| Aihe: Vahvistimen biasointi | |
|---|
|
Moi!
Pureudun tähän monia askarruttavaan asiaan ja selitän juurta jaksaen mistä asiassa on kyse. Biasointi on helppoa jos sinulla on siihen oikeat välineet ja tiedät mitä olet tekemässä.
http://backstage.custom-sounds.com/ … sa-osa-2-putkivahvistimen-biasointi
Samalla kuulemme miten Albert Järvisen vahvistimet soivat Hurriganesin It Aint What You Don tahtiin.
Parhain terveisin
Kimmo Aroluoma |
|
No nyt tuli ihan täyttä timanttia tässä artikkelissa. Kiitos Kimmo! tuo biasointi on oikeasti ollut itselleni vähän hankala hahmottaa ja tämä artikkeli avasi asiaa merkittävästi. En ole tohtinut itse vahvistintani biasoida enkä ehkä hetkeen sitä vieläkokeile, mutta saatan teetättää BluesDeVilleeni biasmodin eli lisäyttää sinne sen nyt puuttuvan trimmerin. Toinen juttu on, että olisi vähän pakko varmaan ostaa tuollainen punanuppinen twini:-). Arvaan että nuo kyseiset eivät ole kaupan:-D
En osaa leikkiä, mutta minulla on ihan helvetisti leluja |
|
Hieno stoori ei pelkästään biasioinnista vaan King Albertista. Meille 60-luvulla syntyneille ikuisille wannabee-kitaristeille Albert oli se soittomies joka sai alun perin tarttumaan luuttuun.
Yhden keikan pääsin seuraamaan Hurriganes-ajan loppuvaiheissa kulisseissa alusta loppuun, enkä tuota kaikkine vaiheineen unohda koskaan. Noiden twinien myöhempiä vaiheita olisi mielenkiintoista seurata.
Ellei tänään niin sitten huomenna |
|
Huomaan että mun ajatukset karkaa heti muualle, kun tekninen jargoni alkaa, mutta silti mielenkiintoinen artikkeli ja lueskelin ilolla loppuun asti. |
|
J_Mantyla: Hieno stoori ei pelkästään biasioinnista vaan King Albertista. Meille 60-luvulla syntyneille ikuisille wannabee-kitaristeille Albert oli se soittomies joka sai alun perin tarttumaan luuttuun.
Yhden keikan pääsin seuraamaan Hurriganes-ajan loppuvaiheissa kulisseissa alusta loppuun, enkä tuota kaikkine vaiheineen unohda koskaan. Noiden twinien myöhempiä vaiheita olisi mielenkiintoista seurata.
Mulle tulee King Albertista joku ihan muu mieleen kuin Järvisen Albert. King on kyllä kova, ei käy kieltäminen.
Humina on mun särö ja feedback on mun laulaja. |
|
Loistava artikkeli, kiitos!
"Funkin up tonight!" |
 juki
24.09.2014 14:38:01 (muokattu 24.09.2014 14:43:53) | |
|
Hyvä artikkeli, tämäkin. Pääasiassa lontoon kielisiä termejä lukeneena nuo suomenkieliset vastineet tuntuvat aavistuksen vierailta. Samalla huomaa, että vaikka asian koittaisi esittää käyttäen minimimäärä rautalankaa niin kyllä niitä teknisiä nimikkeitä on pakko jonkin verran viljellä jo väärinkäsitysten minimoimiseksikin.
Yksi kysymys kuitenkin heräsi - kuvien perusteellä tuossa biasoitiin TAD 6L6WGC-STR putket noin 30mA:iin anodijännitteen ollessa siellä 457 lukemissa. Pitikö nuo eri kuvien lukemat keskenään kutinsa? Jos kyllä, niin eikös tuosta ole tuloksena juurikin aika kylmä bias, kun 6L6GC perheen (johon TADin 6L6WGC käsittääkseni kuuluu?) maksimianodihäviö on 30W eli 70% on siellä 21W kohdalla? Nyt allekirjoittaneesta nuo luvut vaan näyttää, että on biasoitu 6L6 putkityypin mukaan..
Ei se taito vaan se tatsi! Ja SOUNDI! |
|
Tuli just sopivaan aikaan kun mun pitää opetella biasointi. Tosin, en vaan tajunnut vielä mitään, mut täytyy varmaan lukea monta kertaa uudestaan.
Järki joskus jäässä mutta tukka yhä päässä. |
|
Metalkallo: Tuli just sopivaan aikaan kun mun pitää opetella biasointi. Tosin, en vaan tajunnut vielä mitään, mut täytyy varmaan lukea monta kertaa uudestaan.
Lue vielä tuo. Tuolla ohjeella minä opettelin.
http://www.uraltone.com/blog/putkivahvistimen-biasointi/ |
|
jusu68: Lue vielä tuo. Tuolla ohjeella minä opettelin.
http://www.uraltone.com/blog/putkivahvistimen-biasointi/
Tämä on hyvä ohje ja en voi kyllin suositella Uraltonen bias probea. Se on todella kätevä. Jos on vasta-alkaja, suosittelen todella vahvasti hankkimaan.
When in doubt, lower your expectations. |
|
Hyvä artikkeli, johon pieni korjaus : "Voltit (jännite) x ampeerit (virta) = watteja (teho). Mitä suurempia lukuja, sitä enemmän vahvistustehoa, eli ääntä."
Jos "äänellä" tarkoitat desibelejä, niin ehkä olisi hyvä tarkentaa, että vahvistimen antoteholla ei ole juurikaan merkitystä desibelien määrään. Se laite, joka muuntaa ne watit desibeleiksi, on nimeltään kaiutin, ja sen ominaisuudet määrittävät "äänen määrän".
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |
|
Joees: Mulle tulee King Albertista joku ihan muu mieleen kuin Järvisen Albert. King on kyllä kova, ei käy kieltäminen.
Noista Kingeistä Alppu oli mun mielestä tyylillisesti lähimpänä Freddie Kingiä.
Insanely happy |
 iec
25.09.2014 10:20:34 | |
|
uusiipe: Hyvä artikkeli, johon pieni korjaus : "Voltit (jännite) x ampeerit (virta) = watteja (teho). Mitä suurempia lukuja, sitä enemmän vahvistustehoa, eli ääntä."
Jos "äänellä" tarkoitat desibelejä, niin ehkä olisi hyvä tarkentaa, että vahvistimen antoteholla ei ole juurikaan merkitystä desibelien määrään. Se laite, joka muuntaa ne watit desibeleiksi, on nimeltään kaiutin, ja sen ominaisuudet määrittävät "äänen määrän".
Ei tuo nyt ihan noin mene. Ei voi yleistää noin rajusti. 1 watin ja 50 watin teholla tai 1W ja 100W tehoilla on suuri ero saavutettavassa maksimiäänenvoimakkuudessa ja psykoakustiikan perusteella noin 1-3dB ero äänenvoimakkuudessa on kuultavissa oleva ero. Vastaavasti 10dB ero (tehon kymmenkertaistuminen) vastaa havaitun/koetun äänenvoimakkuuden kaksinkertaistumista. Tietysti äänen taajuudella on merkitystä tässäkin asiassa ja myös ihmiset ovat yksilöitä ja kuulon herkkyys voi olla erilainen eri ihmisillä.
Taisit tarkoittaa että tehon kaksinkertaistamisella (+3dB lisäys) ei ole juurikaan merkitystä? Siinä olet oikeassa, mikäli tarkoitit niin. Ja myös siinä, että kaiuttimen herkkyydellä on suurin merkitys.
Tässä pieni havainnollistava karkea taulukko (1W suhteutettuna):
1W = Kaiuttimen herkkyys (dB)
2W = Kaiuttimen herkkyys (dB) + 3dB
5W = Kaiuttimen herkkyys (dB) + 7dB
10W = Kaiuttimen herkkyys (dB) + 10dB
15W = Kaiuttimen herkkyys (dB) + 12dB
20W = Kaiuttimen herkkyys (dB) + 13dB
30W = Kaiuttimen herkkyys (dB) + 15dB
40W = Kaiuttimen herkkyys (dB) + 16dB
50W = Kaiuttimen herkkyys (dB) + 17dB
60W = Kaiuttimen herkkyys (dB) + 18dB
100W = Kaiuttimen herkkyys (dB) + 20dB
-iec
Ja niin päin pois... |
|
Kaiuttimen herkkyys sekä tehollinen pinta-ala. 15w vahvistin 15" 102dB kaiuttimella soi kovempaa, kuin 100w vahvistin 10" 94dB kaiuttimella.
Toinen asia, mikä artikkelissa on hieman harjaanjohtavasti sanottu, oli että kylmä bias ei mahdollistaisi täyttä antotehoa ja että kuumalla biaksella antotehon voisi ylittää. Bias eli lepovirta ei juurikaan vaikuta siihen kuinka paljon watteja putkista saa ulos. Vahvistimen muuhun käyttäytymiseen sillä onkin suuri vaikutus.
Se mikä artikkelissa oli hyvin esitetty oli se miten epäbalanssissa olevat pääteputket muutaman kymmenen tai sadan käyttötunnin jälkeen "tasoittuvat" tai "asettuvat". Meille usein markkinoidaan sovitettuja pareja ja nelikoita. Tosiasiassa päätemuuntaja eikä vaiheenkääntäjä(putki) ei ole koskaan täysin balanssissa. Se putki, tai putkipari, joka tekee enemmän töitä, kuluu aluksi nopeammin, kunnes erot tasoittuvat ja pitkä sopuisa yhteiselo alkaa. Lievä epäbalanssi on kitaravahvistimessa jopa toivottava ominaisuus harmoonisten kannalta, mikä artikkelissa erinomaisesti mainittiinkin.
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |
 tommiot
25.09.2014 13:36:50 (muokattu 25.09.2014 13:37:47) | |
|
uusiipe: Kaiuttimen herkkyys sekä tehollinen pinta-ala. 15w vahvistin 15" 102dB kaiuttimella soi kovempaa, kuin 100w vahvistin 10" 94dB kaiuttimella.
Toinen asia, mikä artikkelissa on hieman harjaanjohtavasti sanottu, oli että kylmä bias ei mahdollistaisi täyttä antotehoa ja että kuumalla biaksella antotehon voisi ylittää. Bias eli lepovirta ei juurikaan vaikuta siihen kuinka paljon watteja putkista saa ulos. Vahvistimen muuhun käyttäytymiseen sillä onkin suuri vaikutus.
Ei kai siinä puhuttu antotehosta vaan anoditehohäviöstä? Eihän DC-tehohäviö kuitenkaan liity mitenkään kaiuttimelle menevään signaaliin. Mä meinasin kans puuttua tähän, mut en sit oikein tienny miten muotoilla asiaa. Bias toki vaikuttaa siihen kuinka kuumaa signaalia putkelle pitää ajaa, sillä saturaation saavuttamiseksihan pääteputken ohjaushila pitää ajaa 0 volttiin (ja siitäkin päästään vielä yli), ja kylmemmäksi biasointi siirtää ohjaushilaa kauemmas nollasta. Kuitenkaan anoditehohäviö ei ole suoraan verrannollinen signaalin voimakkuuteen (esimerkiksi A-luokassa anoditehohäviö pienenee kun putkeen syötetään signaalia, ja AB-luokan pääte myös toimii riittävän pienillä signaaleilla A-luokassa).
Päätteen säröytyessä anoditehohäviö alkaa aina pienentyä, sillä signaalin toisessa ääripäässä anodin jännitehäviö on 0, ja toisessa taas virta on 0.
Se mikä artikkelissa oli hyvin esitetty oli se miten epäbalanssissa olevat pääteputket muutaman kymmenen tai sadan käyttötunnin jälkeen "tasoittuvat" tai "asettuvat". Meille usein markkinoidaan sovitettuja pareja ja nelikoita. Tosiasiassa päätemuuntaja eikä vaiheenkääntäjä(putki) ei ole koskaan täysin balanssissa. Se putki, tai putkipari, joka tekee enemmän töitä, kuluu aluksi nopeammin, kunnes erot tasoittuvat ja pitkä sopuisa yhteiselo alkaa. Lievä epäbalanssi on kitaravahvistimessa jopa toivottava ominaisuus harmoonisten kannalta, mikä artikkelissa erinomaisesti mainittiinkin.
Kuitenkin huomattava epäbalanssi aiheuttaa sen, että muuntajan läpi virtaa tasavirtaa, joka taas ei ole toivottava asia, kun push-pull -päätemuuntaja ei semmoista kovin paljoa kestä. Toki molemmille päätepuoliskoille erikseen säädettävällä biasilla tämä voidaan korjata, jolloin jäljelle jää sit sitä toista harmonista kerrannaista tuosta epäbalanssista johtuen. |
iec
25.09.2014 15:26:32 | |
|
uusiipe: Kaiuttimen herkkyys sekä tehollinen pinta-ala. 15w vahvistin 15" 102dB kaiuttimella soi kovempaa, kuin 100w vahvistin 10" 94dB kaiuttimella...
Totta. Helpoin tapa saada lisää äänenvoimakkuutta on valita mahdollisimman herkkä kaiutinelementti (usein isokokoinen on jo herkempi johtuen kasvaneesta tehollisesta pinta-alasta ja suuntaavuuden lisääntymisestä). Lisää äänenvoimakkuutta saa vielä lisäämällä kaiutinelementtien määrää. Esim. 2x12:lla saadaan samalla teholla 1x12 verrattuna 3dB enemmän ääntä ja 4x12:lla 6dB enemmän ääntä. Tämä johtuu siitä että isompi kartiopinta-ala sovittaa mekaanisen liikkeen ilman kanssa paremmalla hyötysuhteella ääniaalloksi. Tuossa tietysti oletetaan, että kotelotyyppi on sama, mutta etulevyn mitat kasvavat säteilijöiden määrän lisääntyessä.
Tässä linkki jossa lisää asiaa kaiutinelementtien määrän lisäämisen vaikutuksista:
http://www.thegearpage.net/board/showthread.php?t=1138789
Varmaan eräs tunnetuimmista esimerkeistä aiheeseen liittyen on Voxin AC30 combo. Siinä on 2x12 Blue alnico-kaiutinelementit jotka ovat melko herkät. Lisäksi neljästä EL84:sta revitään melko reilusti tehoa (ilmeisesti oikeasti reilusti yli 30W). Lujaahan se vahvari soi käytännössä, vaikka on "vain 30-wattinen" :)
-iec
Ja niin päin pois... |
|
tommiot: Ei kai siinä puhuttu antotehosta vaan anoditehohäviöstä?... ...Kuitenkin huomattava epäbalanssi aiheuttaa sen, että muuntajan läpi virtaa tasavirtaa, joka taas ei ole toivottava asia, kun push-pull -päätemuuntaja ei semmoista kovin paljoa kestä...
Jaa, saattaa olla, että kirjoittaja puhuikin anoditehohäviöstä, sillä saturaation saavuttaminen eri biaksilla oli hyvin selitetty.
Totta, putkien liiallinen epätasapaino on pahasta. Näitäkin joskus näkee, kun on uusia ja vanhoja putkia laitettu samaan koneeseen.
Oikea bias tavallisilla kitaravahvistinputkilla on helppo saavuttaa. Mulla on tuossa työpöydällä KT61 putkilla oleva kokeiluvahvistin, jossa max suojahilajännite on 175V ja anodijännite 400V. Putki on erittäin hyväsoundinen kliineillä ja haluaisin niistä maksimitehot ulos mahdollisimman suurella headroomilla ja tietysti ajelen rankasti ylikorkealla anodijännittellä. Noiden jännitteiden suhteiden saaminen kohdalleen + biasointi siten, että suojahila ei ala toimimaan anodina on pahuksen hankalaa. Hermo menee kohta niitten kanssa!
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |
|
Mun naama saturoi 120 prosentin käyttöasteella, kun tota tekstiä lukee. |
|
Pojat, pojat, tämän jutun piti kait olla nimenomaan meille, jotka emme tajua hilavitkuttimista tai anoditehohäviöstä yhtään mitään. Siksi kuvittelisin, että jutussa on voitu hieman tehdä oletuksia ja hienoisia mutkien oikomisia.
Ei se biasointi silti vaikeaa ole. Itsekin biasoin Fenderin Bassmanin joskus ja vieläkin olen hengissä. Ja vahvistinkin toimi kuten pitää...
Believe what you want, it doesn't mean you're right... |
|
juki:
Yksi kysymys kuitenkin heräsi - kuvien perusteellä tuossa biasoitiin TAD 6L6WGC-STR putket noin 30mA:iin anodijännitteen ollessa siellä 457 lukemissa. Pitikö nuo eri kuvien lukemat keskenään kutinsa? Jos kyllä, niin eikös tuosta ole tuloksena juurikin aika kylmä bias, kun 6L6GC perheen (johon TADin 6L6WGC käsittääkseni kuuluu?) maksimianodihäviö on 30W eli 70% on siellä 21W kohdalla? Nyt allekirjoittaneesta nuo luvut vaan näyttää, että on biasoitu 6L6 putkityypin mukaan..
Niin mites Kipander tämän kanssa meni, eikös tossa tule noin 14W idle 30w putkelle eli alta 50% bias???
- |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
