| Aihe: Tiedätkö vähän tunnettuja säveltäjiä? | |
|---|
|
Suosio ei jakaannu ansion mukaan, vai onko klassinen musiikki poikkeus? Unohdettuja säveltäjiä, aliarvostettuja teoksia tai poljettuja tyylisuuntia, jokaisella on varmasti oma kokemuksensa asiasta. |
 megatherium
23.12.2012 17:41:25 (muokattu 23.12.2012 17:52:27) | |
|
kahviherra: Suosio ei jakaannu ansion mukaan, vai onko klassinen musiikki poikkeus? Unohdettuja säveltäjiä, aliarvostettuja teoksia tai poljettuja tyylisuuntia, jokaisella on varmasti oma kokemuksensa asiasta.
suomessakin niitä unohdettuja ja modernisoinnin vaatimuksesta välttämättömyyden pakosta uuden tulvan edeltä ojhjelmistosta ulostettuja suuria tyyliaikakausien väliin pudonneita neroja piisaa roppakaupalla mutta valitettavasti markkinavoimien lliekaan kaupallisten levyhytiöiden mannekiiniksi valjastettu tähtikapellimestarikultti ei salli tuota kaanonista poikkeamista ja siksi tutut suosikit pyörivät ohjelmistossa kaudesta toiseen vaikkeivat siben tavoin edustaisi hienointa suomalaista osaamista. klassisessa illassakin joitakin huomattavia nimiä on esitelty. harvoin suomalaisen musiikin suursaavutuksia postromanttiselta periodilta sitellään kovin näkyvästi vaikka monet merkittävät sinfoniat suurempaa huomiota anaitsisivatkin hiroshima traaginen, kavaljeri oratorio volgare, sääski, pnsiero movimento, masiivisiin marssifinaleihi päättyvät tuukkanen 2. ja pesola 1 tai fuugamuoisetb leiviskä sinfonia brevis ja pesonen 2 ja melartin 5. 3 hieno.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Jan Dismas Zelenka on aika vähän tunnettu ainakin muiden kuin barokkifanien keskuudessa. Syntyisin Böömistä, työskenteli muistaakseni Dresdenissä, J.S. Bachin tuntema ja arvostama. Erinomainen säveltäjä joka tapauksessa.
Klassismin ajalta tulee mieleen Karl ja Johann Stamitz, isä ja poika. Myöskin böömiläistaustaisia, tuotteliaita säveltäjiä, joiden musiikki sopi aikoinaan aristokraattien illanistujaisiin ja nykyään mihin tahansa. |
|
Kelpaisiko Hans Christian Lumbye?
Hänen tuotannostaan ei taideta tuntea kuin Samppanjagaloppi, vaikka mies on säveltänyt paljon hienoa musiikkia. Hänen syntymästään tuli 2010 kuluneeksi 200 vuotta, mutta eipä se missään näkynyt tai kuulunut. |
|
John Dowland on mielestäni miltei musiikkimaailmassa tuntematon renesanssisäveltäjä.
On tehnyt parhaat luuttusävellykset. Kuunnelkaa! |
Sulervo
24.02.2013 16:16:08 (muokattu 24.02.2013 16:16:50) | |
|
Juan Arriagan kvartetoista pidän kovasti, esim. A-duurikvarteton 1. osa on mielestäni perin ihastuttava ja persoonallinen. Mikä vahinko säveltaiteen(kin) kannalta, että hän kuoli jo ennen 20-vuotispäiväänsä. Pidän hyvin mahdollisena, että jo Schubertin ikäiseksi eläneenä hänet tunnettaisiin yhtä merkittävänä säveltäjänä. |
|
Vagn Holmboe on sellainen nimi, mihin en itse kyllä ole paljoa törmännyt. Kerran tuli vastaan Oulun kaupuginkirjastossa kolme tämän tanskalaisherran konserttoa sisältävä levy. Erittäin mainioita tavaraa, mielenkiintoisia melodiakulkuja solistin ja orkesterin välillä. |
|
Joseph Haydnin pikkuveli Michael, mm. von Weberin ja Diabellin opettaja ja Mozartin arvostama säveltäjä. Vähemmän tuottelias kuin isoveljensä, mutta ajoittain laadukkaampi säveltäjä (etenkin hengellisen musiikin saralla). |
|
Janus: Joseph Haydnin pikkuveli Michael, mm. von Weberin ja Diabellin opettaja ja Mozartin arvostama säveltäjä. Vähemmän tuottelias kuin isoveljensä, mutta ajoittain laadukkaampi säveltäjä (etenkin hengellisen musiikin saralla).
Josephnsuuretoratoriotovatlajissaansuvereenejamichaelinkeskinkkeskinkertaisiinkuoroteolsiinverrattumaeikätämämkarakterisointikyllyyllädamaalletasolleja6viimeistä mesdua ovat simnfonisen midsa brevis tyyin apoteoosi
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
 HXY
15.06.2013 17:08:51 | |
|
megatherium: Josephnsuuretoratoriotovatlajissaansuvereenejamichaelinkeskinkkeskinkertaisiinkuoroteolsiinverrattumaeikätämämkarakterisointikyllyyllädamaalletasolleja6viimeistä mesdua ovat simnfonisen midsa brevis tyyin apoteoosi
Anteeksi mitä?
"Harold Camping on kokenut maailmanloppujen ennustaja." -Iltalehti |
megatherium
27.06.2013 17:57:15 (muokattu 27.06.2013 18:23:21) | |
|
HXY: Anteeksi mitä?
Josephin suuret oratoriot luominen ja vuodenajat ovat lajissaan suvereeneja monu,mentaalisia kuoroteoksia michaelin keskinkertaisiin sovinnaisiin salzburgilaista valoisaa persoonatonta homofonista kuorotyyliä noudattaviin ,messuihin verrattuna eikä tämän karakterisointikyky yllä samalle tasolle oratorioiden henkilöhahmoihin verrattuna ja 6 viimeistä messua ovat sinfonisen missa brevis tyyin apoteoosi haydnin myöhäisvuosilta vaikkei missa celensisksen missa solemniskaan vajlua vaikutusta tee.
tällaista wieniläisklaassoiasta henkeä sisältyy mm. ernst klingon 3.ja 4. pianpokonsrerttoonmasku,liinisine teemouineen ja mm. lauri aotasankari saikkolan sarenadiin joka on kuin aoikamme prisman läpi nähtyä haydnia puhtaana tyylipasttissina vaikka klassinen kirkkaus, selkeys, menoisuus tervehenkinen musikamnttoius ilman sairaalloisuuden häivettäkään tekee hänen s12 sinfonietasta ja 10 sinfoniasta vaikuttavampia kuin siban mösösoossimainen evige tremolo ,mömmö koskaan josta emotionaalinen pakahduttava sydämen hehku ja hengen palo puuttuvat flegmaattisuuden vuoksi kokonaan. melulta, latelta ja tuukalta sitä löytyy niin että meren impressionistinen aaltomaisesti kaartuva melodiikka saa haltioitumaan sydämen syvyyksiä myöten. kalvean immen taroina ja karhun pyynti suuria sinfonisia runoja jotka yle on sikamaisesti unoihtasnut ja maksetaan yle vertoa vaan saksmannimusasta jota kaupalliset yhtiöt suoltaa muutenkin käärien suuria voittoja sen sijaabn että lakimä'äräinemn rtehtävä taltioida suomimusaa jota ei voida sijottaa kaupallisilla äänitteille täyttyiasi suomisäveltaidetta suosien ja tukien, yle hukijaa ja ja väistelee tehtäviään, perseestä mokoma ylevero. rson pitäisi mennä studioon vaan nauhoittamaan saoikkolaa, aaltosta, tuukkasta, ikosta, fugstedtia, karjalaista eikä laiskana vaamn soiuoitella ohjelmnistoissaan kaupallisua mozartlevyjä jos suomikulttuuriia halutaan yhtään arvostaa sosta on niin sairasta ja stalinin vainon patologisoimaa paskaa rettä en tajua miksi sitä pitäisi esittää ohi sotasankareittemme sydänverellä ja kllassuiselle staililla kirjoitettua musiikkia.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
 Janus
27.06.2013 18:25:55 (muokattu 27.06.2013 18:26:16) | |
|
Mä veikkaan että hoitolassa on nettiaikaa 17:30-18:30. Sinänsä vakavasta asiasta ei tosin pitäisi tehdä vitsiä. |
megatherium
04.07.2013 17:42:08 (muokattu 04.07.2013 18:01:43) | |
|
Janus: Mä veikkaan että hoitolassa on nettiaikaa 17:30-18:30. Sinänsä vakavasta asiasta ei tosin pitäisi tehdä vitsiä.
Missä hoitolassa? kaupungirjastossa vai?sieltä kirjoitttelen.onko tämä sopimaton ja sivistymätön kommentti aiheen vierestä joka ei liittyne musiikkiin. vapaan kasvatuksen tulostako?.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Megatherium on tainnut ruveta kirjoittamaan kommenttinsa puhelimella sen jälkeen kun viimeksi palstaa seurasin. Siitä kenties arhemento-henkinen ilmaisu. |
megatherium
20.07.2013 17:57:24 (muokattu 20.07.2013 17:59:27) | |
|
Kefiiri: Megatherium on tainnut ruveta kirjoittamaan kommenttinsa puhelimella sen jälkeen kun viimeksi palstaa seurasin. Siitä kenties arhemento-henkinen ilmaisu.
en yleensä, kokeilin vain kuinka onnistuu. te voisitte alkaa tuottaa suomalaisia pimeyden yöhön unohdettuja sinfonia-aarteita saikkolalta ja fougsrtedtilta ym. kun rautavaara lillunta ei imponoi
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
megatherium
19.09.2014 12:45:03 (muokattu 19.09.2014 13:03:04) | |
|
kuulin radiosta vekko huuskosen orkesterisarjasta yö merellä osan sarastus ja vaikka teos oli georg de godzinskyn viihdeorkerilla tehty taltiointi 71 teki seesteinen musiikki vaikutuksen vuolaassa aaltolevassa melodiikassaan ja nopean taitteen puhallinkudoksessaan päättyen hymnimäiseen loppujaksoon.kypsää ja luontevan spontaania nusisointia.kuka tämnä säveltäjä on sitä en ntiedä, mutta sibeliusta lumoavampi.mutta suomessa on valtavasti konserttiyleisölle ja levyfriikeille tuntemattomia säveltäjiä joita valitettavaswti ei juuri esitetä. vaikka ne olisivat aikanaan olleet suosittujakin sinfonioita kut4en erkki aaltosen mahtava hiroshima sinfonia atomipommin putoamisine matalien jousien mollisävyine. sibeloiuksen staattisuus, lyhyiden rytmimotiivien pakko-oireinen toisteisuus 3, sinfoniassa vaikuttavat hullun sävellyksiltä jossa tosiaan sairaalloiisuuden häive kuuluu.mee hoitoon vitun poraaja ärl. melartinin 5. hakkaa modernilla orkesterinkäsittelyllään siben patavanhoillisen c-duuri sinfonian ja 4 äänisine loppufuugineen kunniqanosoituksena saksalaiselle barokkimestareille ja barolkkiarkkitehtuurille.strauss ja wagner ovat myös esikuvia. tuntuu naivan hullulta että näin komeaa musiikkia vieroksutaqan eikä intohimoisesti puolusteta sibeliuksen rappiotaidetta vastaan joka velloo sentimento-sooshissa kylmässä lähdevedessään 6. sinfonia.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Hyacinthe Jadin (1776-1800)
Ranskalainen klassis-romanttinen säveltäjä. |
|
Olisiko paha, jos otettaisiin käyttöön isot kirjaimet ja välimerkit? On erittäin - erittäin! - raskasta lukea tekstiä, jossa ei noita ole. Joo, tiedän: todennäköisesti pyydän mahdotonta. :)
Mitä itse aiheeseen tulee, niin mikään 1700-lukua vanhempi musiikki ei ehkä ole niin kovin mainstreamiä, ja siksi ehdotan säveltäjää Monteverdi, vaikka hän alan ihmisten tuntema onkin. Ehdin itse päästä opinnoissani melko pitkälle ennen kuin tajusin, miten pökerryttävän loistavaa musiikkia Monteverdi on. Tästä syytän kyllä ensisijaisesti itseä ja omaa laiskuutta, ei sillä. |
|
megatherium: Josephnsuuretoratoriotovatlajissaansuvereenejamichaelinkeskinkkeskinkertaisiinkuoroteolsiinverrattumaeikätämämkarakterisointikyllyyllädamaalletasolleja6viimeistä mesdua ovat simnfonisen midsa brevis tyyin apoteoosi
::::::::::::::DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD |
|
KaisaN: Mitä itse aiheeseen tulee, niin mikään 1700-lukua vanhempi musiikki ei ehkä ole niin kovin mainstreamiä, ja siksi ehdotan säveltäjää Monteverdi, vaikka hän alan ihmisten tuntema onkin. Ehdin itse päästä opinnoissani melko pitkälle ennen kuin tajusin, miten pökerryttävän loistavaa musiikkia Monteverdi on. Tästä syytän kyllä ensisijaisesti itseä ja omaa laiskuutta, ei sillä.
Italialainen musiikki ehkä yleisemminkin? No tietysti kaikki tietävät Vivaldin ja Verdin, mutta niiden ulkopuolella on kokonainen musiikkimaailma... Olen itse kuunnellut viime aikoina innoissani Gian Francesco Malipieron musiikkia. Käsittääkseni hänkin ammensi tuolta Monteverdin suunnalta, saksalaisen tradition sijaan. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
