Yleistä keskustelua musiikista ›

Mä oon yleensä M.Netin epävirallinen ketjutappaja. Mun kommenti jäänee (taas) viimeiseksi.

Mutta toimii homma myös toisinpäin; on valtavan mieluisaa keskustella asioista järkevästi ja äkkiä tajuta, että toinen onkin vaikka 15 v...
 
Näin on.
 
Mä oon mielessäni ratkaissut asian niin, että mä oletan, että keskustelukumppani tietää mistä puhuu. Silloin voi myös vaatia. Samoin mä oletan, että mua kohdellaan. Munst tää on mennyt aika buenosti.
 
Mitä tulee "provokaatioihin", mitä jotkut harrastaa "keskustelun virittämiseksi", niin ne on suoraan sanottuna perseestä. Ovat vain äärimmäisen halpa keino herättää huomiota. Eihän niihin kenkään pitäisi vastata, mutta kun nyt kumminkin niin käy, niin parasta olisi suhtautua äärimmäisen kuivakan asiallisesti, siis olettaa, että ihminen vastaa sanoistansa.
 
Mutta kyllä mä yhden asian olen havainnut ja se on vivahteiden katoaminen jollain tavoin. Monestihan täällä perkele saivarrellaan ja puhutaan kuin maalaisoikeudenkäynneissä. Siitä kertoo varmaan myös toi hymiöittely, mitä mä en harrasta, mutta oon kyllä monasti huomannut, että hymiö on oletus. No toisaalta, silloin saa jäädä käsittämättä, kyllä ne asiat kumminkin tuppaa ennen pitkää selkenemään jos ovat seljetäkseen.
 
Asioilla kommunikoinnista täällä pitäisi olla kysymys ja kyllä mä näkisin, että aika hyvällä mallilla ollaan. Pitää vain muistaa, että asiat kehkeytyvät. Eivät ne ole valmiita eivätkä useimmiten mitattavissakaan.

sormunen:
Mutta kyllä mä yhden asian olen havainnut ja se on vivahteiden katoaminen jollain tavoin. Monestihan täällä perkele saivarrellaan ja puhutaan kuin maalaisoikeudenkäynneissä.
 
En tiedä johtuuko tuo vivahteiden katoaminen siitä, että nykyisin luetaan kirjoja vähemmän ja täten niiden vivahteiden ymmärrystä ei kaikilla ole. Olen -saatana- nähnyt jopa sanomalehden haastattelussa käytettävän hymiöitä. Ei ihme jos nämäkin jutut menevät välillä hirveäksi inttämiseksi, jos mitään ei ymmärretä ilman rautalangasta vääntämistä tai hymiötä.
 
Tuohon "keskusteluntappamiseen" vielä sen verran, että osalla parhaimmista kirjoittajista -iästä riippumatta- on niin järkyttävän paljon tietoa asioista ja vielä kyky kirjoittaa ne asiat niin tyhjentävästi, että esim. kaltaiseni maallikko ei kerta kaikkiaan uskalla ottaa asiaan enää kantaa, koska mitään varsinaisesti uutta lisättävää ei enää ole. Onhan se tietysti jonkinlaista pelkuruutta sekin, ettei ota kantaa kuin sellaisiin asioihin joista tietää jotain, mutta parempi niin kuin se että levitellään mutu-tietoja joka ainoassa asiassa.
 
Ja vielä: Provosointi on turhaa, mutta tietty kärjistäminen on aina paikallaan, koska ilman kärjistämistä ei täällä keskustelua synny.
 
Vähän kaukana ollaan jo Ossin aloituspuheenvuorosta, mutta näinhän se keskustelu etenee. Keskustelu keskustelusta on aina niin rattoisaa ja tarpeellista...

Mitä tulee "provokaatioihin", mitä jotkut harrastaa "keskustelun virittämiseksi", niin ne on suoraan sanottuna perseestä. Ovat vain äärimmäisen halpa keino herättää huomiota. Eihän niihin kenkään pitäisi vastata, mutta kun nyt kumminkin niin käy, niin parasta olisi suhtautua äärimmäisen kuivakan asiallisesti, siis olettaa, että ihminen vastaa sanoistansa.
 
Mutta kyllä mä yhden asian olen havainnut ja se on vivahteiden katoaminen jollain tavoin.
 
Kiitos sormunen ystävällisistä sanoistasi. Tälläinen kuivakan asiallinen tyyli puree mukavasti. Ei tartte murehtia vivahteistakaan kun tietää tasan tarkkaan että niitä ei tämän ylen asiallisen keskustelijan jutuista koskaan löydy.

Ja vielä: Provosointi on turhaa, mutta tietty kärjistäminen on aina paikallaan, koska ilman kärjistämistä ei täällä keskustelua synny.
 
Mä olen montakin kertaa kärjistänyt ajatuksiani täällä. Kuten sanoit, ilman kärjistystä/pientä provostointia ei keskustelua synny. Jos keskustelun taso vajoaa pelkkään provokaatioon on syytä taas miettiä keskustelun todellista tarkoitusperää.
 
Mitä löyhempi aihe, sitä enemmän provoa (Ynkkä on paras/parsa!). Tarkennetussa aiheessa (Miten soitat Ynkän biisin x?) syntyy taasen vähemmän provoa. Simppeliä.
 
Teinixfoorumeilla riittää provoa (www.demi.fi). Kannattaa käydä katsomassa jos luulee että M.Netissä ei ole tasoa tarpeeksi. ;)

Ketjun tappamisesta toinen versio; mulla on ainakin 1 aloitettu ketju, johon ei ole tullut ensimmäistäkään kommenttia... hetken sitä miettii vaikka mitä:)
 
Joo, mutta entä se, kun on vaikka mielipiteistä kyse ja vastauksia tulee tasan yksi?
 
EDIT: nim. "Kokemusta on ja se kirpaisee"

Fiksuja kakaroita ja lapsellisia aikuisia riittää, ei se pahemmin sitä ikää taida katsoa. Pikemminkin nuorimmille antaa helpommin anteeksi omituisia mielipiteitä ja muuta sekoilua, mutta ehkä tämäkin on sitten jonkinlaista ikärasismia. En minä ainakaan silti juuri kenenkään ikää edes tiedä.
 
"Virkaikä" on sitten toinen juttu; vastikään mukaan tulleet eivät vielä välttämättä ole oppineet "talon tavoille", vaikka ikää ja/tai musiikkikokemusta olisikin, joten heiltäkin sietää enemmän sekoilua. Paitsi siltä, joka on vasta eilen kirjautunut ja päivässä aloittanut noin 50 uutta aihetta lähinnä römpsästä ja rasismista; se on Turbo.
 
Kirjoituksiin tulee kuitenkin yleensä reagoitua aiheen, ei kirjoittajan perusteella. Vaikea keskustelupalstoilla on oppia ketään tuntemaan.
 
Näin kauan piti vastausta miettiä ja tässä tulos. Ei hyvältä näytä täälläkään, mutta eipä näytä huonolta sielläkään...

Ja vielä: Provosointi on turhaa, mutta tietty kärjistäminen on aina paikallaan, koska ilman kärjistämistä ei täällä keskustelua synny.
 
Niin, eihän kärjistämisellä ja provokaatiolla olekaan mitn tekemistä keskenänsä. Provokaatiolla yritetään yllyttää toiset tekemään jotain omien etujensa/näkemystensä vastaista. Tai haetaan huomiota. Tai jotain, en tiedä.
 
Provokaatio on esimerkiksi joku päätön väite ja pahimmillaan käy niin, että se toteuttaa itsensä. Niinkuin vaikka 90-l vaiheessa Tshekin ja Slovakian ero; sehän alkoi yhden nousukkaan poliitikon kannatuksen tavoittelusta, kaikki sitä vastustivat, mutta se lopulta toteutti itsensä.
 
En mä loppujen lopuksi tiedä, mennäänkö tässä kaukana Ossin avauksesta. Näitä sivupolkuja saisi aina ollakin samassa ketjussa. Kyllä niistä polveiluista aina jotain kehkeytyy.

Niin, eihän kärjistämisellä ja provokaatiolla olekaan mitn tekemistä keskenänsä.
 
Uutta tulkintaa perussanasta "provo"
 
Provokaatiolla yritetään yllyttää toiset tekemään jotain omien etujensa/näkemystensä vastaista. Tai haetaan huomiota. Tai jotain, en tiedä.
 
Provosoitunut antaa mielestäni tulla estoitta sisimpiä ajatuksiaan. Etujensa vastaista se varmaankin usein on mutta oikea näkemyksensä paljastuu näin parhaiten. Huomionhakua provokaatio on ilman muuta. Minä tiedän.
 
Provokaatio on esimerkiksi joku päätön väite ja pahimmillaan käy niin, että se toteuttaa itsensä. Niinkuin vaikka 90-l vaiheessa Tshekin ja Slovakian ero; sehän alkoi yhden nousukkaan poliitikon kannatuksen tavoittelusta, kaikki sitä vastustivat, mutta se lopulta toteutti itsensä.
 
Ja sitten vähän politiikkaa. Tshekin ja Slovakian ero on siis mielestäsi aivan päätöntä? Vai ymmärränkö väärin? Mitäs mieltä näin jälkikäteen olet. Onko erosta ollut jotain hyötyä/haittaa.
 
En mä loppujen lopuksi tiedä, mennäänkö tässä kaukana Ossin avauksesta. Näitä sivupolkuja saisi aina ollakin samassa ketjussa. Kyllä niistä polveiluista aina jotain kehkeytyy.
 
Aiheen aloittajan kannalta ehkä olis mukavempaa kuitenkin edes vähän pysyä asiassa. Jos haluaa keskustella jostain aivan muusta asiasta niin voi sitten aloittaa oman ketjun.

Aiheen aloittajan kannalta ehkä olis mukavempaa kuitenkin edes vähän pysyä asiassa.
 
No kokeile sitten.
 
Mä nyt reagoin tähän
Mä oon ratkaissu asian henk.koht. siten että pukkaan niin väkevän provon että sata teiniä hyppää välittömästi silmille.
sanomalla omana mielipiteenäni, että se ei ole mitenkään erityisen nerokasta touhua. Vielä voisin lisätä, että jos käyttää provokaatioita, olisi syytä olla myös paksu nahka. Yleensä kumminkin tälläkin palstalla on huomannut, että provokaattorit ovat ensimmäisinä pillittämässä.
 
Iästä riippumatta se ei ole kovin kunnioitusta herättävää.
 
Mun viestini on, että kun kohtelee ihmisiä tietävinä ja tajuavina yksilöinä, niin useimmiten hommat menee hyvin.

Provokaatiosta. Olen samaa mieltä sormusen kanssa. Naurettavinta on sitten jälkikäteen selitellä, että minähän vain provosoin, älkää ottako niin tosissanne. Sillä tavalla vesittää keskustelun kuin keskustelun.
 
Onko erosta ollut jotain hyötyä/haittaa.
 
Hyöty on siinä, että Suomella ei ole jääkiekossa enää Tsekkoslovakiaa vastassa. Haitta on siinä, että saattaa olla peräkkäin kaksi pahaa vastustajaa, sekä tsekit että slovakia...
 
No niin, turha tässä lähteä politikoimaan. Sormunen käytti nyt yhtä esimerkkiä, joka sattui olemaan politiikan maailmasta.
 
Aiheen aloittajan kannalta ehkä olis mukavempaa kuitenkin edes vähän pysyä asiassa. Jos haluaa keskustella jostain aivan muusta asiasta niin voi sitten aloittaa oman ketjun.
 
Sormusen kirjoitukset ovat mielestäni pysyneet ihan hyvin aiheessa ja ennenkaikkea asiallisina ja samalla mielenkiintoisina tässä ketjussa.

Bonham:
 
Tuo on tullut minullekin monesti mieleen, vaikka en uskokaan keskustelun pysähtymisen johtuvan tästä orastavasta keski-ikäistymisestäni...
 
Jassoo, olet taas avannut sanaisen arkkusi; taas kauhee avautuminen päällä...
 
Vanhat parrat vaan osaa sanoa niin tyhjentävästi ja asiapitoisesti sanottavansa että vittuako sitä enää mitään lisäämään tai inttämään vastaan, ellei sitten kyse ole jostain v*tun beatlesista.
 
Tarkoitan siis sitä että vain sellaisista aiheista mistä ei tiedä hevon vitun mitään kannatta lähteä avautumaan asiaan perhtyneille...

Olen hetkittäin ollut aistivinani, että ikääntyneemmän kirjoittelijan kommenteihin reagoidaan yllättävän pitkällä viiveellä.
 
Olen huomannut saman asian. Ei se nyt kummemmin ole häirinnyt, mutta toivoisin, että etenkin asiallisiin ja melko tyhjentäviinkiin viesteihin paneuduttaisiin ja yritettäisiin herättää niistä keskustelua eteenpäin. Mielipiteistä voi ja on aina hauska keskustella.
 
Itse olen "jäädyttänyt" muutamia keskusteluja (ainakin pitkäksi aikaa) kirjoittamalla suhteellisen pitkän ja pohtivan kirjoituksen aiheesta. Usein olen omassa kirjoituksessani alkanut jo ehkä sivuamaan muitakin aiheita. Tuntuu, että sellaisen jälkeen monilla ei enää riittäisi paukkuja lähteä eteenpäin kun asian pitäisi juuri olla toisinpäin! Myönnän, että joskus kärjistän asioita - se on mielestäni keskustelua edistävä asia. Kun joku tarttuu asiaan, voidaan siitä lähteä tarkemmin tutkimaan eri vivahteita. Mielenkiintoisimmat asiat ovat juuri mielipiteitä. Faktoista on tylsä keskustella. Minkävärinen kitara sillä ja sillä oli sillä ja sillä keikalla? Ei sellaiset ainakaan minua liiemmin kiinnosta. Ja oletusarvona jokainen lausuu omia mielipiteitään. Sitä 'mielestäni' sanaa on turha joka väliin pistää.
 
Ja mähän en mikään varttunut edes ole! Ossin tunnen henkilökohtaisesti niin reiluksi äijäksi, että hänen kanssaan voi keskustella kärkevästi asiasta kuin asiasta.

Ei minulla ainakaan ole mitään tietoa siitä, minkä ikäisiä ihmisiä tällä sivulla käy.

MrQ:
Jassoo, olet taas avannut sanaisen arkkusi; taas kauhee avautuminen päällä...
 
Se on kato pakko kun ei oo oikeeta elämää missä päteä...
 
Vanhat parrat vaan osaa sanoa niin tyhjentävästi ja asiapitoisesti sanottavansa että vittuako sitä enää mitään lisäämään tai inttämään vastaan,
 
Kai se on oltava samaa mieltä kanssasi vaikka se perin vastenmielistä onkin.
 
ellei sitten kyse ole jostain v*tun beatlesista.
 
Palaa vaan sinne oppikirjojen ääreen, äläkä tuu tänne avautuun. Joulukuussa on sitten turha marista, jos on jäänyt kokeisiin lukematta.
 
No joo, lopetan tään tsättäämisen tähän, ettei saada inkvisiittoreita kimppuumme. Toisaalta kun keskusteluketju on jo kolmannella sivulla menossa niin ainoastaan promille m-netin käyttäjistä lukee muuta kuin sen aloitusviestin, joten ihan sama mitä täällä höpistään.

Ossi esitti mielipahansa varttuneemman kirjoittajan kirjoituksiin vastaamisesta. Koitin lohduttaa ja verrata hänen tapaansa kirjoittaa omaan kielen ja näppiksen käyttööni. Olenhan myös varttuneempi kirjoittelija. Hyvin erilainen sellainen ja kuitenkin olemme ystäviä. Totesin että Ossin tapa kirjoittaa on monesti parempi.
 
Ajattelinkin että keskusteltaisiin iän lisäksi myös erilaisista tavoista kirjoittaa. Ynnä erilaisten kirjoitustapojen ymmärtämisestä. Nämä tekijät selittäis mielestäni myös vastausaktiviteettia. Hyvä aihe ja uskoakseni meille jokaiselle arka ja kipeäkin. Ainakin tärkeä kun kerran täällä kirjoittelemme.
 
Luullakseni me kaikki haemme täältä antoisaa mielipiteiden vaihtoa samanhenkisten ihmisten parista. Jos tämä aina sortuu muutaman tyypin riitelyyn niin ei se kyllä mitään anna. Perversiot erikseen.
 
Minä haen täältä myös verbaaliakrobatiaa ja kielellistä leikkiä. sormunenkin valitti että vivahteita puuttuu. Sanoisin että tottakai ne puuttuu kun jokaiseen yritykseen vivahteiden ja väritysten osalta tulee miinusmerkkistä palautetta. Erittäin rankkaakin. Ei sitä kukaan määrättömästi jaksa.
 
Netti on aika vaikea kuitenkin näinkin hetorogeenisen porukan foorumina. Rajoitukset kirjoittajille ei kuitenkaan käy ja pitäis tulla toimeen näillä eväillä. Siinä vaiheessa kun keskusteluissa ei enää ole mitään antoisaa, kannattaa "äänestää jaloillaan."

No minä ainakin kuulun niihin varttuneempiin ja olen törmännyt tietynlaiseen ikärasismiin, ei pahaan mutta kumminkin. Itse asiassa minua kehotettiin olemaan sanomatta mitään "pipohevistä", oletuksena etten voi siitä mitään ymmärtää... Juttu liittyi Ääni & Vimma -keskusteluun, kun kritisoin liian "samanlaisia" (hevi)bändejä. Perspektiiviä kuitenkin riittää joten jatkan samalla linjalla eli kirjoitan mistä tuntuu tarpeelliselta kirjoittaa. Kaikki respect kuitenkin junioreille ilman muuta, nehän on tulossa tänne missä minä jo olen!

Mulle taitaa olla tärkeintä täällä juuri se, että on kaikenikäistä ja tapaista ihmistä. En todellakaan jaksaisi roikkua foorumilla, jossa on pelkkiä teinejä... sama juttu janan toisessa päässä; pappakerhoon en vielä halaja.
 
Hyvä sekasotku meillä tässä on.

Hyvä sekasotku meillä tässä on.
 
Se täällä on parasta että semmoista laitetta tai kysymystä ei olekkaan johon _kukaan_ ei osaisi vastata.