| Aihe: Muusikkoelitismi (ylpeys jne.) | |
|---|
|
Päätin avata tästä oman ketjun, kun ei olla tästä aiheesta täällä aiemmin paljonkaan jauhettu. Elikkäs muusikkoelitismi (ylpeys jne.) on yleensä sitä, että tietyt soittajat esim. jameissa katsoo muita jamittelijoita nenänvarttaan pitkin, eikä suostu soittamaan kuin vain keskenänsä. Jolloin näiden muusikkoelitistien kaikki energia menee lavalla vain siihen, että heillä on suuri tarve todistaa olevansa teknisesti sekä musikaalisesti hyviä (muita parempia).
Omasta mielestäni tällainen asenne kenellä tahansa muusikolla rikkoo koko jamitteluskenen terveen hengen missä tahansa. Mutta tätä muusikkoelitismiä on niin kauan, kuin on näitä "AMK/korkeampia kouluja", joissa kilpailutilanteen johdolla opiskelijoista muovataan tällaisia personallisuuksia.
Musiikki ei kuitenkaan ole mikään kilpailu, vaan sen kuin joukkueurheilua. Eihän Mikael Granlund olisi myöskään menestynyt urheilijana jos sen asenne kentällä muita kanssapelajia kohtaan olisi, että "Mä olen sua tuhatkertaa parempi lätkänpelaaja, koska osaan tehdä ilmaveivin.. En mä sulle siksi kiekkoa syötä koska oot mua huonompi".
"In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell | |
Siinä missä ylpeys alkaa niin luovuus loppuu... johonkin tämänsuuntaiseen olen päätynyt kun miettinyt syitä, miksi useimmilla bändeillä on se kultakautensa jonka jälkeen vaivutaan keskinkertaisuuteen. | |
Mutta kuten tuolla toisessa ketjussa jo WW totesi hyvin, että ei esim. näissä itämeren lihapullabaarikeikoillakaan tarvitse kenenkään todistella yhtään mitään, kun ketään ei asiakkaiden puolella kiinnosta v*ttuakaan.
Aivan sama ilmiö myös koko tanssimusagenren sisällä soittajien näkökulmassa. Jos se muusikko olisi tässä tapauksessa jääkiekonpelaaja, niin ei homman tarkoitus ole näyttää mummoille mailankäyttötaitoja.
Rivimuusikon tehtävänä kun on kompata taustalla PISTE.
"In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell | |
Anonymous-jazz: Mutta kuten tuolla toisessa ketjussa jo WW totesi hyvin, että ei esim. näissä itämeren lihapullabaarikeikoillakaan tarvitse kenenkään todistella yhtään mitään, kun ketään ei asiakkaiden puolella kiinnosta v*ttuakaan.
Aivan sama ilmiö myös koko tanssimusagenren sisällä soittajien näkökulmassa. Jos se muusikko olisi tässä tapauksessa jääkiekonpelaaja, niin ei homman tarkoitus ole näyttää mummoille mailankäyttötaitoja.
Rivimuusikon tehtävänä kun on kompata taustalla PISTE.
Oli sitten rivi- tai jonomuusikko, tehtävänä on soittaa musiikkia, ei biisejä, likkejä tmv. Yhtyesoitossa musiikkia ei synny pelkällä yksilösuorittamisella. Latteus, mutta tosi.
Jos soitosta puuttuu ylpeys, soitto on tylsää. Ylpeys ja vittumaisuus on kaksi eri asiaa. | |
tarmo: Jos soitosta puuttuu ylpeys, soitto on tylsää. Ylpeys ja vittumaisuus on kaksi eri asiaa.
Ammattiylpeys on joka alalla hyvä olemassa, eli pyritään tekemään niin hyvin kuin osataan, kun kerran osataan. Ylimielisyys sen sijaan on aina rasittavaa.
En ole musiikin asiantuntija. |  Epämuusikko
29.08.2014 16:26:41 (muokattu 31.08.2014 13:29:38) | |
|
Oma kontribuutioni (lue. kasa itsestäänselvyyksiä) ketjuun, jonka motiiveja voin sinänsä vain arvailla.
-Jamit on alkujaan olleet kovan tason soittajien tietynlaisia kilpailutilanteita.
-Se, että kouluissa soitetaan musiikkia jota soitetaan myös jameissa on tosiasia. Se, että jamikulttuurin selviytyminen osana post-musiikkikeskeistä nuorisokulttuuria (näin väitän, ei hymiötä) vaatii moisten broilerisoittajien tuottamista, on sekin valitettava tosiasia, niin kauan kuin jengi ei tartu omaehtoisesti tai suvun painostuksesta omalla ajalla torveen ja tuuttaa itseään älyttömän kovaksi konservatoriojärjestelmän ulkopuolelta.
-Se, että on olemassa eritasoisia soittajia, kappaleita joita toiset osaavat ja toiset eivät, sekä eritasoisia lennosta mukaanpääseviä- tai pääsemättömiä soittajia, on myös tosiasia.
-Housebandin liiderillä on myös vastuu siitä että homma ei lähde tavalla tai toisella huonossa mielessä lapasesta, ja että ei-jammailevallakin yleisöllä olisi vähintäänkin siedettävät oltavat. Tämä tuo (toivottavasti) jonkinlaisia paineita siihen, että halutaan pitää piha puhtaana eikä päästetä illan viidettä kännistä bluesartistia lavalle tai pistetään Cantaloupe Islandin neljäs fonisoolo jo kymmenennen choruksen kohdalla poikki. Tämä voi vaikeuttaa Uuden Tyypin lavaneitsyyden menettämistä. nimim. kokemusta on.
-Ihmisten sosiaaliset kyvyt vaihtelevat. Jonkun käytöksestä tulkittu ynseys ei välttämättä ollut tahallista, mutta entä sitten jos olikin?
-En keksi mitään syytä sille, miksi tämä ketju on tanssimusiikkipalstalla.
Tai jotain.
Perustuuko vuodatuksesi omakohtaisiin kokemuksiin? Vähien omien kokemusteni perusteella suomalainen jamikulttuuri on aika kesyä: lavalle tuntuu pääsevän jo ekana iltana eikä tarvi tuntea housebandin jäsenia henkilökohtaisesti :D
e: itse aiheesta, eli nk. muusikkoelitismistä: kakkosdivarin soittajilla ei ole varaa olla muita kohden pitkin nenänvartta. Kovien soittajien ei tarvitse. Itseäni en pidä minkääntasoisena soittajana, joten asetan itseni yhtälön ulkopuolelle ja muutenkin jäävään itseni koko touhusta.
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 |  EP
29.08.2014 16:40:35 | |
|
tarmo: Oli sitten rivi- tai jonomuusikko, tehtävänä on soittaa musiikkia, ei biisejä, likkejä tmv. Yhtyesoitossa musiikkia ei synny pelkällä yksilösuorittamisella. Latteus, mutta tosi.
Jos soitosta puuttuu ylpeys, soitto on tylsää. Ylpeys ja vittumaisuus on kaksi eri asiaa.
Kyllä, juuri näin. | |
Tää Epämuusikon lause on just niinko pitää: "-En keksi mitään syytä sille, miksi tämä ketju on tanssimusiikkipalstalla."
"Quidquid Latine dictum sit, altum videtur." |  Kefiiri
31.08.2014 16:10:08 (muokattu 31.08.2014 16:11:40) | |
|
KoskPaavo: "-En keksi mitään syytä sille, miksi tämä ketju on tanssimusiikkipalstalla."
Keksin montakin, ja juuri niistä syistä tämä on nimenomaan tanssimusiikkipalstalla ;)
En ole musiikin asiantuntija. | |
KoskPaavo: Tää Epämuusikon lause on just niinko pitää: "-En keksi mitään syytä sille, miksi tämä ketju on tanssimusiikkipalstalla."
Komppia ja muutenkin melkoista yleistystä Anonymukselta.
Humppajyrä | |
Mutta tulisiko teille hyvä olo siitä, että jos menisitte jameihin lavalle ja teille sanottaisiin, että "HEI ÄLÄ TUU TÄNNE, KUN ME VEDETÄÄN TÄÄLLÄ NYT" = (Heilutetaan kikkeliä peilin edessä runkaten ja yritetään näyttää, kuinka teknisesti osataan soittaa nopeasti ja tarkasti).
Ei ole minulle vielä kertaakaan näin sattunut, mutta monilta olen näitä tarinoita ja juttuja kuullut.
Sanoisin, että tuonkaltaiset kokemukset kenellä tahansa musiikinharrastajille saattaa jättää jopa eliniäisen jamikammon päälle. Tiedän pelkästään yhden todella hyvän rumpalin, joka ei uskalla käydä jameissa kun sille aikanaan vittuiltiin jossain pohjoisemmassa joidenkin hevimiesten(harrastelijat) toimesta siitä, kun rumpukomppi toimi liian hyvin. Vähän ns. "TULIT SITTEN OIKEIN VITTUILEMAAN TÄNNE".
Sitten on taas näitä juttuja, että lavalla oleva jamiporukka savustaa jonkun ei toivotun jamittelijan ulos stagelta sopimalla toiset sävellajit ja sanoo päin naamaa, että "HEI SÄ ET TAIDA OSATA SOITTAA. PAINU NYT POIS TÄÄLTÄ, KUN ME VEDETÄÄN".
"In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell | |
Anonymous-jazz : Sitten on taas näitä juttuja, että lavalla oleva jamiporukka savustaa jonkun ei toivotun jamittelijan ulos stagelta sopimalla toiset sävellajit ja sanoo päin naamaa, että "HEI SÄ ET TAIDA OSATA SOITTAA. PAINU NYT POIS TÄÄLTÄ, KUN ME VEDETÄÄN".
Noinhan Charlie Parkerillekin legendan mukaan alkuun kävi... mutta siitä se sisuuntui ja päätti opetella niksit.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Kefiiri: Noinhan Charlie Parkerillekin legendan mukaan alkuun kävi... mutta siitä se sisuuntui ja päätti opetella niksit.
Näin tosiaan oli... Mutta se taisi olla vielä niinkin nöyryyttävä kokemus, että se ihan kirjaimellisesti naurettiin lavalta ulos.
Se on sitä jenkkilää, että siellä jos joku lähtee saksofonilla tuuttailemaan hydrauliikkaa ulos saamatta ääntäkään torvesta ulos, niin varmasti näin kävisi siellä kenelle tahansa.
"In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell | |
Anonymous-jazz: Mutta tulisiko teille hyvä olo siitä, että jos menisitte jameihin lavalle ja teille sanottaisiin, että "HEI ÄLÄ TUU TÄNNE, KUN ME VEDETÄÄN TÄÄLLÄ NYT" = (Heilutetaan kikkeliä peilin edessä runkaten ja yritetään näyttää, kuinka teknisesti osataan soittaa nopeasti ja tarkasti).
Ei tulisi
Ei ole minulle vielä kertaakaan näin sattunut, mutta monilta olen näitä tarinoita ja juttuja kuullut. Vähemmässä määrin.
Sanoisin, että tuonkaltaiset kokemukset kenellä tahansa musiikinharrastajille saattaa jättää jopa eliniäisen jamikammon päälle. Itsekin pitkään jameja vieroksuneena: sillä se kammo lähtee millä se on tullutkin. Asetan julkista jammailua tosi korkealle jalustalle osana esiintymispelon lievennystä ja itsensä vähemmän turvallisiin tilanteisiin heittäytymistä ja muutakin yleistä toiminnanhallintaa.
Tiedän pelkästään yhden todella hyvän rumpalin, joka ei uskalla käydä jameissa kun sille aikanaan vittuiltiin jossain pohjoisemmassa joidenkin hevimiesten(harrastelijat) toimesta siitä, kun rumpukomppi toimi liian hyvin. Vähän ns. "TULIT SITTEN OIKEIN VITTUILEMAAN TÄNNE". Voin kuvitella, mutta epäilen että tässä tarinassa on joku Lapinlisä.
Sitten on taas näitä juttuja, että lavalla oleva jamiporukka savustaa jonkun ei toivotun jamittelijan ulos stagelta sopimalla toiset sävellajit ja sanoo päin naamaa, että "HEI SÄ ET TAIDA OSATA SOITTAA. PAINU NYT POIS TÄÄLTÄ, KUN ME VEDETÄÄN".
Tällaisia tilanteita olen nähnyt yhden käden sormille, mutta silloin selittävänä osatekijänä on ollut joko uppo-outo biisi, humalatila tai joku muu yhteensopimattomuus. Kertaakaan en ole julkisesti capslockaamiasi sanoja kuullut livenä missään, enkä vastaavaa tiedä kenenkään suusta päässeen pl. kahdesti, jolloin ekalla kerralla kyse oli jonkin sortin trollauksesta ja jälkimmäisellä oli sankarit vahvasti aineissa. Kys. porukalle langetettiin saman aktin jälkeen baariin elinikäinen porttikielto. Ei kai siinä :D
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 | Kefiiri
31.08.2014 17:42:29 (muokattu 31.08.2014 17:53:02) | |
|
Epämuusikko: Itsekin pitkään jameja vieroksuneena: sillä se kammo lähtee millä se on tullutkin. Asetan julkista jammailua tosi korkealle jalustalle osana esiintymispelon lievennystä ja itsensä vähemmän turvallisiin tilanteisiin heittäytymistä ja muutakin yleistä toiminnanhallintaa.
Nykyään vaan on karseeta kun ei saa edes mokailla rauhassa, vaan törppöilyt päätyy juutuubiin... vaikka toisaalta sekin on karaisevaa ja siihenkin tottuu.
Edit: huomaan ajautuneeni aiheesta sivuraiteelle... sitä meinasin, että jamikammo ja mokailufobia tosiaan lievittyvät mokailemalla ja huomaamalla ettei siihen kuole.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Kefiiri: Nykyään vaan on karseeta kun ei saa edes mokailla rauhassa, vaan törppöilyt päätyy juutuubiin... vaikka toisaalta sekin on karaisevaa ja siihenkin tottuu.
IMO Youtuben pelko on osa ihmisen perustavanlaatuista paranoidia narsismia, mallia "mitähän nuokin minusta ajattelee".
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 | |
Epämuusikko: IMO Youtuben pelko on osa ihmisen perustavanlaatuista paranoidia narsismia, mallia "mitähän nuokin minusta ajattelee".
Juuri näin!
En ole musiikin asiantuntija. | |
Epämuusikko: IMO Youtuben pelko on osa ihmisen perustavanlaatuista paranoidia narsismia, mallia "mitähän nuokin minusta ajattelee".
Juutuubi on nykypäivää. Mutta tulee vielä aika, jolloin se ei ole enää IN.
"In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell | |
Kefiiri: Ammattiylpeys on joka alalla hyvä olemassa, eli pyritään tekemään niin hyvin kuin osataan, kun kerran osataan. Ylimielisyys sen sijaan on aina rasittavaa.
Näitäkin on tavattu, ylimielisiä, toisten tekemisiä kohtaan mm. sävellyspuolella. Nimiä, nimeä en viitsi, eikä ole syytäkään mainita. Oma taito ja osaaminen ei eräälläkään tuntemallani sitä kyllä aivan täysin edellytä, vaikka jotain meriittiä kyllä toki löytyykin. Omanlaistaan typeryyttä sekin ylenkatsoa muita. | |
Eläkeläissoittaja: Näitäkin on tavattu, ylimielisiä, toisten tekemisiä kohtaan mm. sävellyspuolella. Nimiä, nimeä en viitsi, eikä ole syytäkään mainita. Oma taito ja osaaminen ei eräälläkään tuntemallani sitä kyllä aivan täysin edellytä, vaikka jotain meriittiä kyllä toki löytyykin. Omanlaistaan typeryyttä sekin ylenkatsoa muita.
Itsekunnioitus on se mitä muusikoilta pitäisi jokaiselta löytyä, mutta ylimielisyys/ylpeys ovat sitten tuon ylenkatsomisen ohella myrkkyä terveelle työhengelle, on se sitten vaikka pystö, joka rakastaa yli kaiken omaa ääntään.
"In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
