Kitarat: kitarakamat ›

tuquoque: Mä olen aina ajatellut, että kitaran "auki soittaminen" on vaan sitä, että oma soittotatsi sopeutuu soittimen muotoon ja säätöihin ja sitä kautta soundikin paranee. Puut toki kuivuu ajan myötä ja soitin patinoituu, joilla on vaikutuksensa, mutta muuten auki soittaminen on musta vähän henkimaailman juttuja, uskokoon ken tahtoo. Sama koskee kaikkia soittimia, myös viuluja ja ennen kaikkea tota täristintä. Mentaalisia vaikutuksia en kiellä, mutta faktuaalisia (mitattavia) tuskin on, kyllähän ne muuten tutkimukset teettäisivät ja julkaisisivat ne tulokset.
 
Onhan noita tutkimuksia linkkailtu jo useampiakin. Eikä tää mitään rakettitekniikkaa ole, ihan simppeliä fysiikkaa. Tonerite on toki edelleen ylihintainen akvaariopumppu, mutta täristämisen vaikutusta puun solurakenteeseen on turha mielestäni kyseenalaistaa. Uskonasiat sitten erikseen.

tuquoque: Mentaalisia vaikutuksia en kiellä, mutta faktuaalisia (mitattavia) tuskin on, kyllähän ne muuten tutkimukset teettäisivät ja julkaisisivat ne tulokset.
 
Oletko varma, että teettäisivät? Luuletko, että näistä tutkimuksista saatu hyöty kattaisi niistä aiheutuvat kulut? Tuollaisen tutkimuksen teettäminen ei välttämättä ole ihan ilmaista. Toki "tutkimuksia" saa halvalla, mutta niiden todistusarvo on nolla.
 
Itse vähän epäilen, että tonerite-markkinat ovat sen verran pienet (ja varsinkin nettotulot), että mitään kovin suuria tieteellisiä tutkimuksia ei kannata teettää. Luulen, että ne ostaa, ketä ostaa ja ne eivät osta, ketä eivät osta, olipa tarjolla millaisia tutkimustuloksia tahansa....

tuquoque: Mä olen aina ajatellut, että kitaran "auki soittaminen" on vaan sitä, että oma soittotatsi sopeutuu soittimen muotoon ja säätöihin ja sitä kautta soundikin paranee. Puut toki kuivuu ajan myötä ja soitin patinoituu, joilla on vaikutuksensa, mutta muuten auki soittaminen on musta vähän henkimaailman juttuja, uskokoon ken tahtoo. Sama koskee kaikkia soittimia, myös viuluja ja ennen kaikkea tota täristintä. Mentaalisia vaikutuksia en kiellä, mutta faktuaalisia (mitattavia) tuskin on, kyllähän ne muuten tutkimukset teettäisivät ja julkaisisivat ne tulokset.
 
Täristintä en kommentoi, mutta muuten olet kyllä väärässä, jos näin radikaalisti voi asiasta sanoa. Ei kyse ole henkimaailman jutuista, ja huomaat kyllä kun kohdallesi osuu kitara joka alkaa soimaan akustisesti paremmin suhteessa siihen minkälainen se aluksi oli.
Väitän että jokainen kokenut soitinrakentaja tämän allekirjoittaa.

Laulava Kylätohtori:
Ja viuluille ym. tuo kait tosiaan ensin tehtiin. Hulluahan se olisi ollut jättää kitarat markkinoinnin ulkopuolelle. Aina löytyy porukkaa, joka on valmis maksamaan tällaisista suuriakin summia..
 
en usko että sopii viululle, tai että olisi tehty sille, viulun ylä- ja alakannen välissä on puinen puikko joka on siinä jännityksen varassa, ja tuollainen täristäminen voisi irroittaa sen jolloin se kaatuu ja kolisee siellä sisällä.
 
soittaessa ei vastaavia tule.

aristoteles666: en usko että sopii viululle, tai että olisi tehty sille, viulun ylä- ja alakannen välissä on puinen puikko joka on siinä jännityksen varassa, ja tuollainen täristäminen voisi irroittaa sen jolloin se kaatuu ja kolisee siellä sisällä.
 
Voipi olla. Mutta saahan tuota ainakin selloille ja ties mille...

aristoteles666: en usko että sopii viululle, tai että olisi tehty sille, viulun ylä- ja alakannen välissä on puinen puikko joka on siinä jännityksen varassa, ja tuollainen täristäminen voisi irroittaa sen jolloin se kaatuu ja kolisee siellä sisällä.
 
soittaessa ei vastaavia tule.
 
Googlailepa vähän aiheesta tonerite ja viulu tai muut jousisoittimet. Ei se pinna sieltä kaadu jos kielet on vireessä.
 
https://www.youtube.com/watch?v=aLT3eJPyZbc
 
https://www.google.fi/search?q=tone … d=chrome&es_sm=119&ie=UTF-8
 
Tuossa näyttäisi olevan ihan jotain mittauskäyriä viulun ToneRite-käsittelystä http://www.violinman.co.uk/Strad%20article.pdf
 
Tuosta saa myös sen käsityksen, että viulun ongelma on korostukset tietyillä sävelkorkeuksilla, ja tuo kilpailijan laite saa niitä tasoitettua.

Laulava Kylätohtori: Oletko varma, että teettäisivät? Luuletko, että näistä tutkimuksista saatu hyöty kattaisi niistä aiheutuvat kulut? Tuollaisen tutkimuksen teettäminen ei välttämättä ole ihan ilmaista. Toki "tutkimuksia" saa halvalla, mutta niiden todistusarvo on nolla.
 
Itse vähän epäilen, että tonerite-markkinat ovat sen verran pienet (ja varsinkin nettotulot), että mitään kovin suuria tieteellisiä tutkimuksia ei kannata teettää. Luulen, että ne ostaa, ketä ostaa ja ne eivät osta, ketä eivät osta, olipa tarjolla millaisia tutkimustuloksia tahansa....
 
Ei kai tuo Toneriten Pelle Peloton nyt maailman ainoa tutkimusresurssi ole? Jos asiassa olisi edes hitusen perää, joku suurista laitevalmistajista tai musiikkikentän tutkimuslaitoksista olisi varmasti tuollaisen tutkimuksen teettänyt ja julkaissut tulokset. Niin kauan noista Stradivariuksistakin on juteltu. Harmonia on matematiikkaa ja jos täristämisellä tai "auki soittamisella" on vaikutusta, mittarit sen näyttävät. Tutkimustulosten julkaisuun asti kysymys on psykosomaattisista vaikutuksista.

aristoteles666: en usko että sopii viululle, tai että olisi tehty sille, viulun ylä- ja alakannen välissä on puinen puikko joka on siinä jännityksen varassa, ja tuollainen täristäminen voisi irroittaa sen jolloin se kaatuu ja kolisee siellä sisällä.
 
soittaessa ei vastaavia tule.
 
Viulu resonoi soittaessa. Tonerite asennetaan värisyttämään kieliä samaten demppaa ne että se ei soi, jää vain resonointi.
Miten tämä rikkoo ehjän viulun?
Vähemmän se täristimellä värisee kuin soittaessa. Eikös soittamisen sitten pitäisi takuuvarmasti irroittaa puikon?

tuquoque:
Tutkimustulosten julkaisuun asti kysymys on psykosomaattisista vaikutuksista.
 
Just. Tiukkaa faktaa tarjolla :)
Mitä jos kokeilisit laitetta ja huutelisit sitten lisää.

Seba: Viulu resonoi soittaessa. Tonerite asennetaan värisyttämään kieliä samaten demppaa ne että se ei soi, jää vain resonointi.
Miten tämä rikkoo ehjän viulun?
Vähemmän se täristimellä värisee kuin soittaessa. Eikös soittamisen sitten pitäisi takuuvarmasti irroittaa puikon?
 
ei viulua soiteta, yleensä, että kaikki kielet tärisee päiväkausia.

Mä nyt postaan tämän tähän vielä erikseen
 
http://www.violinman.co.uk/Strad%20article.pdf

tuquoque: Ei kai tuo Toneriten Pelle Peloton nyt maailman ainoa tutkimusresurssi ole? Jos asiassa olisi edes hitusen perää, joku suurista laitevalmistajista tai musiikkikentän tutkimuslaitoksista olisi varmasti tuollaisen tutkimuksen teettänyt ja julkaissut tulokset. Niin kauan noista Staradivariuksistakin on juteltu. Harmonia on matematiikkaa ja jos täristämisellä tai auki soittamiselle on vaikutusta, mittarit sen näyttävät. Tutkimustulosten julkaisuun asti kysymys on psykosomaattisista vaikutuksista.
 
Ok, entä kuinka laajasti olet tutustunut alan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin? Voisiko maailmassa olla joku aiheeseen liittyvä tutkimus, josta sinä et tiedä mitään? Eli siihen asti, että joku tuo tuollaisen tutkimuksen sinulle käteen, kaikki on pelkkää huuhaata?
 
Jos tuollaista aletaan oikeasti tutkimaan tieteellisesti jne. niin eipä se nyt ihan 'tuosta vaan' homma ole. Toki netistä löytyy kaikenlaisia kotitestejä ja käppyröitä, miten taajuudet ovat täristyksen aikana muuttuneet, mutta kuten olen jo monta kertaa kirjoittanut, niin vakavasti otettava tieteellinen tutkimus on aika paljon haastavampaa ja vaativampaa. Siis sellainen tutkimus, jolla on oikeasti kiistatonta todistusarvoa.
 
Ja henkilökohtaisesti en edes näe, mitä suuret laitevalmistajat tällaisesta tutkimuksesta hyötyisivät. Jos on tarkoitus valmistaa mahdollisimman halvalla, niin siihen ei tuollaiset tutkimukset sovi. Jos taas kasataan Master Built Stratoa, niin silloin tuollaisia tutkimuksia ei enää tarvita. Kyllä valmistajat varmaan jotain tuollaisista tutkmuksista hyötyisivät, mutta ilmeisesti eivät tarpeeksi, jos kerran sellaisia ei ole tehty. Vai onko? Kuka meistä tietää, mitä tutkimuksia esim. suuret laitevalmistajat ovat oikeasti tehneet ja mitä ei...

Seba: Just. Tiukkaa faktaa tarjolla :)
Mitä jos kokeilisit laitetta ja huutelisit sitten lisää.
 
Just laitoin viimeiset rahani korvavaloon, ja sen testaukset on vielä kesken. Seuraavaksi on vuorossa keskivartalosta sähköiskuilla rasvaa polttava aparaatti ja sitten mahdollisesti tätä tonerite, jos uskoa vielä riittää :)

aristoteles666: ei viulua soiteta, yleensä, että kaikki kielet tärisee päiväkausia.
 
Ei niin, siksi sen "avaamisessa" kestääkin pidempään kuin viikko soittamalla, joka eittämättä on tehokkaampi tapa kuin täristys.
 
Tuossa kilpailijan testissä oli ihan mielenkiintoista juttua joka sopii aika hyviin omiin psykoakustisiin havaintoihini.

Onko jollain tutkimustuloksia, että vasaralla sormeen lyönti sattuu? Ai ei ole? No sitten en usko sitä, koska kyse on vain subjektiivisista kokemuksista. Epäilemättä sormeen lyöjä kuvittelee sen sattuvan, mutta kyse on vain subjektiivisesta harhasta ja siitä, että lyöjä on jo ennakkoon olettanut sen sattuvan - ehkä jopa toivoo sen sattuvan. Ja pakkohan sen on näin kuvitella, koska on pistänyt isot rahat vasaraan. Missä on käppyrät vasaralla sormeen lyönnin vaikutuksista, vai onko juuri todistettu, että vasaralla sormeen lyönti ei satu?
 
*hymiö*

Laulava Kylätohtori:
Jos tuollaista aletaan oikeasti tutkimaan tieteellisesti jne. niin eipä se nyt ihan 'tuosta vaan' homma ole. Toki netistä löytyy kaikenlaisia kotitestejä ja käppyröitä, miten taajuudet ovat täristyksen aikana muuttuneet, mutta kuten olen jo monta kertaa kirjoittanut, niin vakavasti otettava tieteellinen tutkimus on aika paljon haastavampaa ja vaativampaa. Siis sellainen tutkimus, jolla on oikeasti kiistatonta todistusarvoa.
 
Ja tieteellinen tutkimus ei tutki "toneriten vaikutusta soundiin" vaan rajatumpia tutkimusongelmia kuten lämmön, tärinän ja kosteuden vaikutusta puun ominaisuuksiin, ja sitten erikseen puun ominaisuuksien vaikutusta puun akustisiin ominaisuuksiin, ja sitten erikseen soitinten toimintaa ja ominaisuuksia.
 
Tänne on postattu linkkejä aivan kaikesta mitä netissä on avoimesti saatavilla, myös tieteellisiä papereita noista asioista. Niistä tulee kommentteja että miten tämä liittyy asiaan?, tai että tuo on vain yksi tutkimus jne. Osa tutkimuksista on julkaistu vain kaupallisesti.
 
Tuo viulukokeilu, vaikkei olekaan tieteellinen tutkimus, on kuitenkin sikäli kiinnostava että siinä on noita käyriä: eri äänet ovat alkaneet soida tasaisemmin (tämä lienee enemmän viulun ongelma kuin kitaran) ja puun akustinen konduktanssi (joka mittaa juuri sitä sisäistä kitkaa) on muuttunut.

Akustisen kitaran värähtelystä ja liike-energian jakautumisesta on tehty erittäin kattavia tutkimuksia.
 
Adapted from Fletcher & Rossing: "The Physics of Musical Instruments"*
We can observe the resonant modes of the soundboard in various ways:
Optically: Chladni Patterns, holographic interferometry, laser velocimetry - a laser beam is reflected off various points on the soundboard.
Acoustically: An array of microphones or a single microphone scanning an area detects various peaks in sound intensity while the guitar is excited.
Electrically: Examine the capacitance between a charged plate on the vibrating soundboard and another charged plate held steady.
Mechanically: Accelerometer/velocity transducer. The mechanical vibrations are measured quite directly, such as with a phonograph cartridge or impedance head.
 
Saman tutkimuksen voisi suorittaa Toneriten kanssa ja havaita mahdolliset muutokset.
Mutta onko yliopistoilla kiinnostusta?
Ehkä jopa TKK:lla joku voisi asiaa halutessaan tutkia.

Klezberg: Ja tieteellinen tutkimus ei tutki "toneriten vaikutusta soundiin" vaan rajatumpia tutkimusongelmia kuten lämmön, tärinän ja kosteuden vaikutusta puun ominaisuuksiin, ja sitten erikseen puun ominaisuuksien vaikutusta puun akustisiin ominaisuuksiin, ja sitten erikseen soitinten toimintaa ja ominaisuuksia.
 
Juu, tämä oli juuri se minun pointtini. Jos tähän halutaan oikeaa tieteellistä yleisesti hyväksyttävissä olevaa tietoa, niin kyse ei ole vain yhdestä "toimiiks tonerite"-tutkimuksesta, vaan aika isosta joukosta tutkimuksia, jotta ymmärrys koko prosessista voidaan saada.
 
Tänne on postattu linkkejä aivan kaikesta mitä netissä on avoimesti saatavilla, myös tieteellisiä papereita noista asioista. Niistä tulee kommentteja että miten tämä liittyy asiaan?, tai että tuo on vain yksi tutkimus jne. Osa tutkimuksista on julkaistu vain kaupallisesti.
 
Jep, ja aika usein se oikean tieteellisen tutkimuksen lukeminen ja ymmärtäminen vaatii myös aika tavalla osaamista, eikä onnistu ilman tarvittavaa koulutusta ja kompetenssia.
 
Tuo viulukokeilu, vaikkei olekaan tieteellinen tutkimus, on kuitenkin sikäli kiinnostava että siinä on noita käyriä: eri äänet ovat alkaneet soida tasaisemmin (tämä lienee enemmän viulun ongelma kuin kitaran) ja puun akustinen konduktanssi (joka mittaa juuri sitä sisäistä kitkaa) on muuttunut.
 
Tuo vaikuttaa mielenkiintoiselta, pitääpä perehtyä siihen jossain välissä...

mitja: Akustisen kitaran värähtelystä ja liike-energian jakautumisesta on tehty erittäin kattavia tutkimuksia.
 
Adapted from Fletcher & Rossing: "The Physics of Musical Instruments"*
We can observe the resonant modes of the soundboard in various ways:
Optically: Chladni Patterns, holographic interferometry, laser velocimetry - a laser beam is reflected off various points on the soundboard.
Acoustically: An array of microphones or a single microphone scanning an area detects various peaks in sound intensity while the guitar is excited.
Electrically: Examine the capacitance between a charged plate on the vibrating soundboard and another charged plate held steady.
Mechanically: Accelerometer/velocity transducer. The mechanical vibrations are measured quite directly, such as with a phonograph cartridge or impedance head.
 
Saman tutkimuksen voisi suorittaa Toneriten kanssa ja havaita mahdolliset muutokset.
Mutta onko yliopistoilla kiinnostusta?
Ehkä jopa TKK:lla joku voisi asiaa halutessaan tutkia.
 
Ja sivuilla 722 - 723 puun ominaisuuksista ja niihin vaikuttamisesta mm. tärinällä. Arvaa montako kertaa olen tähänkin ketjuun postannut viittauksen tuohon.
 
Soitinten fysiikkaa on tutkittu, mutta vähemmän tuota puun ominaisuuksien vaikutusta ja niihin vaikuttamista. Tuo sivuilla 722-723 on tyrmätty täällä kun se on vain yksi tutkimus.