Muut soittimet ›

jone-70: Juu, kyllä se tuntuu toimivan. Meikä vaan, niin vähän soittanut, että pikkusen on vielä rämpytystekniikka hukassa. Aikansakko hakkaa, niin kyllä se vaan sieltä löytyy. Joitain kohtia oon muuttanut, mutta eipä ne tuolla tabinetissä oo kiveen hakattua totuutta nuo soinnut. Näyttää pääsevän aika pitkälle ihan perus-soinnuilla, c d f g am em. Helppoja otteita näin alkuun, pikku hiljaa kun taidot kasvaa, niin lisäillään sointuja repertuaariin. Mukavaa hommaa, meinaa vaan päivät loppua kesken. Matti Eskon rekkamiehen tuossa eilen ja tänään opetellut, mukava ralli.
 
Joo, noilla soinnuilla pääsee pitkälle. Ja, voihan joitakin monimutkaisia sointuja yksinkertaistaakin ukulelelle sopivammaksi.
 
Mutta mukavintahan tossa on, että koko ajan kehittyy!

Tähän kovan soitannon väliin kysymys: kiinnostaako ketään ylipäätään esittää klassisia uke-kappaleita suomeksi?
 
Minulla olisi tarjota (omasta mielestäni) ihan kelpo ja orkkikselle < 85% uskollinen käännös George Formby-klassikosta When I'm cleaning windows.
Kuulin tuon tsipaleen ja rupesi niin kiinnostamaan että ensin käänsin sen ja nyt pitäisi sitten hankkia ukulele.

En ole ikinä kuullutkaan George Formbysta enkä oikein tiedä mitä tarkoitetaan klassisella uke-kappaleella. Sellaistako joka on sävelletty alun perin ukulelea varten?
Me suomalaisten kappaleiden perään haikailijat (ainakin minä) tarkoitamme mitä tahansa suomessa sävellettyjä ja sanoitettuja ikivihreitä, jotka on sovitettu uken äänialalle. Suomalaisena pidän myös kappaleita, jotka ulkomaisesta alkuperästään huolimatta ovat joko unohtumattoman tulkinnan tai mainioiden sanojen (tai molempien) tai jonkin muun syyn takia profiloituneet suomalaisiksi. Minusta esimerkiksi "Elämää juoksuhaudoissa" ja "Olen suomalainen" ovat kappaleita, joiden alkuperällä ei enää ole väliä.

Kyllähän Ukulele Ike, Formby, Cliff Edwards, Sol Hoopii, Tiny Tim jne matskua voi kutsua ukuleleklassikkomatskuksi.
 
Geroge Formbyllehän on appreciation societykin briteissä, jonka jäsenenä oli muun muassa George Harrison. Formbyn strummaus on legendaarista ja kovasti matkittua.

Laitetaanpa linkki sitten Georgesta http://www.youtube.com/watch?v=sfmAeijj5cM
Tämä löytyy minulta väännettynä suomeksi. Käsittääkseni tuo on Georgen suurin hitti. Toinen suosittu oli Leaning on a lamppost. Vika Georgen biisi oli Banjo boy, jonka Raittisen veljekset aikoinaan esittivät suomeksi.

No nyt on tullut sivistys aukkoon ja alan oivaltaa mitä tarkoitetaan klassisilla uke-kappaleilla. Valitettavasti on tunnustettava että ei ainakaan minua kiinnosta. Ainoa tuttu nimi tuolla pari viestiä ylempänä oli George Harrison.. Innostuin ukulelesta lähinnä UOGB:n ja heidän keskeisen ideansa takia: esitetään kahdeksalla ukella muista yhteyksistä tuttuja ja suosittuja kappaleita hauskasti ja virtuoosimaisesta. Eipä taitaisi Formby-tyypppisellä ohjelmistolla tulla Tampere-talo täyteen, tai Sydneyn oopperatalo.

Jonkinverran taitaa kiinnostaa kun jaksat vastailla :D uogb minuakin kyllä enempi innostanut, mutta virtuoosimaisessa soolosoittamisessa on oma mielenkiintonsa, soittajana enempi kuin kuulijana. Siis shimabukurot ja rytmikkäät strummaajat (varsinkin kun kitaralla harvemmin noita monipuolisia strummeja tulee soitettua (flamencossa toki))

Ukekuumeeseen sairastuneena aattelin tämänlaista ukulelea käydä huomenna vilkaisemassa yhdellä kaverilla ja hyvin mahdollisesti poistankin kyseisen yksilön häneltä kun hyvään hintaan on myymässä
 
http://www.gewamusic.com/uk/produkt … n/gewa-ukulele-mahagoni-massiv.html
 
Onkos kokemuksia noista Gewan vekottimista? Voisi ainakin kuvitella että ihan asiansa ajavia vehkeitä ovat, kun hintaakin tuolla mallilla näyttäisi F-musiikissa olevan 199€

Fat Masterson: Eipä taitaisi Formby-tyypppisellä ohjelmistolla tulla Tampere-talo täyteen, tai Sydneyn oopperatalo.
 
Tähän voisi sanoa yksinkertaisesti: Mitä sitten? Tekeekö se alkuperäisistä uke-kappaleista arvottomampia?
 
Epäilen, että 99,9% maailman bändeistä ei myisi kumpaakaan täyteen siten, että kulujen jälkeen pääsisi edes omilleen. Mutta mitä tuolla tiedolla on minkään kanssa tekemistä?

Funkånaut: Tähän voisi sanoa yksinkertaisesti: Mitä sitten? Tekeekö se alkuperäisistä uke-kappaleista arvottomampia?
 
Epäilen, että 99,9% maailman bändeistä ei myisi kumpaakaan täyteen siten, että kulujen jälkeen pääsisi edes omilleen. Mutta mitä tuolla tiedolla on minkään kanssa tekemistä?
 
Yritin vain vastata ossi m. hurjan esittämään kysymykseen kun ei siihen kukaan muukaan vastannut ja myös jotenkin perustella kantani.

jone-70: No melkein tuon arvasinkin, ettei löydy kotimaisia. Pittää liittyä tuonne ukulelesivuille. Mutta olispa mahtava homma, jos jollakin riittäs intoa perustaa tabinetin kaltainen sivusto, vaikkapa ukutabi. Ukulele tuntuu olevan aika helppo soitin, muutaman otteen renkutuksia oppii soittamaan parissa päivässä. Jopa kokematonkin soittaja oppii helposti, niin kuin esim. minä.
 
Aika moneen "suomalaiseen" klassikkoon löytyy uketabit tai tuubivideo alkuperäiskielellä etsittäessä. Muutamaan suomalaiseen olen itsekin innostunut tekemään sovitusta esim: tähdet, tähdet: https://www.youtube.com/watch?v=uBdUJcyHTPI

Funkånaut: Itse katon tabinetistä soinnut ja soitan ne vain ukulelella.
 
Tabinetin kaveriksi kannattaa myös ottaa esim. http://tabtransposer.com/ jolla voi muuntaa soinnut sävelasteikosta toiseen ukulelelle paremmin sopivaksi. Tuolta saa samalla myös kuvat uke soinnuista, mutta biisistä riippuen kannattaa myös kokeilla vaihtoehtoisia sointuja. Itselle http://ukulelehelper.com/ on ollut kullanarvoinen työkalu juuri tähän tarkoitukseen.

Täällä olisi yksi musiikkiasiosta mitään tietämätön joka haluaisi aloittaa musisoinnin.
 
Ukulele vaikuttaa kivoimmalta soittimelta. Onko siitä kuitenkaan ensisoittimeksi? Jos on, niin minkä kokoisesta olisi hyvä aloittaa? Kokoja olen tutkinut vain netistä, lähin musiiikkiliikekkin kun on yli 300km päässä... Entä sitten hintahaarukka? Sijoittamisessa kun on aina riskisnsä! En tiedä tästä innokkuuden kestosta niin en uskalla kovin suuria rahoja tähän touhuun sijoittaa. Toisaalta liian huono soitin voi latistaa intoa.
 
Kaikenlainen apu ja neuvonta otetaan vastaan!

Tyttiq: Täällä olisi yksi musiikkiasiosta mitään tietämätön joka haluaisi aloittaa musisoinnin.
 
Ukulele vaikuttaa kivoimmalta soittimelta. Onko siitä kuitenkaan ensisoittimeksi? Jos on, niin minkä kokoisesta olisi hyvä aloittaa? Kokoja olen tutkinut vain netistä, lähin musiiikkiliikekkin kun on yli 300km päässä... Entä sitten hintahaarukka? Sijoittamisessa kun on aina riskisnsä! En tiedä tästä innokkuuden kestosta niin en uskalla kovin suuria rahoja tähän touhuun sijoittaa. Toisaalta liian huono soitin voi latistaa intoa.
 
Kaikenlainen apu ja neuvonta otetaan vastaan!
 
Sehän onkin ehdottomasti yksi parhaista valinnoista! Ukulele on helppo ja edullinen soitin, jolla voi nopeasti oppia kivoja juttuja. Puolessa tunnissa voi oppia perussoinnut, joilla voi soittaa miljoonia biisejä - ja toisaalta haastetta riittää vaikka tähän pyrkiessä:
 
http://www.youtube.com/watch?v=PB3RbO7updc
 
Ukulelensoitto luo varmasti myös pohjaa muidenkin kielisoitinten, ainakin kitaran, opettelulle soittoharrastuksen mahdollisesti jatkuessa.
 
Ihan hyvä sopraanoukulele irtoaa varmasti alta satasen. Kahdenkympin Paavo Pesusieni -ukistakin pystyy soittamaan, mutta pienellä lisäpanostuksella saa kunnon pelin. Halvan ukulelen sointia voi parantaa myös ostamalla laatukielet. Kannattaa ostaa viritysmittari, koska halvat ukulelet menevät nopeasti epävireeseen.
 
En ole todellakaan mikään asiantuntija, laitoin ukulelen muutaman vuoden epämusikaalisen kitaranrämistelyn jälkeen eikä ukista ollut lainkaan vaikea opetella soittamaan. Netistä löytyy kaikki tarpeellinen fakta sointutaulukoista tabeihin. Uskollinen ukuleleystäväni on Ibanezin UKS10, joka lienee maksanut muutama vuosi sitten runsaan satasen. Suositeltava valinta, soi täyteläisemmin kuin halvimmat mahdolliset pelit ja on kestänyt monet reissut, esiintymiset ja metsäretket. Useat tutut ovat rämpytelleet vuosikausia halpisukiksia reissusoittimina, joten jos raskit panostaa vain minimaalisesti, sellaisestakin pystyy repimään soittoiloa.
 
Kauppareissulle vaan! Tai miksipä nettikaupastakin ei voisi tilata, hyvin pakattu ukulele kenties kestää postimatkan tai matkahuollon tuottamat koettelemukset.

Ite hommasin Kala Makala Dolphinin (36 €) tossa reilu vuosi sitten. Aquilan kielet tuli tietenkin hommattua myös. Itellä on useita vuosia pianon soittamista taustalla ja ainakin omaan korvaan kuulostaa älyttömän hyvältä tuo Makala. Tottakai noissa sopraanoissa on aina se oma leikkisä vivahteensa. Tosi hiljaisiahan nuo on, mutta muuten olen ollut erittäin tyytyväinen. Kaulan juuresta on maalipinta hieman lohkeillut, joten jonkinlaista elämää siellä saattaa esiintyä. Ei kuitenkaan ole vääntynyt mikään paikka silminnähtävästi. Muutenkin maalit on erittäin heikosti kiinni (kolahti lattiaan niin lohkesi nätisti iso pala irti satulasta =D)
 
Ja vaikka ite soittelen pianoa ja kitaraa suht. vakavasti, niin kyllä se ukulele tulee aina ensimmäisenä napattua syliin tylsyyden iskiessä.
 
Lisäksi kun ukella opettelee muutaman soinnun, parit rämpytykset ja näppäilyt, niin alkaa soittaminenkin kuulostamaan älyttömän hyvälle. Ja nuo tosiaan oppii kevyesti yhdessä viikossa kunhan vaan jaksaa harjoitella.
 
(Onko tässä videossa soitettava uke tenori matalalla G:llä? http://www.youtube.com/watch?v=YkOR3cGRgyo)

Matala G tuossa, miten muuten soitteleeko kukaan enää uhkea, kun tuntuu, että tämä säie on melkein kuollut. Itse tässä keräilen intoa kun olen löytänyt ko soittimen... Sopraano ja konsertti kokoinen löytyy ja tenori on postissa kohti Suomea :)
 
Locobase: Ite hommasin Kala Makala Dolphinin (36 €) tossa reilu vuosi sitten. Aquilan kielet tuli tietenkin hommattua myös. Itellä on useita vuosia pianon soittamista taustalla ja ainakin omaan korvaan kuulostaa älyttömän hyvältä tuo Makala. Tottakai noissa sopraanoissa on aina se oma leikkisä vivahteensa. Tosi hiljaisiahan nuo on, mutta muuten olen ollut erittäin tyytyväinen. Kaulan juuresta on maalipinta hieman lohkeillut, joten jonkinlaista elämää siellä saattaa esiintyä. Ei kuitenkaan ole vääntynyt mikään paikka silminnähtävästi. Muutenkin maalit on erittäin heikosti kiinni (kolahti lattiaan niin lohkesi nätisti iso pala irti satulasta =D)
 
Ja vaikka ite soittelen pianoa ja kitaraa suht. vakavasti, niin kyllä se ukulele tulee aina ensimmäisenä napattua syliin tylsyyden iskiessä.
 
Lisäksi kun ukella opettelee muutaman soinnun, parit rämpytykset ja näppäilyt, niin alkaa soittaminenkin kuulostamaan älyttömän hyvälle. Ja nuo tosiaan oppii kevyesti yhdessä viikossa kunhan vaan jaksaa harjoitella.
 
(Onko tässä videossa soitettava uke tenori matalalla G:llä? http://www.youtube.com/watch?v=YkOR3cGRgyo)

weelie: Enpä ole paljoa soitellut. Ja ainoat keskustelut mihin olen osallistunut on Facebookissa ("Finnish Ukulele Network FUN" ja "Helsinki Ukulele Collective"), mutta ei sielläkään nyt ihan päivittäin tapahdu.
 
EDIT: Ukettimeni ovat:
Soprano: Koaloha DGBE-vireessä (southcoastukes -kielet), Stagg perusmalli normivireessä (modattuna Hello Kitty tarroin, ja Aquiloin)
Concert: Eleuke -lankku-ukulele normivireessä (kielet alkuperäiset mustat)
Tenor: Banjolele.net -ukulelebanjo, low-G teräskielin (southcoastukes -kielet)
 
Kiintoisia soittimia ja ukuleleperehtyneisyyttä. Onko tuo ukulelebanjo sellainen kalvolla varustettu banjo, jota soitetaan tenoriukulelen sormituksilla ja kielijärjestyksellä? Ja kannattaako laittaa aquila-kielet sopraanoon, tuovatko merkittävää parannusta saundiin? (mulla on ghs-halpiskielet ja ibanezin melko edullinen ukis, josta selitin aikaisemmin tällä sivulla)

njihe: Kiintoisia soittimia ja ukuleleperehtyneisyyttä. Onko tuo ukulelebanjo sellainen kalvolla varustettu banjo, jota soitetaan tenoriukulelen sormituksilla ja kielijärjestyksellä? Ja kannattaako laittaa aquila-kielet sopraanoon, tuovatko merkittävää parannusta saundiin? (mulla on ghs-halpiskielet ja ibanezin melko edullinen ukis, josta selitin aikaisemmin tällä sivulla)
 
Jep, se on ukulele jossa ukulelen kaula (eli mensuuri, kielet ja vire) on banjon koppa. Banjolele eli ukulele banjo. Niitäkin saa montaa merkkiä, omani tosiaan amatöörin tekemä ja tenor-kokoinen. Alunperin (tyyliin 1920-luvulla) banjolelet olivat ymmärtääkseni aina sopranoja. Englannissa perinteisesti ukulelebanjoa(kin) kutsutaan ukuleleksi (koska tuo banjolele on ollut niin yleinen joskus 50-luvulla tms -> George Formby).
 
Edulliseen sopranoukuleleen laittaisin samantien Aquilat. Suuri ero, mielestäni. Jos on kallis soitin, voi olla että Aquilan voimakas saundi voi olla häiritsevä ja joku kalasiima (fluorocarbon) voi sopia paremmin. Tenoreissa monet käyttävät siimoja jne, ymmärtääkseni Aquila ei näissä niin suosittu. Ukulelebanjossani mielestäni Aquilan low-G setti oli saundiltaan paras, mutta se punottu G-kieli katkeaa turhan helposti (on niin ohut). Aquilallahan on vaikka kuinka paljon noita eri ukulele settejä, itse käyttänyt oikeastaan vain perussettejä (low-G tenor ja soprano / concert settejä). Muistaakseni concert setti oli jäykempi, mutta sopi myös sopranoon (jos jäykemmästä tatsista pitää).

weelie: Jep, se on ukulele jossa ukulelen kaula (eli mensuuri, kielet ja vire) on banjon koppa. Banjolele eli ukulele banjo. Niitäkin saa montaa merkkiä, omani tosiaan amatöörin tekemä ja tenor-kokoinen. Alunperin (tyyliin 1920-luvulla) banjolelet olivat ymmärtääkseni aina sopranoja. Englannissa perinteisesti ukulelebanjoa(kin) kutsutaan ukuleleksi (koska tuo banjolele on ollut niin yleinen joskus 50-luvulla tms -> George Formby).
 
Edulliseen sopranoukuleleen laittaisin samantien Aquilat. Suuri ero, mielestäni. Jos on kallis soitin, voi olla että Aquilan voimakas saundi voi olla häiritsevä ja joku kalasiima (fluorocarbon) voi sopia paremmin. Tenoreissa monet käyttävät siimoja jne, ymmärtääkseni Aquila ei näissä niin suosittu. Ukulelebanjossani mielestäni Aquilan low-G setti oli saundiltaan paras, mutta se punottu G-kieli katkeaa turhan helposti (on niin ohut). Aquilallahan on vaikka kuinka paljon noita eri ukulele settejä, itse käyttänyt oikeastaan vain perussettejä (low-G tenor ja soprano / concert settejä). Muistaakseni concert setti oli jäykempi, mutta sopi myös sopranoon (jos jäykemmästä tatsista pitää).
 
Kiitos vinkeistä. Täytyy testata jonkinlaisia perus-aquiloita, kunhan saan täydennettyä vähän musiikkirahastoani.