| Aihe: Peavey Impulse 200P päätekivet / elementit | 1 |
|---|
|
Otsikon mukaisesta kajarista lakkasi bassoelementiltä elämä. Elementti rokkaa yksinään, vahvistinkortilta on kärähtänyt vastus ja virtalähteessä pari vastusta käynyt kuumana.
Päätekivet siis mitä ilmeisimmin oikosessa, suojapiiri pelastanut elementin. Vai ?
Kivet on tosin mittaamatta, koskapa skeman
http://elektrotanya.com/peavey_impulse_200p_sch.pdf/download.html
mukaan kivien tyypit ovat SJ 74140, SJ 48140, SJ 84140, jotka on Peaveyn uudelleen brändäämiä jotain. Saatavuus lienee nolla ? Olisiko kellään tietoa vastaavuuksista ?
Jonkin vastaavuustaulukon löysin, mutta eihän siinä noita ollut :( 2n3055/2955 pariahan voisi tietty aina koittaa, mutta kalliiksi tulee kivien käryttely huvin vuoksi.
Muutenkin rakenne vaikuttaa huoltoepäystävälliseltä. Joten mieleen tulee että noihan voisi passivoida. Elementeistä ei tietysti löydy speksejä mistään, basso on tyypiltään 1254 mr bw, diskanttia ei ole nyt käsillä että voisin tarkistaa.
Sivistynyt arvaus (perustuu passiivisen sisarmallin speksiin) olisi että basso on herkkyydeltään 100dB ja pilli oletettavasti sen "normaalin" noin 5dB herkempi. Passiivimallin jakotaajuus on ilmeisesti 1.8kHz, 12dB/oktaavi ja tyypillisen 12" elementin vaste jatkuu sinne noin 4 kHz hujakkeille.
Noilla eväillähän sitä syntyisi jo perusmallin jakosuodin sen kummemmin miettimättä. Jollain pitäisi vain päästä mittaamaan lopputulos jotta sen voi lopullisesti pilata graafisella EQ:lla. Suosituksia ? Plussaa jos toimii Linuxissa tai Lumiassa.
Antikitarasankari |
 mhelin
29.08.2014 23:06:16 (muokattu 29.08.2014 23:49:17) | |
|
En tiedä mitä tarkoitat perusmallin jakosuotimella, mutta ainakaan ne netistä löytyvät laskurit ei toimi. Torvella on oma EQ-käyrä joka pitää ottaa mukaan suunnitelmaan.
Yksi vaihtoehto voisi olla käyttää Peaveyn omaa jakaria:
http://peavey.com/products/index.cfm/item/718/116810/ECS%26reg%3B1800X
Manuaalissa mainitaan Impulse 200P:kin (tai siis sen molemmat elementit) yhteensopivana kaiuttimena:
http://assets.peavey.com/category/manuals/718_17617.pdf
http://www.parts-express.com/peavey … er-crossover-1800-hz-2-way--294-324
Toinen olisi käyttää jakosuodinta jostain Audivideon (eli Samu Sauraman) vastaavantyyppisestä kaiuttimesta, esim. tästä:
http://audiovideo.fi/opas/kaiutinra … miitti-12-tuumainen-hifi-pa-kaiutin
skema:
http://audiovideo.fi/sites/default/ … usohje-dynamiitti-jakosuodin-v2.png
Tai tästä:
http://audiovideo.fi/opas/nitrosail … lkoasumuutos-mikkelin-amk-muotoilun
Peruskytkentä samanlainen, komponenttien arvoja muuttamalla voi tasata herkkyyseroja jos tarpeen. Jälkimmäisessä ohjeessa olikin jotain modauskohteita ehdotettu. Hyvä mittaussofta Windowsille on ARTA jonka demoversiolla pääsee mittaamaan muttei tallentamaan mittauksia:
http://www.artalabs.hr/
Toimii Winellä linuxissakin ( http://www.diyaudio.com/forums/soft … urement-using-arta-under-linux.html ). |
|
Ongelma muuten ratkesi. Eetu Pakkanen tarjosi toimivaa yksilöä Pohjanmaalta :) (Jos joku ei vielä tunne Eetu Pakkasta niin googlettakaa :) )
mhelin: En tiedä mitä tarkoitat perusmallin jakosuotimella
Ajatuksissa oli mahdollisimman yksinkertainen ensimmäisen asteen suodin. Ja kauhea tuska mielessä tarvittavien l-pad vastusten määrästä. Ja siitä että pitäisikö sen kuitenkin olla toista astetta.
Yksi vaihtoehto voisi olla käyttää Peaveyn omaa jakaria:
No, satasen laaki ei sovi tämän projektin budjettiin. Muutenkin olisi parempi että osat löytyvät lähikaupasta.
Torvella on oma EQ-käyrä joka pitää ottaa mukaan suunnitelmaan.
Ja tässä olikin tiedon murunen, joka tuli tarpeeseen.
Peaveyn sedilläkin oli näköjään aiheesta ihan tech note:
http://peavey.com/support/technotes/soundsystems/horn_eq.cfm
Eli koosteena tiedonrippusista:
Alapään käyttökelpoinen taajuusvaste loppuu 4kHz hujakkeilla
Yläpää vaatii 6dB/oktaavi diskanttikorostuksen alkaen 4kHz kieppeiltä
Yläpää on kymmenisen dB herkempi kuin alapää
Joten, jos laitamme pillille 1. asteen jakarin, yhdellä kondensaattorilla siten että 0dB vaimennus on 16kHz, 6dB vaimennus on 8kHz ja 12dB vaimennus on 4kHz olemme yhdellä kondensaattorilla tehneet jakosuotimen, EQ:n torvelle ja tasonsovituksen. Yli 16kHz vaimenee tosin 6dB / oktaavi, mutta elementtien äänensävyn huomioiden taitaa olla hyvä vain.
Liian helppoa, mikäs tuossa on pielessä ?
http://audiovideo.fi/sites/default/ … usohje-dynamiitti-jakosuodin-v2.png
Eli ei välttämättä edes mikään. Tuossahan on 1. asteen suodin, jossa ylimmälle diskantille on 1. asteen treble boosteri. Bassokin on epäherkempi, jolloin siihen diskanttiboostaamiseen on varaakin.
Hyvä mittaussofta Windowsille on ARTA jonka demoversiolla pääsee mittaamaan muttei tallentamaan mittauksia:
http://www.artalabs.hr/
Tutkitaan. Kalibroidut mikrofonit puuttuvat. Tuloksia voi onneksi verrata ehjään yksilöön.
Antikitarasankari |
mhelin
30.08.2014 11:59:38 (muokattu 30.08.2014 12:04:34) | |
|
s151669:
Joten, jos laitamme pillille 1. asteen jakarin, yhdellä kondensaattorilla siten että 0dB vaimennus on 16kHz, 6dB vaimennus on 8kHz ja 12dB vaimennus on 4kHz olemme yhdellä kondensaattorilla tehneet jakosuotimen, EQ:n torvelle ja tasonsovituksen. Yli 16kHz vaimenee tosin 6dB / oktaavi, mutta elementtien äänensävyn huomioiden taitaa olla hyvä vain.
Liian helppoa, mikäs tuossa on pielessä ?
Ensinnäkin pielessä voi olla jakotaajuus joka valitaan mieluiten elementtien suuntakuvion mukaan sellaiseen kohtaan jossa suuntaavuusindeksi on samaa luokkaa. Toiseksi basson suuntakuvion levitessä tarvitaan lisää tehoa, mutta tuon korjauksen voi kyllä hoitaa aktiivi EQ:lla ennen päättäriäkin. Noissa Sauraman kaiuttimissa tuossa jakarissa oli jossain versiossa jopa 5.6mH kela jolla saatiin haluttu "baffle-step" korjaus.
Jakotaajuuden valintaan vaikuttaa toki elementtien (varsinkin diskantin) liikevarat ja tehonkesto (valmistajilla monesti suositus jakotaajuudelle ja -jyrkkyydelle). Jyrkempi jakotaajuus mahdollistaa isommat äänenpaineet ja tehonkestot (diskantille). Basso-keskiäänielementillä taas särö kasvaa tuollaisella 12" pahvikartioisella elementillä mukavasti jo puolestatoista kilohertsistä ylöspäin (mikä tosin kuuluu joidenkin mielestä asiaankin, eli saundi on "lämpimämpi" tms.), joten se käyttökelpoinen alue ei välttämättä ulotu edes 4 kHz asti. Yleensä kyllä mitä pienempi tötterö on niin sitä korkeampaa jakotaajuutta käytetään ja päinvastoin. Itse käyttäisin tuota Peaveyn 1800 hz noiden elementtien ja torven kanssa. Mittaamalla selviää, eli kannattaa mitata yläpään vaste yhden sarjakonkan kanssa, mutta sitä konkkaa ei kannata kasvattaa kovin suureksi, -3 dB kohta ylipäästösuotimella pitäisi asettua sinne 8 ja 16 kHz väliin jotta elementti kestäisi käytössä. Sitten vaan mittaustuloksista -6 dB kohtaan bassoelementille 12 dB/oktaavi toisen asteen suodin. Jos haluaa säilyttää herkkyyden hyvänä niin ei tee passivisuotimella mitään bassokorjausta.
Mutta tuo suunnitelma kuulostaa joka tapauksessa ihan hyvältä, eli ei voi mennä pahasti pieleen. |
|
mhelin: Ensinnäkin pielessä voi olla jakotaajuus joka valitaan mieluiten elementtien suuntakuvion mukaan sellaiseen kohtaan jossa suuntaavuusindeksi on samaa luokkaa.
"Onneksi" noiden elementtien speksitkin on tuntemattomat. Ja EQ on joka tapauksessa aina mukana, jo pelkästään kierron poistamista varten.
Pääasiahan olisi että joku saisi jatkossakin laulusta edes jotain selvää.
Itse käyttäisin tuota Peaveyn 1800 hz noiden elementtien ja torven kanssa.
1. asteen suotimellahan 3.6kHz jakotaajuudella pilli juttelee _melkein_ saman verran 1.8kHz hujakkeilla kuin 2. asteen suotimella ja 1.8kHz jakotaajuudella.
mutta sitä konkkaa ei kannata kasvattaa kovin suureksi, -3 dB kohta ylipäästösuotimella pitäisi asettua sinne 8 ja 16 kHz väliin jotta elementti kestäisi käytössä.
Tämä tietysti olisi toivottavaa :)
Mutta tuo suunnitelma kuulostaa joka tapauksessa ihan hyvältä, eli ei voi mennä pahasti pieleen.
Joo. Onneksi lähtökohdat on hyvät, maito kaatui jo :) Nyt voi korkeintaan haaskata vähän aikaa ja muutaman muovikonkan. Uusia vastaavanlaatuisia muovipurkkeja kun saa kuitenkin kaupasta ihan rahalla.
Antikitarasankari |
|
SJ 74140 = MJ15053
SJ 84140 = MJ15052
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |
 -Q-
01.09.2014 23:46:04 | |
|
s151669: mukaan kivien tyypit ovat SJ 74140, SJ 48140, SJ 84140, jotka on Peaveyn uudelleen brändäämiä jotain. Saatavuus lienee nolla ? Olisiko kellään tietoa vastaavuuksista ?
Tuossa taisi jo vastaavat trankut tulla mainittua, mutta tuli aiheesta mieleen kun poltin joskus yhden Marshallin päätteen ja tuskailin vastaavaa ongelmaa. Palikoissa oli hienot Marshall-logot ja tyyppimerkinnät joita ei kukaan tuntenut ja kirosin jo, mutta myöhemmin huomasin että siihen piirilevyyn olikin painettu se todellinen tyyppi. Sillähän kivet löytyi Partcosta hyllystä.
Tarinan opetus siis että kannattaa vastaavassa tilanteessa vilkaista koneen sisuksiin eikä vain papereita. |
 JPHe
02.09.2014 08:19:56 | |
|
uusiipe: SJ 74140 = MJ15053
SJ 84140 = MJ15052
Onko nämä nyt aivan vastaavat? Jotenkin luulisi ettei tarvitse 200V trankkuja kytkentään, jossa käyttöjännite on 48V. Mulla oli yhdessä Warwikissa 300W pääte, käyttöjännite < 70 V ja trankut MJ15004 / MJ15003 (140V). No eihän noissa nyt valtavaa hinta eroa keskenään ole. |
|
uusiipe: SJ 74140 = MJ15053
SJ 84140 = MJ15052
Kas! Missä tiedon lähde ?
-Q-:Tarinan opetus siis että kannattaa vastaavassa tilanteessa vilkaista koneen sisuksiin eikä vain papereita.
Tässä vehkeessä nyt ei ole piirilevyyn painettu minkään osien tyyppejä.
Antikitarasankari |
JPHe
02.09.2014 12:07:03 (muokattu 02.09.2014 12:50:29) | |
|
Näköjään googlella löytää monta juttua aiheesta
http://www.ssguitar.com/index.php?topic=2666.10;wap2
Tuossa näköjään puhutaan myös ehdottamstani parista... |
|
s151669: Kas! Missä tiedon lähde ?
http://music-electronics-forum.com/ … 87326789-pv-semi-cross-ref-2009.pdf
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |
|
Jaahas, vikakin tuli lopulta paikallistettua. Pääteasteen perässä oleva kela oli tärissyt irti toisesta juotoksestaan.
Tokihan tuotakaan ei nähnyt ennenkuin koko laitos oli pieninä palasina. Ja tästäkin voisi ehkä joku oppia jotakin. Joka tapauksessa rokki soi taas.
Antikitarasankari |
|
:D mulla oli kanssa justiinsa yksi nuppi huollossa ja vika oli, että yksi pystyelko oli huolimattomasti juotettu ja toinen juotos irronnut. Sitä edellisessä taas yksi tehovastus oli repinyt piirilevykuparin irtipoikki. Kyllä se ensimmäinen korjauksen perustoimenpide on aina, että komponenttipuolelta heiluttelee jokaista komponenttia ja suurennuslasilla kattelee toiselta puolelta juotoksia.
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
