Kitarat: kitarakamat ›

Ruutukunkku: Taitaa olla jo saman toistoa, mutta eniwei..
 
Kyllä minusta noista skaaloista, radiuksista ja muista intonaatioista on syytä alkaa huolehtimaan sitten, kun soittotunteja on takana sen verran, että tulee tunne siitä, että hallitset jossain määrin soitintasi. Ehkä niitä mahdollisia puutteita/vikoja on siihen mennessä ilmaantunut jo itsestään. Tai sitten ei. Se että kitara on edes jonkinlaisissa säädöissä on mielestäni aloittelijalle paljon tärkeämpää, kuin jokin tietty specksi.
 
Jos pääset kokeilemaan soittimia, niin ilman muuta kauppaan hipelöimään erilaisia kitaroita. Itse, niinkuin moni muukin, ostin ensimmäisen sähköisen kitarani postimyynnistä. Kävi ihan ok säkä, kitara käytössä edelleen, hieman tuunattuna tosin.
 
E: Ostinkin sitten parin vuoden jälkeen toiseksi kitarakseni oikeen Ameriikan standardin. Siinä vaiheessa joku kylän pojista kyseli, että minkäs mittasella skaalalla se fenderi muuten on?
Vastasin että "Täh?!". :)
 
Vahvaa komppia. Esim. itse olen soitellut yli 20 vuotta, eikä siitä nyt montaa vuotta ole, kun kunnolla tajusin, mitä nuo skaalaerot vaikuttavat käytännössä. Olihan mulla lespa ja strato vuosia, mutta keskityin enemmän soittamiseen kuin mihinkään muuhun. Ja toki ne tuntuivat erilaiselta, mutta lespa jäi laukkuun ikään kuin luonnostaan ilman sen suurempia analyysejä.
 
Ostaa nyt sen, joka miellyttää omaa silmää enemmän ja tuntuu inspiroivammalta. Toki kannatan sitä, että menee musaliikkeeseen ja testaa kumpaakin. Luulen, että vaikkei ymmärrä niistä mitään, niin toinen voi tuntua silti mukavammalta kädessä. Vaikkei ymmärtäisi skaaloista ja radiuksista mitään. Ottaa sitten sen mukavamman.
 
Minusta kannattaisi ehdottomasti ostaa suomalaisesta kivijalkakaupasta. Tod näk saa samaan hintaan ja halvemmalla, mutta mikä sitäkin tärkeämpää, niin muistaa vaatia säädöt kaupan päälle. Huom, kaupan päälle, ei maksa niistä erikseen. Tärkeämpää, kuin mahdollinen muutaman euron säästö, on se, että saa kitaran säätöihin. Jos säädöt ovat huonot, voi soittaminen olla ylitsepääsemättömän vaikeaa. Ja jos ostaa 150 kitaran, niin mitä järkeä on maksaa 40-50 säädöistä erikseen ammattimiehelle vain siksi, että saa tilata ulkomailta ja odottaa viikon verran pakettia saapuvaksi. Liikkeestä mieleisen kitaran saa testauksen jälkeen heti käteen ja hyvissä säädöissä.
 
Myös torilta käytetty on hyvä vaihtoehto. Esim. yli kolmen sadan kelpo Tokaita saa parhaimmillaan 150 euroon. Squjuen hinnoista en niin tarkkaan tiedä, mutta epäilen, että sama juttu. Samoin Epin, Vintagen ym. kanssa...

Suosittelisin lespaa siksi, että lyhyemmän skaalan takia kevyempi aloittelijan sormille ja tiukemman radiuksen takia helpompi bendata. Mukavampi aloitella kun näpit ei mene niin kipeäksi heti. Myös vibratalla on alussa aika turha kun pitää keskittyä itse soittamiseen eikä divebombeihin. Toisaalta, jos virittää alavireisiin heviä soittaessa 25,5" skaala onkin ihan jees. Mutta sitten taas sinkkumikit ei ookaan niin jees hevissä. :/

Generalissimo: Suosittelisin lespaa siksi, että lyhyemmän skaalan takia kevyempi aloittelijan sormille ja tiukemman radiuksen takia helpompi bendata. Mukavampi aloitella kun näpit ei mene niin kipeäksi heti.
 
Tatsi on erilainen muttei välttämättä mitenkään helpompi.
 
Myös vibratalla on alussa aika turha kun pitää keskittyä itse soittamiseen eikä divebombeihin.
 
Riippuu ihan siitä mitä soittaa ja miten. Vibratallalla voi tehdä muutakin kuin divebombeja ja siinä on oma saundinsa.
 
Mutta sitten taas sinkkumikit ei ookaan niin jees hevissä. :/
 
Kyllä ovat. Ihan mitä tahansa voi soittaa niillä.
 
Aloittelijan pitää miettiä mikä näyttää, tuntuu ja saundaa hyvältä, missä järjestyksessä nyt itse kokee tarpeellisimmaksi. Strato on hyvä, fiksusti suunniteltu, monipuolinen ja kestävä.

varpio: Tatsi on erilainen muttei välttämättä mitenkään helpompi.
 

 
Riippuu ihan siitä mitä soittaa ja miten. Vibratallalla voi tehdä muutakin kuin divebombeja ja siinä on oma saundinsa.
 

 
Kyllä ovat. Ihan mitä tahansa voi soittaa niillä.
 
Aloittelijan pitää miettiä mikä näyttää, tuntuu ja saundaa hyvältä, missä järjestyksessä nyt itse kokee tarpeellisimmaksi. Strato on hyvä, fiksusti suunniteltu, monipuolinen ja kestävä.
 
Uskallan väittää omasta kokemuksesta, että lyhytskaalainen on kevyempi soittaa. Ei tarvi sormilla painaa niin lujaa ja koska radius on tiukempi, bendailu on kevyempää. Kielet saa myös matalemmalle.
 
Uskallan myös väittää, että tuollaisessa ~100€ kitarassa niin vakiomikeillä lähtee humppareilla tymäkämpi metallisoundi mitä sinkuilla. Eri asia tietenkin, jos alkaa erikseen ostamaan kuumimpia sinkku-aktiivimikkejä.
 
Aloittelijan pitäisi (IMO) saada vain sävelet ja soinnut soimaan vain puhtaasti ja myöhemmin miettiä niitä keinutuksia tallalla.
 
Soundi ei ehkä ihan alussa ole niin tärkeä asia, vaan mieltymys kehittyy vuosien myötä ja sitten tietää mitä soundia haluaa. Tietenkin tämä riippuu paljon mitä soittaa, jos vetää jotain pop-rokkia ja kantria niin strato on just hyvä, mutta jos metallia veivaa niin mahonkiset humpparikepit todennäköisesti enempi ok.
 
t: Stratolla soitteleva.

Mulla meni aikoinaan yli kymmenen vuotta ja kaksi LP-tyyppistä sähkistä ennenkuin tajusin että se soundi josta olin eniten levyillä tykännyt lähtee Stratosta.

Generalissimo: Uskallan väittää omasta kokemuksesta, että lyhytskaalainen on kevyempi soittaa. Ei tarvi sormilla painaa niin lujaa ja koska radius on tiukempi, bendailu on kevyempää. Kielet saa myös matalemmalle.
 
Nojuu, kiistanalaista lienee vain se onko kieliä tarpeellista saada kovin matalalle.
 
Uskallan myös väittää, että tuollaisessa ~100€ kitarassa niin vakiomikeillä lähtee humppareilla tymäkämpi metallisoundi mitä sinkuilla. Eri asia tietenkin, jos alkaa erikseen ostamaan kuumimpia sinkku-aktiivimikkejä.
 
Ei yleensä kannata ostaa ~100€ kitaraa. Myöskään ei ole välttämätöntä käyttää kuumia eikä aktiivimikkejä, ihan tavallisilla perusyksikelaisillakin voi soittaa hevimusiikkea.
 
Aloittelijan pitäisi (IMO) saada vain sävelet ja soinnut soimaan vain puhtaasti ja myöhemmin miettiä niitä keinutuksia tallalla.
 
Se taas riippuu siitä mitä soittaa. Vibrakammen käyttö ei ole kaikille mitenkään muusta soittamisesta erillinen asia.
 
Soundi ei ehkä ihan alussa ole niin tärkeä asia, vaan mieltymys kehittyy vuosien myötä ja sitten tietää mitä soundia haluaa.
 
Tokihan, mutta omista kuuntelumieltymyksistäkin voi lähteä vähän arvaamaan mistä se oma saundi voisi löytyä. Minusta kannattaa alusta lähtien pyrkiä löytämään se, tai ainakin sellainen jota kuuntelee edes itse jossakin määrin mielellään.

varpio: Nojuu, kiistanalaista lienee vain se onko kieliä tarpeellista saada kovin matalalle.
 

 
Ei yleensä kannata ostaa ~100€ kitaraa. Myöskään ei ole välttämätöntä käyttää kuumia eikä aktiivimikkejä, ihan tavallisilla perusyksikelaisillakin voi soittaa hevimusiikkea.
 

 
Se taas riippuu siitä mitä soittaa. Vibrakammen käyttö ei ole kaikille mitenkään muusta soittamisesta erillinen asia.
 

 
Tokihan, mutta omista kuuntelumieltymyksistäkin voi lähteä vähän arvaamaan mistä se oma saundi voisi löytyä. Minusta kannattaa alusta lähtien pyrkiä löytämään se, tai ainakin sellainen jota kuuntelee edes itse jossakin määrin mielellään.
 
Noh, kieliä ei tietenkään ole pakko pitää matalimmalla, mutta jos haluaa niin lespassa saa matalemmalle. Tietenkään satasen kitaraa en ostaisi, mutta aloittaja näin meinaa tehdä. Heviähän voi soittaa vaikka kanteleella ja säkkipillillä toki. Vibrakampi ei ole imo aloittelijalle niin välttämätön, että sen olemassaolo olisi oleellinen aivan aloittelijalle, toki ei se haittaakaan. Tärkiämpää, että kitaraa on kevyt soittaa ja jos soittaa heviä niin humppareilla lähtee todennäköisesti satasen kepeistä tymäkämpi soundi.
 
Pistän tässä tapauksessa "helpposoittoisuuden" soundin edelle, koska imo se on tässä hintaluokassa ihan aloittelijalle tärkiämpää.
 
e: Toki myös kiinteätallaiset on hippasen helpompia säätää.

Ymmärsin että se haettu hintaluokka oli "mielellään alle kolmensadan", ja se on jo ihan hyvä, varsinkin jos katsoo käytettyjä.
 
Halusin vain haastaa raakoja yleistyksiä joita en hyväksy, sekä puolustaa aloittelijan oikeutta ja mahdollisuutta ostaa strato. Tai vaikka tele jos tykkää.

En huomannut että hintaluokka nousi, mutta siltikin lyhytskaalainen on imo kevyempi soittaa, myös bendata jos on tiukempi radius ja humppareista lähtee tod näk metallisempi meno oli se hinta nyt mitä on.
 
Strato on just hyvä ja sillä itekki soittelen, mutta ekaksi kepiksi ottaisin silti semmosen jossa on lyhyt skaala, humpparit, kiinteä talla ja lättänämpi radius kun se ois sormille kevyempi aluksi. Ja päätyisin stratoon sen jälkeen. =)
 
ps. oma eka sähkis oli strato-johdannainen (eli kopio straton spekseillä). Seuraava Jackson olikin jo paljon mukavempi soittaa aloittelijalle.

Generalissimo: Noh, kieliä ei tietenkään ole pakko pitää matalimmalla, mutta jos haluaa niin lespassa saa matalemmalle.
 
Sori OT mutta mihinköhän munstaan tämä nyt perustuu?

Mun mielestä aloittelijalle tärkein juttu on toimiva viritys ja hyvä nauhatyö. Jos kitara rämisee ja sitä ei saa vireeseen, soittointo loppuu samoin tein. Kaikkein paras mun mielestä ois että mukana kitaran hommaamisessa olisi joku kokenut kaveri joka on senverran fiksu, ei tuputa omia fiksaatioitaan ostoprosessiin mukaan vaan osaisi auttaa valinnassa analyyttisesti.
 
Mun pari kommenttia.
 
- Jos haluat soittaa raskaampaa rockia, tallahumbucker kitaraan.
- kiinteä talla (ei kampea). Säätäminen on helpompaa ja ongelmien ilmetessä liikkuvia osia on kirjaimellisesti vähemmän.
- Jos olet pienikätinen niin sitten ohutta kaulaa kaikissa suunnissa, muuten aivan sama.
- Osta mieluiten käytettynä, jos kitara ei kiinnostakkaan niin saat todennäköisemmin rahat takaisin poismyydessä ja käyttämällä rahasummalla voi ostaa ladukkaammantasoisia malleja.

Komppaan Varpiota, vaikka ymmärrän myös vastakkaisen pointin. Toki lyhyt skaalaisella on bendaukset helpompia, mutta asiaa voi kompensoida kielien paksuudella. Ysi-setti stratoon, niin varmasti menee bendaukset siinä kuin lespallakin.
 
Kyllä stratosta saa kielet niin alas kuin tarve vaatii. Samoin 7,25" radiuksella onnistuu bendaukset siinä kuin 12" radiuksellakin. Mulla on aina ollut 7,25" radius, eikä ole koskaan ollut mitään ongelmia bendauksissa ja kaiken lisäksi bendailen todella paljon.
 
Minusta yleistys, että 12" radius on helpompi soittaa on väärä. Minusta 7,25" on helpompi. Tämä on mielestäni täysin soittajakohtainen asia, eikä selviä kuin kokeilemalla.
 
Samoin sen straton tallan voi pistää kunnolla kantta vasten, niin ei ole virityksissä tai kielten vaihdossa mitään ongelmia. Kelluvaa tallaa en kyllä suosittelisi aloittelijalle, mutta se on vain oma mielipiteeni.
 
Itselle ekaksi kitarakasi sattui strato, koska lähes kaikki 'idolitkin' soittivat stratoa ja se näytti minusta hienolta. Ja hyvä niin, koska myöhemmin osoittautui, että se oli juuri oikea kitara minulle. Lespalla olisin mennyt ojaan. Tällä haluan siis kertoa, että minusta mitään kitaraa ei voi periaatteessa pitää aloittelijalle toista parempana, vaan kyllä se on tuurista ja omista mieltymyksistä kiinni, kuinka hyvin siinä ekan kitaran ostossa onnistuu...

J.Nikkanen: Sori OT mutta mihinköhän munstaan tämä nyt perustuu?
 
Mulla ei oo lespaa, mutta 24,75" jackson, jossa aika iso radius, oiskohan ollu 16" ja jumbonauhat. Kyllä ne kielet vaan saa nuolemaan niitä nauhoja jos vertaa stratoon, jossa täytyy pitää korkiammalla, toki nauhat vaikuttaa myös. En tykkää kyllä pitää kieliä hirveän matalalla, mukavampi bendata kun ne on korkiammalla.
 
Lisäksi, strato on raskaampi bendata ja soittaa jos siinä on ysisetti verrattaessa lyhytskaalaiseen kitaraan jossa on ysisetti. En ole sanonut, että lyhytskaalaionen on PAREMPI , vaan KEVYEMPI soittaa ja siksi ihan aloittelijalle todennäköisemmin HELPOMPI imo sormien kannalta. Mulla oli kyllä sormet verellä aikanaan ihan ysisetinkin kanssa, mahtoi olla jopa klassisenkin kitaran kumikielienkin kanssa. =)

Generalissimo: Mulla ei oo lespaa, mutta 24,75" jackson, jossa aika iso radius, oiskohan ollu 16" ja jumbonauhat. Kyllä ne kielet vaan saa nuolemaan niitä nauhoja jos vertaa stratoon, jossa täytyy pitää korkiammalla, toki nauhat vaikuttaa myös. En tykkää kyllä pitää kieliä hirveän matalalla, mukavampi bendata kun ne on korkiammalla.
 
Lisäksi, strato on raskaampi bendata ja soittaa jos siinä on ysisetti verrattaessa lyhytskaalaiseen kitaraan jossa on ysisetti. En ole sanonut, että lyhytskaalaionen on PAREMPI , vaan KEVYEMPI soittaa ja siksi ihan aloittelijalle todennäköisemmin HELPOMPI imo sormien kannalta. Mulla oli kyllä sormet verellä aikanaan ihan ysisetinkin kanssa, mahtoi olla jopa klassisenkin kitaran kumikielienkin kanssa. =)
 
Niin eli ei perustu faktaan vaan munstailuun. Kyllä 25.5" tai vaikka 27" skaalaisessa saa ne kielet häiritsevän matalalle jos nauhat on kunnossa ja kaula on ok. Itsekkin pidän kieliä hieman korkeammalla kuin mitä soittimet antaa myöden. Demppiheviin jos mennään niin ei haittaa vaikka kielet hieman nauhoihin säriseekin, ei se sieltä vahvistimesta särön alta kuulu yhtään mihinkään. Mutta se on jo TOINEN juttu eli ihan ERI asia.

Sonya:
 
Nyt näyttäis olevan jotain alennusmyyntejä noissa F-musiikkien liikkeissä, en selannu listaa kovin tarkkaan mutta kenties kannattaa katella josko löytysjotain.
 
http://www.f-musiikki.fi/alennusmerkki

J.Nikkanen: Niin eli ei perustu faktaan vaan munstailuun. Kyllä 25.5" tai vaikka 27" skaalaisessa saa ne kielet häiritsevän matalalle jos nauhat on kunnossa ja kaula on ok. Itsekkin pidän kieliä hieman korkeammalla kuin mitä soittimet antaa myöden. Demppiheviin jos mennään niin ei haittaa vaikka kielet hieman nauhoihin säriseekin, ei se sieltä vahvistimesta särön alta kuulu yhtään mihinkään. Mutta se on jo TOINEN juttu eli ihan ERI asia.
 
Noissa stratoissa tuppaa olemaan radius pyöreämpi, toki esim 16" radius jumbonauhalliseen 25,5" kitaraan saa kielet yhtä matalalle mitä 24,75". Hieman raskaampi se on silti näpeille, joten siksi ajattelin tuota 24,75" skaalaista kun radius tuppaa olemaan noissa yleensä 12" ylöspäin.

pappasfin: Nyt näyttäis olevan jotain alennusmyyntejä noissa F-musiikkien liikkeissä, en selannu listaa kovin tarkkaan mutta kenties kannattaa katella josko löytysjotain.
 
http://www.f-musiikki.fi/alennusmerkki
 
Sieltä löytyi hyviä kitaroita, mutta halvin oli sen 244€. Itsekkin menin vähän alesokeana retkuun.

Kiitos kaikille neuvoista, kävin F-musiikissa tänään katselemassa ja kokeilemassa ja luultavasti hankin kitaran ja vahvarin ennemmin sieltä kuin thomannilta.

sonya: Kiitos kaikille neuvoista, kävin F-musiikissa tänään katselemassa ja kokeilemassa ja luultavasti hankin kitaran ja vahvarin ennemmin sieltä kuin thomannilta.
 
Viisas päätös. Ja muista pyytää säädöt kaupan päälle. Soiton opettelu on tuskaa, jos säädöt ovat pahasti pielessä, mutta hyvillä säädöillä halpakin soitin voi olla yllättävän hyvä...