Rock, pop, alternative ›

What If... tällä hetkellä kuuntelussa. Pienet Bon Jovi-vibat paistavat läpi, ja eihän tämä nyt huono levy ole. Hyvän ja keskinkertaisen biisin ero on vaan vähän turhan suuri. Mutta kertosäkeet pelastavat paljon. Aika paljon kuulostaa 80-luvulta tuotuna nykypäivään.

tosi hyvä billy sheehanin bassoklinikka kokonaisuudeessaan;)
 
http://www.youtube.com/watch?v=ltFqH_FasHo

onkos jengi ottanut kuunteluun herrojen uuden livelevyn Live from the living room?.

Niin ja akustista live-dvdtä?

CDONista bongasin että ensi kuussa ilmestyy uusi levy nimeltä The Stories We Could Tell. Julkaisupäivä 26.9.2014. Piti laittaa varaukseen. What If oli kyllä hyvä paluukiekko.
 
Biisilista:
 
1 Gotta Love The Ride
2 I Forgot To Breathe
3 Fragile
4 Satisfied
5 The Man Who Has Everything
6 The Monster In Me
7 What If We Were New?_
8 East/West
9 The Light Of Day
10 Just Let Your Heart Decide
11 It's Always About That Girl
12 Cinderella Smile
13 The Stories We Could Tell

Pat Torpeyllä todettu Parkinsonin tauti:
 
http://www.blabbermouth.net/news/mr … -diagnosed-with-parkinsons-disease/
 
Ehti kuitenkin soittaa rummut tulevalle levylle. Kiertueelle tulee uusi rumpali Matt Starr (Ace Frehleyn rumpali).

Regalis Apertura: Pat Torpeyllä todettu Parkinsonin tauti:
 
http://www.blabbermouth.net/news/mr … -diagnosed-with-parkinsons-disease/
 
Ehti kuitenkin soittaa rummut tulevalle levylle. Kiertueelle tulee uusi rumpali Matt Starr (Ace Frehleyn rumpali).
 
Ikävä tuo Patin sairastuminen. Hyvä rumpali jolla on oma groove.
 
Pelkäsin että tuuraaja olisi Portnoy, onneksi ei ole.

Noo tuskin sentään Portnoy ihan joka paikkaan ehdi;)... On meinaan monta projektia silläkin työn alla (mm. Winery Dogs, Flying Colors, Neal Morse tulee mieleen).

sirdickyj:
Pelkäsin että tuuraaja olisi Portnoy, onneksi ei ole.
 
Tuo nyt olisi jo ollut vittuilua.

Uutta matskua!!.
 
https://www.youtube.com/watch?v=6smE1qhlghE

Sehän kuullosti ihan... Mr. Bigiltä;). Hyvää kamaa tulossa.

Maistiaiset kaikista levyn ralleista;
 
http://www.7digital.com/artist/mr-b … g/release/the-stories-we-could-tell

Kiitos linkistä! Ei hassumpaa. Edellisen levyn linjoilla jatketaan...

Kuten joku tuossa jo mainitsikin, Mr. Big ei breikannut ikinä kunnolla karisman puutteen takia.
Loistavia soittajia ja hyviä biisejä, mutta se ei valitettavasti riitä.
 
Asia kävi parhaiten ilmi, kun kyseinen orkesteri lämmitteli Aerosmithiä vuonna 1993.
Aerosmith suorastaan pyyhki Mr. Bigillä lattiaa. Steven Tylerin karisma oli jotain käsittämätöntä. Aerosmith tosin oli tuolloin muutenkin paljon parempi livebändi kuin nykyään.
 
Anyway, toisilla vaan on luontaista karismaa, toisilla ei.

MiniUkkonen: Kuten joku tuossa jo mainitsikin, Mr. Big ei breikannut ikinä kunnolla karisman puutteen takia.
Loistavia soittajia ja hyviä biisejä, mutta se ei valitettavasti riitä.
 
Asia kävi parhaiten ilmi, kun kyseinen orkesteri lämmitteli Aerosmithiä vuonna 1993.
Aerosmith suorastaan pyyhki Mr. Bigillä lattiaa. Steven Tylerin karisma oli jotain käsittämätöntä. Aerosmith tosin oli tuolloin muutenkin paljon parempi livebändi kuin nykyään.
 
Anyway, toisilla vaan on luontaista karismaa, toisilla ei.
 
Tää on vähän kiikun kaakun että onko kyseessä karisman puute vai mikä....toki allekirjoitan sen että Eric Martinin lavakarisma on samaa luokkaa kuin lehtiharavalla, mutta toisaalta miljoona muutakin bändiä on breikannut ilman karismaattista keulahahmoa. Etenkin jenkkilässä. Toto, Doobie Brothers, Eagles, Foreigner, Styx jne.
 
Mr Big vaan ehkä koitettiin yhdistää jonkinlaiseen rock-estetiikkaan, jossa pelissä se ei selvinnyt edes maaliviivalle asti.
 
Mun mielestä ne breikkas ihan isosti, mutta ykkösrivin paikkaa jäätiin odottelemaan koska yksi ykköshitti bändiltä löytyi, musiikkityylillä jonkalaista mikään muu sen kappaleista ei edustanut.
 
Mun mielestä Mr Big ei oikein lopulta ponnista mistään perinteestä, vrt.juurikin bluespohjainen Aerosmith. Tuillaisten bändien mahdollisuudeksi sitten jää yksittäisten hittien tekeminen. Se ei bändiltä sit kuitenkaan onnistunut, biisit oli "liian hyviä", kyllähän maailmassa on jotain väärää jos sellaiset biisit kuin Green Tinted 60s Mind, Take Cover tai Undertow eivät ole instant-hittejä.

sirdickyj: Tää on vähän kiikun kaakun että onko kyseessä karisman puute vai mikä....toki allekirjoitan sen että Eric Martinin lavakarisma on samaa luokkaa kuin lehtiharavalla, mutta toisaalta miljoona muutakin bändiä on breikannut ilman karismaattista keulahahmoa. Etenkin jenkkilässä. Toto, Doobie Brothers, Eagles, Foreigner, Styx jne.
 
Mr Big vaan ehkä koitettiin yhdistää jonkinlaiseen rock-estetiikkaan, jossa pelissä se ei selvinnyt edes maaliviivalle asti.
 
Mun mielestä ne breikkas ihan isosti, mutta ykkösrivin paikkaa jäätiin odottelemaan koska yksi ykköshitti bändiltä löytyi, musiikkityylillä jonkalaista mikään muu sen kappaleista ei edustanut.
 
Mun mielestä Mr Big ei oikein lopulta ponnista mistään perinteestä, vrt.juurikin bluespohjainen Aerosmith. Tuillaisten bändien mahdollisuudeksi sitten jää yksittäisten hittien tekeminen. Se ei bändiltä sit kuitenkaan onnistunut, biisit oli "liian hyviä", kyllähän maailmassa on jotain väärää jos sellaiset biisit kuin Green Tinted 60s Mind, Take Cover tai Undertow eivät ole instant-hittejä.
 
eikö voisi kuvitella että extreme(bändi) on vähän sama kohtalo ollut!!. Suurin hitti ei edustanut bändin linjaa ihan myöskään!!. off topicc

Uutta musaa pukkaa!!.https://www.youtube.com/watch?v=JZrzHvH7Jd4

Mitäs täällä MR.big fanit?. ootteko kerennyt kuuntelee uutta matskuu mitä pumppu on suoltanut ulos