Aihe: Klasari-inspiraatio jazz-sävellyksissä
1
sub zero
21.08.2014 21:45:59
Usein sanottu, että jazz-miehet hakivat vaikutteita esim Stravinskyltä ja Bartókilta. Osaako joku selittää tarkemmin, missä ja miten tämä näkyy?
Vehkeet on levällään, sen kanssa eletään, sen kanssa edetään
kekkuliheikki
22.08.2014 13:00:01
sub zero: Usein sanottu, että jazz-miehet hakivat vaikutteita esim Stravinskyltä ja Bartókilta. Osaako joku selittää tarkemmin, missä ja miten tämä näkyy?
 
Savellyksissa. Giant Steps jne... Slonimskyn thesauruksesta tuli myyntivaltti ja mies itsekkin ihmetteli miksi.
En allekirjoita.
WinterMad
23.08.2014 13:47:00
Romanialainen pianisti Eugen Cicero on tehnyt tunnetuista klasariteoksista jazzversioita, aika tiukkaa menoa. "Swinging the Classics on MPS" löytyy ainakin Spotifysta.
Epämuusikko
26.08.2014 10:04:24 (muokattu 26.08.2014 10:06:35)
Impressions perustui Morton Gouldin Pavaneen, Pastorius quottaa Kevätuhria jossain bassosoolossaan, A.C. Jobim luukutteli Chopinia, Bartôkin jousikvartettoja tankataan vissiin sointu- ja äänenkuljetusmielessä. etcetcetc. Vaikutteita haettiin/haetaan muualta ja se on älyttömän jees. Sen sijaan Jacques Louissierin lättyjä sekä Nils Lan Dokyn klasarinauhoituksia jazztriolla en pidä minään.
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1
jazzmies
26.08.2014 22:23:03
Fiksuilla ihmisillä on tapana hakea raikkaita tuulahduksia omaan tekemiseensä oman alansa ulkopuolelta. Myös jazzmuusikoista ja -säveltäjistä löytyy niitä. Nerot osaavat lainata teoksiinsa jotakin yllättävää, ei ilmeistä, ja he eivät jää lainaamisesta kiinni. Eli sillä tavalla tarkasteltuna tämä keskustelu on merkittävä. Lainaukset voivat sijaita minkä tahansa musiikin elementin alueella tai tunnelmatasolla.
"Ego on kuin hattu. Olisi aina kohteliasta ottaa hattu pois päästä aina kun tapaa toisia ihmisiä."
sub zero
27.08.2014 00:36:15
jazzmies: Nerot osaavat lainata teoksiinsa jotakin yllättävää, ei ilmeistä, ja he eivät jää lainaamisesta kiinni. Eli sillä tavalla tarkasteltuna tämä keskustelu on merkittävä.
 
No olis siitä kyllä enemmän iloa, jos jotenkin niinkun vähän sais vihiä, että miten ne vaikutteet konkreetimmalla tavalla näkyy
Vehkeet on levällään, sen kanssa eletään, sen kanssa edetään
M.K.V
01.09.2014 22:58:48
Tämmöinenkihän käsite on myös olemassa: http://en.wikipedia.org/wiki/Third_stream
 
Bill Evansin soitossa tärähtää itelle paikoitellen vahvoja klasari-viboja, Nirvanallahan vetivät Satieta.
johnsmith1
15.09.2014 06:43:32
Miten se näkyy - miten se tehdään voisi kysyä. Tietyt sovittajat ovat tuoneet tietoisesti noita vaikutteita jazziin ja laajemmin kevyen musiikin alueelle. Mieleen tulee esim. nuo.

Bill Russo: Jazz Composition and Orchestration (Chicago: The University of Chicago Press, 1968 ISBN 978-0-226-73208-4)
 
(William Russo, better known as Bill Russo (June 25, 1928 January 11, 2003), was an American jazz musician. He is considered one of the greatest jazz composers and arrangers)
 
Toinen nimi: Pete Rugolo, opiskeli Darius Milhaudin johdolla säveltämistä. Sovittanut mm. Stan Kentonin orkesterille.
(Rugolo provided arrangements and original compositions that drew on his knowledge of 20th-century music, sometimes blurring the boundaries between jazz and classical music.)
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)