Musiikin teoria ja säveltäminen ›

baron: Modulaatio? Tai jos hetkeksi tonikisaatio?
 
Laitoin pienen pätkän tuosta äänitiedostoksi: http://vocaroo.com/i/s0lKqY0sOAA7

Jos kappaleen keskellä on fermaatti, yli oktaavin mittaiset hypyt ovat koraalisatsissa ok? Ainakin Bachin koraalissa nro 23 on tällainen G-G#-hyppy bassossa. Voiko fermaatin avulla sitten rikkoa muitakin koraalisatsin sääntöjä?

ThrashGuitarist: Voiko fermaatin avulla sitten rikkoa muitakin koraalisatsin sääntöjä?
 
Ehkä "venyttäminen" olisi oikeampi termi, mutta pääpiirteittäin olet oikeassa. Ja juuri Bachin koraaleistahan nuo säännöt ja poikkeukset on (yksinkertaistaen) johdettu.

En osaa teoriaa juurikaan, mutta tein biisin ja lähetin laulettavaksi ja nyt tyttö kysyy biisin sointuja. http://jguitar.com/chordname Tänne sivulle näpyttelin kitaraotteet ja otin ylös sivuston ilmoittamista soinnuista aina yhden. Samalla soinnulla voi ilmeisesti olla monta nimeä riippuen kontekstista. Biisin soinnutus on siis seuraavanlainen:
 
säkeistö
 
Em7 C#7sus2 G#m Em7 C#7sus2 G#m B6 Em7 C#7sus2 G#m A#7b9sus4 Em7 G#m A#7b9 D#7b9
 
kertsi
 
C#m Asus2 E F#11 Asus2 Bsus4 F#11 Asus2 Bsus4 Dsus2 Bsus4
G Dsus2 F#11
 
C-osa
 
Dsus2 Bsus2 F#m A Dsus2 Bsus2 F# Dsus2 Bsus2 F#m G# Dsus2 Esus2
 
Onko tuossa soinnut mielestänne loogisesti nimetty? Jos ei ole, onko siitä paljonkin haittaa niiden ymmärtämisessä? Ja edelleen, jossei ole, voiko joku kertoa miten joku soinnusta olisi loogisemmin nimettävissä?

Ei ole soitinta käsillä enkä osaa aivan kuvitella, miltä tuo kuulostaa, mutta pikavilkaisulla C#7sus2 ja A#m7b9sus4 ovat tulkittavissa G#m-johdannaisiksi.
 
edit: ja kun vähän pitemmälle ajattelee, G#m:t puolestaan voisi tulkita B-johdannaisiksi ja pelkistää sointukierroksi Em7 B6, riippuen siitä, mitä haetaan.

Samalla soinnulla voi ilmeisesti olla monta nimeä riippuen kontekstista
 
Täällä on kerran käsitelty "hirviösointuja". Tässä varmaan tarkoitetaan niitä. C/E voi kirjoittaa vaikkapa asuun Em(+5). Sinälllään molemmat ovat oikein, mutta tossa tulee vähän järki ja käytäntö sitten vastaan, mitä kannattaa käyttää.

Ilman soitinta se kommentti että duuri-11-sointua ei periaatteessa ole olemassa vaan se on vain "pikakirjoitustapa" X9sus4 soinnulle.
 
PS Mun on kovin vaikea hahmottaa piisin sävellajia? Jos sen tietäisi niin voisi alkaa nimetä sointuja.
 
Edit: Näyttää itse asiassa että kyseessä olisi Ab-molli.

Niinpä taitaakin olla G#-mollissa, nyt kotona kitaran kanssa kun rämpyttää. Tulkitsin jotenkin E-molliksi tuon pelkistä sointumerkeistä sihdatessani.
 
Tuo F#11 taitaa tulla sitä kautta, että kertosäkeessä kitara soittaa useampia sointuja putkeen H- ja E-kielet vapaina.

Darsu: Niinpä taitaakin olla G#-mollissa,
 
No tietenkin:-) Mieluummin 5 ristiä kuin 7 b:tä.
Mulla on vain kiipparistin ajatustapa ja tykkään periaatteessa enemmän b-sävellajeista kun taas kitaristit ristisävellajeista.
 
Tuli fiilis että olisiko ainakin osa sus2 soinnuista 9 tai add9 sointuja? Eli puuttuuko niistä kaikista terssi (suuri tai pieni)?

baron: Ilman soitinta se kommentti että duuri-11-sointua ei periaatteessa ole olemassa vaan se on vain "pikakirjoitustapa" X9sus4 soinnulle.
 
PS Mun on kovin vaikea hahmottaa piisin sävellajia? Jos sen tietäisi niin voisi alkaa nimetä sointuja.
 
Edit: Näyttää itse asiassa että kyseessä olisi Ab-molli.
 
Onhan noita Add4:sia sekä terssillisiä "sus"-hajotuksia maailman sivu. Mutta periaatteessa joo.

Epämuusikko: Onhan noita Add4:sia sekä terssillisiä "sus"-hajotuksia maailman sivu. Mutta periaatteessa joo.
 
Joku noista jazzteoreetikoista joita oon lukenut, en muista kuka kyllä sanoo että sus-soinnussa voi olla terssi eli saahan tehdä miten haluaa, mikä itsestä hyvältä kuulostaa.

baron: Joku noista jazzteoreetikoista joita oon lukenut, en muista kuka kyllä sanoo että sus-soinnussa voi olla terssi eli saahan tehdä miten haluaa, mikä itsestä hyvältä kuulostaa.
 
Mikä ero on terssillisellä sus2:lla ja add9:llä?

Älkää spedeilkää.

baron: Joku noista jazzteoreetikoista joita oon lukenut, en muista kuka kyllä sanoo että sus-soinnussa voi olla terssi eli saahan tehdä miten haluaa, mikä itsestä hyvältä kuulostaa.
 
Mut eiks tässä ikään kuin katoa koko merkinnän pointti?

baron: ...Ja että X13 on pikakirjoitustapa soinnulle jossa on suuri seksti ja pieni septimi ym eli kaikki ei ole sitä miltä näyttää:-)...
 
Mutta eiks: 13 on nelisoinnun lisä-ääni, kuiteski vähän eri juttu kuin suuri seksti? Jossain (vanhoissa) bb-lapuissa on kyllä ollut merkittynä X7/6. Ei tuo sotke, tosin ei kyllä mun mielestä sen selkeämpikään ole.

Zeeboo: Mutta eiks: 13 on nelisoinnun lisä-ääni, kuiteski vähän eri juttu kuin suuri seksti? Jossain (vanhoissa) bb-lapuissa on kyllä ollut merkittynä X7/6. Ei tuo sotke, tosin ei kyllä mun mielestä sen selkeämpikään ole.
 
No, mun tavallinen voicing 13 soinnulle (jonka kyllä pianomaikat on opettaneet) on septimi - terssi - seksti.
 
Onko se sitten tredesimi vai seksti?

baron: No, mun tavallinen voicing 13 soinnulle (jonka kyllä pianomaikat on opettaneet) on septimi - terssi - seksti.
 
Onko se sitten tredesimi vai seksti?
 
Noo, lie niin nokon nuukaa. Edesmennyt teorian opettaja oli väkevästi sitä mieltä, ettei oikein mieluusti sekuntisuhteisia ääniä samaan pinoon pistettäisi (siis merkintänä). Voihan se toki olla, ettei poikasena vastaanotto ollut ihan täpöllä, eikä tämä horikoituminen just muistia kirkasta ;)

Zeeboo: Noo, lie niin nokon nuukaa. Edesmennyt teorian opettaja oli väkevästi sitä mieltä, ettei oikein mieluusti sekuntisuhteisia ääniä samaan pinoon pistettäisi (siis merkintänä). Voihan se toki olla, ettei poikasena vastaanotto ollut ihan täpöllä, eikä tämä horikoituminen just muistia kirkasta ;)
 
Tarkoitat varmaan pieni sekunti?
Onhan esim Csus2, Csus4, C6 merkinnöissä suuri sekunti.
Tietysti jos halutaan että soinnussa on sekä pieni että suuri septimi niin kai se pitää merkitä sitten C7b15:-)

baron: Tarkoitat varmaan pieni sekunti?
 
Näin justiinsa. Tosin, soihan se p2 ylen nätisti sopivassa hajoituksessa. Vaikka m9:ssä:(1), 5, 9, p3, b7.