| Aihe: Aihiosta satula. | |
|---|
|
Pitkän aikaa ollut to do-listalla, nyt saa jacksonin japanin tehtaan muovisatula siirtyä helvettiin ja tusqia tilalle.
Nyt kovasti kaivattais pro-tippejä et ei menis ihan reisille koko homma.
Elikkä hallussa on tusqin aihio, satulaviilasarja sekä digimauseri ja niillä pitäs pärjätä.
Isoin kysymys itellä lienee notta mistä tietää kun uran syvyys on optimaalinen? |
 73nd3r
22.08.2014 21:28:45 (muokattu 22.08.2014 21:29:12) | |
|
Tarttet mun mielestä vielä pakan rakotulkkeja. Ja kaikist paras olis vaikka harjoituskappalesatula ;)
Mutta:
Oletetaan, että sulla on valmiiksi uritettu satula ja jätetään urien paikan mittaus huomiotta.
Tsekkaa ihan ekaks sen aihion korkeus - jos siinä on paljon liikaa, kannattaa hioa ensin alapuolelta isoimmat pois. #180 paperi pöydälle ja hio sitä vasten. Varo ettei mee vinoksi ja jos menee niin yläE puoli saa olla viiksikarvan verran matalampi kuin alaE:n puoli.
Sitten laita se satula paikalleen, tippa liimaa muttei enempää.
Laita niitä rakotulkkeja pinoon otelaudalle nauhojen väliin niin, että pino on tasan saman korkuinen kuin nauha. Lisää tähän vielä 0,4 millin lehti. Teippaa satsi pakaksi ja laita se (kiinni kaulan takaa vaikka narulla) otelaudan päälle ihan satulan viereen.
Viilaa sitten otelaudan puolelta (uran pohja on korkein sillä puolella ja laskee hiukan virikoneen puolelle), ja lopeta uran viilaus heti kun viila ottaa kiinni rakotulkkiin - tai mieluiten yks veto ennen.
Taita hienoa vesihiomapaperia (vaikka #1000) kaksinkerroin ja pyyhkäse vielä sillä uran pohja sileeks. Jos paperi tuntuu veltolta niin tue sitä vaikka vanhan kielen pätkällä.
Nyt on aika hioa satulan yläpinnasta liika pois - paksut kielet sais olla noin puolikkaan uponneena uraan, ohkaset on ekalla kerralla kumminkin kokonaan urassa. Tee niistä rakotulkeista sopiva pino niin että saat piirrettyä mittaviivan, ja hio sillä #180 paperilla. Saa kiillottaa tonnisella mutta ei o pakko - käsityön jälki nääs.
Laita kielet paikalleen. Laita capo 3. nauhalle, ja mittaa rakotulkilla väli 1. nauhan yläpinnasta kielen alapintaan. AlaE:llä sais olla 0,25mm, yläE:llä 0,15 mm ja loput sit nätissä linjassa siinä välissä. Jos tarttee syventää jotain uraa, löysää kieli ja nosta se pois tieltä viereisen kielen uraan. Tsekkaa usein, kaikist paskint jos tässä vaiheessa vetää liian syvälle.
Tolla tavalla sulla on toimiva satula; ei pärise ekoilla nauhoilla mutta ei ole myöskään kovasti ylävireinen niillä. Hienosäätöä sitte kun kokemus karttuu. |
|
Vilkaisin iban lukkosatulaa ja silmämääräisesti enempi kuin .25 ala eellä välystä, eli siitähän tuo lievä ylävireisyys alanauhoilla johtuu? Uskaltaiskohan hivasta satulan alta pikkasen? |
|
Pahitteeksi ei myöskään ole, että kieliurat hieman laskevat virittimien suuntaan. Ideana on siis se, että kieli osuu satulaan vain satulan kaulan puoleisesta reunasta.
Kuva kertoo enemmän:
http://i46.photobucket.com/albums/f136/neon333/nuts.gif
Those who can't do, teach; those who can't teach, teach gym. |
73nd3r
23.08.2014 10:59:09 (muokattu 23.08.2014 11:11:54) | |
|
janik: Vilkaisin iban lukkosatulaa ja silmämääräisesti enempi kuin .25 ala eellä välystä, eli siitähän tuo lievä ylävireisyys alanauhoilla johtuu? Uskaltaiskohan hivasta satulan alta pikkasen?
Iban lukot ei ole tuttuja, joten suhtaudu varauksella:
1. Älä usko silmämääräiseen, mittaa se tuolla ylempänä olevalla tavalla (capo 3. nauha/mittaa välys 1. nauhalta)
2. Tuo 0,25mm/alaE on vielä aika turvallisen korkealla. Kokemuksen myötä moni käyttää mittana paperin paksuutta, joka on luokkaa 0,1mm. Varovasti ja usein tsekkaamalla.
3. JEM- sivuilta löytyy tällainen:
http://www.jemsite.com/articles-menu/tech-setup-step-4-nut-height/ eli joissain lukkosatuloissa on alla pala jota voi (OMALLA VASTUULLA) madaltaa. Muissa versioissa: mallikohtainen suunnittelu ja toiminta.
Edit: kattelin kuukkelin kautta lisää. Lukkosatulassa kieliuria ei voi viilata matalammaksi; lukitus ei silloin enää toimi. Madallus siis vaihtamalla korokepaloja, tai madaltamalla alapuolelta. Joku velhompi korjannee jos näissä neuvoissa on vielä vikaa. |
|
Rakotulkkeja ei oo mut vois käyvä hakemassa, netin mukaan eivät montaa euroja kustanna. Ja pari harjoitusaihiotakin löytyy. Hiomapaperiakin vois ostaa...
E : Tää viilasarja saattaa tuottaa hankaluuksii koska nää viilat on niinku 09, 11, 26 ja 46. Ite käytän 52-54 kielisettiä. Millä tekniikalla siis saan esim. 34 levysen uran 26 viilalla? |
|
Teet ensin uran sillä viilalla mikä on lähinnä oikeaa ("pykälää pienempi"),
sitten otat pätkän vanhasta kielestä, laitat sen päälle kaksinkerroin taitetun #180 vesihiomapaperin ja levennät uran sillä sopivaksi (älä syvennä enää).
Jos kieli on vaikka .034" niin uran pitää olla hiukan isompi, muuten se kieli saattaa takerrella. Jossain jenkkisivulla oli .005" (0,127mm) toleranssiohjekin, käytössä tuo kieli+vesihiomapaperi toleranssi toimii ihan OK. |
|
73nd3r: Tarttet mun mielestä vielä pakan rakotulkkeja. Ja kaikist paras olis vaikka harjoituskappalesatula ;)
Mutta:
Oletetaan, että sulla on valmiiksi uritettu satula ja jätetään urien paikan mittaus huomiotta.
Tsekkaa ihan ekaks sen aihion korkeus - jos siinä on paljon liikaa, kannattaa hioa ensin alapuolelta isoimmat pois. #180 paperi pöydälle ja hio sitä vasten. Varo ettei mee vinoksi ja jos menee niin yläE puoli saa olla viiksikarvan verran matalampi kuin alaE:n puoli.
Sitten laita se satula paikalleen, tippa liimaa muttei enempää.
Laita niitä rakotulkkeja pinoon otelaudalle nauhojen väliin niin, että pino on tasan saman korkuinen kuin nauha. Lisää tähän vielä 0,4 millin lehti. Teippaa satsi pakaksi ja laita se (kiinni kaulan takaa vaikka narulla) otelaudan päälle ihan satulan viereen.
Viilaa sitten otelaudan puolelta (uran pohja on korkein sillä puolella ja laskee hiukan virikoneen puolelle), ja lopeta uran viilaus heti kun viila ottaa kiinni rakotulkkiin - tai mieluiten yks veto ennen.
Taita hienoa vesihiomapaperia (vaikka #1000) kaksinkerroin ja pyyhkäse vielä sillä uran pohja sileeks. Jos paperi tuntuu veltolta niin tue sitä vaikka vanhan kielen pätkällä.
Nyt on aika hioa satulan yläpinnasta liika pois - paksut kielet sais olla noin puolikkaan uponneena uraan, ohkaset on ekalla kerralla kumminkin kokonaan urassa. Tee niistä rakotulkeista sopiva pino niin että saat piirrettyä mittaviivan, ja hio sillä #180 paperilla. Saa kiillottaa tonnisella mutta ei o pakko - käsityön jälki nääs.
Laita kielet paikalleen. Laita capo 3. nauhalle, ja mittaa rakotulkilla väli 1. nauhan yläpinnasta kielen alapintaan. AlaE:llä sais olla 0,25mm, yläE:llä 0,15 mm ja loput sit nätissä linjassa siinä välissä. Jos tarttee syventää jotain uraa, löysää kieli ja nosta se pois tieltä viereisen kielen uraan. Tsekkaa usein, kaikist paskint jos tässä vaiheessa vetää liian syvälle.
Tolla tavalla sulla on toimiva satula; ei pärise ekoilla nauhoilla mutta ei ole myöskään kovasti ylävireinen niillä. Hienosäätöä sitte kun kokemus karttuu.
Kiitos vinkeistä. Näiden avulla tajusin, että jos joskus mieleeni tulee ajatus satulan tekemisestä itse, niin unohdan sen ajatuksen välittömästi... :)
Jumalat puhuvat hullujen suulla... |
milahtee
23.08.2014 21:04:17 (muokattu 23.08.2014 21:04:30) | |
|
tomaattiorava: Rakotulkkeja ei oo mut vois käyvä hakemassa, netin mukaan eivät montaa euroja kustanna. Ja pari harjoitusaihiotakin löytyy. Hiomapaperiakin vois ostaa...
E : Tää viilasarja saattaa tuottaa hankaluuksii koska nää viilat on niinku 09, 11, 26 ja 46. Ite käytän 52-54 kielisettiä. Millä tekniikalla siis saan esim. 34 levysen uran 26 viilalla?
Käännät tai pyörität viilaa sivusuunnassa edestakaisin kun viilaat niin urasta tulee leveämpi. 46 viilalla saa helposti 52-54 -kokoisen uran.
Internet ja Youtube on täynnä hyviä ohjeita. Dan Erlewinen Guitar Player Repair Guide on hyvä.
Stewmacin sivuilta: http://www.stewmac.com/How-To/Online_Resources/Nuts_and_Saddles/ Tässä kannattaa muistaa, ettei kaikkia heidän tarjoamiaan vermeitä tarvitse. Ammattimiehillä on perustyökalut.
Ammattilaisten tuottamaa tietoa on paljon saatavilla. Kannattaa perehtyä siihen huolellisesti ennen kuin rupeaa arpomaan. |
|
No tässä illalla nyt parhaani mukaan väsäsin kaks koekappaletta lelumuovista joista jälkimmäsen laitoin paikalleen. Spacingia en mittaillu yhtään, pistin vaan satulat vierekkäin ja vanhan mukaan merkkasin tussilla pisteet aihioon. Yritin urista tehdä puolimutulla pikkusen paksumpia mitä kielet.
Sitte laitoin skebaan paikoilleen ja vähän juostenkusten yritin rakotulkilla saada urat sopivan syviksi, pieni viilaus ja testi, pieni viilaus ja testi jne.
Mun mielestä lopputulos on varsin hyvä vaikka kapulasta piti liki puolet hiota veke että mahtu paikoillee.
Pikaisen soittotestin perusteella en mä havainnu kovastikaan eroa entiseen. Pikkusen ohuimpien kielten äxön madaltu (which is nice) mutta samalla samojen kielten ulosanti saundas pikkusen vaimeemmalta vaikkei nauhoihin pärisseetkään. Hienovire samoin muuttu aavistuksen 12. nauhan yläpuolelta.
Kyllä olo on tän jälkeen paljon luottavaisempi kun huomenna käyn käsiksi varsinaiseen aihioon. En usko että lopputulos tulee olemaan ainakaan paskempi kuin tuon vanhan stockmuoviläpyskän kanssa mutta todennäköisesti lopputulos ois parempi ammittilaisen jäljiltä... |
|
No nyt on sormi suussa pahan kerran.
Lelumuovista väsätty satula pelitti siis hyvin kun laitoin paikalleen, ei tarvinnut liimaakaan laittaa. Sitte tein tusqista tismalleen samoilla mitoilla vastaavan, mutta mokoma ei pysy paikoillaan kun yläkielet vetävät satulaa niin paljon että ylä-E on otelaudan ulkopuolella.
Kyllä se varmaan liiman avulla pysyis paikoillaan mutten tiedä sitte kuinka terveellistä se ois kitaralle... |
 fox
25.08.2014 16:42:42 | |
|
tomaattiorava:
Kyllä se varmaan liiman avulla pysyis paikoillaan mutten tiedä sitte kuinka terveellistä se ois kitaralle...
Kyllä niihin se pikku tippa liimaa yleensä laitetaan..
Tietty joskus on joutunu korjaamaan sellasia joihin on sitä liimaa laitettu rankemmalla kädellä, se ei ole ihan hyvä juttu... |
|
Hyvä kikka on laittaa sinne pisara lakkaa jos sulla sattuu olemaan purkinpohjia. Se kuivuu niin että satulan saa poiskin pienellä kopautuksella seuraavassa vaihdossa. Kynsilakkakin käy, ehkei kuitenkaan helmiäissävyt tai kirkkaanpunaiset. ;)
Erikeepperi on paholaisesta, SigBond tai TiteBond toimii, mutta niitä ei kaikilla ole varastossa. |
|
Laulava Kylätohtori: Kiitos vinkeistä. Näiden avulla tajusin, että jos joskus mieleeni tulee ajatus satulan tekemisestä itse, niin unohdan sen ajatuksen välittömästi... :)
Suosittelen kokeilemaan, ei se oikeesti ihan noin vaikeeta ole. Jos on joku peruskitara niinku vaikka strato niin aihio valmiilla urilla on läpihuutojuttu. Viiloilla vedät oikeessa kulmassa (ura laskee kohti lapaa) vähän kerrallaan ja katot miten se kieli asettuu. Näppituntuma tähän tulee todella nopeesti ja minusta mittaus on tarpeetonta. Sinne saa jäädä ihan pieni hajurako ekaan nauhaan. Paksuimmalle kielelle tietysti hintsusti enempi kun se liikerata on isompi. Jos urista tuli niin syvät, että kielet uppoaa kokonaan sisälle, vedä neulaviilalla satulan päältä matalammaksi koko satulaa. Sama juttu sivuille jos ne törröttää ulos. Ja se siitä.
Tyhjästä palikasta muotoilu ja kielten jaon mittailu onkin sitten aika vehkeestä kyllä.
When in doubt, lower your expectations. |
|
Yhden satulan olen stratoon väsännyt kun alkuperäinen lohkesi. Ei se nyt kauhean vaikeaa ole, vanhaa satulaa pitää mallina (ois hyvä jos ne esim puristais jollain yhteen vierekkäin) ja viilailee sen mukaan. Uran lopun viimeistelin ihan kielellä hiomalla, paitsi tietenkin ohuimmat urat. Silmämääräisesti vedin, ei ollut tulkkeja, tein alkup. hieman matalammat urat kun tykkään että kielet matalalla. Liimaa ei satulan alle imo tartte, jos satulaura on tiukka... muussa tapauksessa voi toki olla paikallaan. |
|
Myrkky Nuoli: Näppituntuma tähän tulee todella nopeesti ja minusta mittaus on tarpeetonta.
Luulen että täältä etsii neuvoja kokemattomat satulasepät - ja silloin rakotulkkimittaus on ainoa oikea tapa.
Sitten kun tulee kokemusta, voi tehdä näppituntumalla. Ja sittenkin kannattaa välillä tsekata mitä se väli oikeasti on - voi joskus yllättää itsensä.
Satula kun on kuitenkin ihan kärkipään juttuja vireen, soundin ja soitettavuuden kannalta.
Tosson muuten työkalu kieliväliongelmiin, jos tekee palikka-aihiosta:
http://www.cigarboxnation.com/forum/topics/string-spacing |
|
73nd3r: Luulen että täältä etsii neuvoja kokemattomat satulasepät - ja silloin rakotulkkimittaus on ainoa oikea tapa.
Sitten kun tulee kokemusta, voi tehdä näppituntumalla. Ja sittenkin kannattaa välillä tsekata mitä se väli oikeasti on - voi joskus yllättää itsensä.
Satula kun on kuitenkin ihan kärkipään juttuja vireen, soundin ja soitettavuuden kannalta.
Tosson muuten työkalu kieliväliongelmiin, jos tekee palikka-aihiosta:
http://www.cigarboxnation.com/forum/topics/string-spacing
Mä olen tästä vähän eri mieltä. Näppituntumalla mäkin aloitin ja ihan hyvin pärjäsin. En mä hirveän montaa oo vieläkään tehnyt, mutta en oo kokenut tarvitsevani mittaa. Katsoin hyvin tehdystä satulasta mallia ja siitä vaan viilaamaan. Toki tarkempi jälki tulee aina mittaamalla, ei siinä mitään. Koskaan siitä ei haittaa oo.
When in doubt, lower your expectations. |
|
Aloittelijalle annettavana neuvona tuo näppituntuma on huono. Mun mielestä se ei ole mielipidekysymys. |
|
73nd3r: Aloittelijalle annettavana neuvona tuo näppituntuma on huono. Mun mielestä se ei ole mielipidekysymys.
Puhutaan sitten vaikka näkemyseroista vai onko tässä jonkun pakko olla väärässä ja jonkun oikeassa? :)
Tottahan sitä mitan kanssa oppii suoraan tarkempaan työtapaan, mutta jos mittavaatimusten takia koko homma jää aloituskynnyksen takia niin sitten olen mielelläni väärässä ja menen perse edellä puuhun.
When in doubt, lower your expectations. |
 Kefiiri
29.08.2014 13:50:13 (muokattu 29.08.2014 13:52:53) | |
|
Mun mielestä näppärin urasyvyyden mittari on se, että painaa kielen kolmannesta välistä alas. Tällöin kielen ja eka nauhan väliin pitäisi jäädä juuri ja juuri havaittava rako. Näin se on, kun kokeilee hyvin säädetyllä kitaralla.
Tässä linkki:
http://www.frets.com/FretsPages/Mus … n/GenSetup/NutAction/nutaction.html
En ole musiikin asiantuntija. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
