: Näinpä. Sullaki bandmasteri lähtee niin ärhäkästi säröttymään, että ei varmaan hätää. Tuu joskus Jyväskylään kokeilemaan tota fuzz facehässäkkää mihin mun bändisaundi perustuu! Tällä hetkellä bändirosterissa on yks biisi jossa se ei oo päällä alusta loppuun :D
 
Ehdottomasti tulen! Jos ei muuten niin jotain keikkaa öögaamaan tai sitten soittamaan tai muuten vain kaljoittelemaan. Jyväskylä on vain pintapuolisesti tuttu paikka ja kiinnostais tutustua. Perjantaina muuten esittelen yhdistyksen hallitukselle Bomber Gapia keikalle, vois esimerkiksi miettiä bändivaihtoa, heh.
 
Mikäs fuzz face sulla muuten on käytössä, pii vai germanium? Tonebender 1.5 vai Arbiteriin pohjautuva?

Sarko: Ehdottomasti tulen! Jos ei muuten niin jotain keikkaa öögaamaan tai sitten soittamaan tai muuten vain kaljoittelemaan. Jyväskylä on vain pintapuolisesti tuttu paikka ja kiinnostais tutustua. Perjantaina muuten esittelen yhdistyksen hallitukselle Bomber Gapia keikalle, vois esimerkiksi miettiä bändivaihtoa, heh.
 
Mikäs fuzz face sulla muuten on käytössä, pii vai germanium? Tonebender 1.5 vai Arbiteriin pohjautuva?
 
Jesh, pistä koodia jos hyörit täällä. Ja hyvä jes, Ouluun sielumme halajaa! Kyllä me vaihtarit järkätään tarpeen tullen. Toi mun on siis Germanium Fuzz Facesta jatkettu hässäkkä, Arbiterin orkkikseen pohjautuupi. Speksit on hyvin lähellä Sunfacea ja NOS NKT275 trankut hyvin pitkälti täydellisillä spekseillä omaan makuun. Oon lisänny siihen BIAS potikan ja tonestackin, joka on käytännössä Big Muffin tonestack ylösalasin, eli se buustaa koko ajan vähän keskialuetta = leikkaa aina läpi, myös pörinäasetuksilla. Sillei TS:mäisesti, mutta reilusti vähemmän. Eli pehmeästi, ei kirskuvasti.
 
Ite tone-potikka vaikuttaa huomattavasti sitä särösaundia enemmän siihen millaseks se puhdistuu kitaran volapotikasta. Sen puhdistetun saundin kirkkauteen nääs. Eli keskialue on koko ajan pikkusen korostettuna ja treblen/basson suhde vaihtelee. Eli liian kirkkaan puhdistumisen saa kuriin ja toisaalta mahdollistaa myös tosi tumman fuzz-saundin ja piiskaavat kirkkaat cleanit. Ja ylipäätään voi kalibroida eri kitaroiden mikkejä puhdistumaan mieleiseksi. Vähän pitäs ruuvata vielä skaalaa laajemmaks toneen, mutta tuollaisenaankin se on jo pelastanu mut monta kertaa.
 
Sit siinä on kaverina yläoktaaveri kolmella potikalla, että saa joko hintsun efektin tai täysin överit Crazy Horse räjähtelyt. Ilman tuota pedaalia en pelaa enää! Paras sooloboosti on semmonen, joka irrottaa amalgaamit. Mielellään polkastaan päälle vasta soolon puolivälissä.

Myrkky Nuoli: Jesh, pistä koodia jos hyörit täällä. Ja hyvä jes, Ouluun sielumme halajaa! Kyllä me vaihtarit järkätään tarpeen tullen. Toi mun on siis Germanium Fuzz Facesta jatkettu hässäkkä, Arbiterin orkkikseen pohjautuupi. Speksit on hyvin lähellä Sunfacea ja NOS NKT275 trankut hyvin pitkälti täydellisillä spekseillä omaan makuun. Oon lisänny siihen BIAS potikan ja tonestackin, joka on käytännössä Big Muffin tonestack ylösalasin, eli se buustaa koko ajan vähän keskialuetta = leikkaa aina läpi, myös pörinäasetuksilla. Sillei TS:mäisesti, mutta reilusti vähemmän. Eli pehmeästi, ei kirskuvasti.
 
Ite tone-potikka vaikuttaa huomattavasti sitä särösaundia enemmän siihen millaseks se puhdistuu kitaran volapotikasta. Sen puhdistetun saundin kirkkauteen nääs. Eli keskialue on koko ajan pikkusen korostettuna ja treblen/basson suhde vaihtelee. Eli liian kirkkaan puhdistumisen saa kuriin ja toisaalta mahdollistaa myös tosi tumman fuzz-saundin ja piiskaavat kirkkaat cleanit. Ja ylipäätään voi kalibroida eri kitaroiden mikkejä puhdistumaan mieleiseksi. Vähän pitäs ruuvata vielä skaalaa laajemmaks toneen, mutta tuollaisenaankin se on jo pelastanu mut monta kertaa.
 
Sit siinä on kaverina yläoktaaveri kolmella potikalla, että saa joko hintsun efektin tai täysin överit Crazy Horse räjähtelyt. Ilman tuota pedaalia en pelaa enää! Paras sooloboosti on semmonen, joka irrottaa amalgaamit. Mielellään polkastaan päälle vasta soolon puolivälissä.
 
Jees, olemme koodeissa keikka-asioiden tiimoilta!
 
Olen tainnutkin nähdä tämän futsin facebookissa, melkoinen alus! Mainioita ominaisuuksia, voisin kuvitella tuon Biasin puolustavan paikkaansa germanium-futsissa ja keskitaajuuskorostus ei pahaa varmasti tee näin konstikkaassa kytkennässä. Jossain vaiheessa otan testiin jonkin hyvän germanium-futsin, Analogmanin Sunfacet ja siihen perustuvat on tässä suhteessa erittäin kehuttuja efektejä.

Varsinaiset treenit soitettu tuon Fuzz Facen kanssa, muutamia huomioita: soundaa ihan pirun hyvältä yksinään mutta Soul Food perässään menetti futsisen teränsä ja joutui säätämään SF:n asetuksia lähes jatkuvasti että sai eri biiseissä järkevää jälkeä irti. Futsi ei myöskään puhdistunut kitaran volumella enää halutulla tavalla. Nakkasin Soul Foodin pois ketjusta ja pienen säädön sekä etsiskelyn jälkeen rokki soi taas. Ihan hemmetin hyviä soundeja saa irroitettua pelkästään tästä futsista kitaran volumen kanssa pelaamalla.
 
Keskitaajuudet on tosiaan Fuzz Facessa kortilla mutta vahvistimen bright switchin ja voluumin kanssa pelaamalla tän kanssa voi elää ihan hyvin. Tekisi mieli kokeilla Catalinbreadin Dirty Little Secretiä tuon kanssa. Mieli tekis myös lisää fuzzeja, joku hyvä germanium-fuzz ois kiva ottaa testiin.

Sarko: Keskitaajuudet on tosiaan Fuzz Facessa kortilla mutta vahvistimen bright switchin ja voluumin kanssa pelaamalla tän kanssa voi elää ihan hyvin. Tekisi mieli kokeilla Catalinbreadin Dirty Little Secretiä tuon kanssa. Mieli tekis myös lisää fuzzeja, joku hyvä germanium-fuzz ois kiva ottaa testiin.
 
Toistan ittiäni, mutta suosittelen skuuppifuzzin kaveriksi taas Stone Deafin PDF-1:stä. Sillä saa keskarit takas. Varmaan EQ:lla voi saada samansuuntaisia tuloksia, en oo kyllä kokeillu, kun ei equa talossa ole.

Muovinen: Toistan ittiäni, mutta suosittelen skuuppifuzzin kaveriksi taas Stone Deafin PDF-1:stä. Sillä saa keskarit takas. Varmaan EQ:lla voi saada samansuuntaisia tuloksia, en oo kyllä kokeillu, kun ei equa talossa ole.
 
PDF-1 on kyllä fuzzin hyvä ystävä.

Gabe: PDF-1 on kyllä fuzzin hyvä ystävä.
 
Onkohan olemessa FF-henkistä fuzzia, jossa on keskialueen korostus tyyliin PDF-1? Moinen kun löytyisi yhdestä purkista.
Ittellä on ollut ongelmana fuzzien kanssa juurikin tuo keskiäänten puute. Tämä etenkin bändisoitossa. Kotona yksin himmaillen tilanne on luonnollisesti toinen, kun basso ja muut kitarat puuttuvat.