| Aihe: Kalliit laitteet vs halvat laitteet | |
|---|
|
Moi kaikki!
Koin herätyksen avattuani yhden kymmenen vuotta vanhan ABY-vaihtajan. se toimi moitteetta ja oli edelleen käytössä. Tämä toimi todellisena herätyksenä ja sysäsi ajatuksen siitä, miten jotkut tekevät laitteita halvalla ja jotkut tekevät kaikkensa laitteiden eteen.
http://backstage.custom-sounds.com/ … miljoonaa-polkaisua-kestaako-kytkin
Onko teillä kokemuksia laitteista, jotka ovat kestäneet ikuisuuden ja toisaalta laitteista, joista on aika jättänyt nopeammin kun olisi toivonut?
Parhain terveisin
Kimmo Aroluoma |
|
Yhtä Electro-Harmonixin pedaalia lukuunottamatta (kirjaimellisesti räjähti pedaalilautaan) itse en ole ainakaan koskaan saanut mitään rikki. Vaikea tuntuisi olevan nykytarvikeita saada hajalle ellei niitä kohtele äärimmäisen väkivaltaisesti, esim. moni tuttu musikantti on keikkaillut vuosia muovisten Behringerin pedaalien kanssa täysin ongelmitta.
"Every person with screen time knows some form of martial art, and most of them can solo like Van Halen. This is the way the world should be!" |
|
Kivijalka: Yhtä Electro-Harmonixin pedaalia lukuunottamatta (kirjaimellisesti räjähti pedaalilautaan) itse en ole ainakaan koskaan saanut mitään rikki. Vaikea tuntuisi olevan nykytarvikeita saada hajalle ellei niitä kohtele äärimmäisen väkivaltaisesti, esim. moni tuttu musikantti on keikkaillut vuosia muovisten Behringerin pedaalien kanssa täysin ongelmitta.
ei ibanezit olleet mitenkään kalliita 80 luvulla, päinvastoin, about halvimpia.
mutta kyllä Bossit ja Ibanezit 80 luvulta on kestäneet ihan ongelmitta, eli nuorihan toi on.
ja Behringerin viritin kestänyt moitteetta noin 6(?) vuotta.
hups, ei ollut tarkoitus lainata...
" mielestäni varmin merkki älykkään elämän olemassaolosta muualla maailmankaikkeudessa on se, että kukaan ei yritä ottaa meihin yhteyttä."
lassi ja leevi. |
 Rämppy
06.08.2014 10:31:43 (muokattu 06.08.2014 11:01:05) | |
|
Vanhoissa Ibanezeissa (esim. 9-sarja) on huonot kytkimet. Useampia on mennyt vaihtoon vuosien varrella. Ja 10-sarjan Ibanezit (esim TS-10) ovat kyllä ihan tukevassa metallikotelossa, mutta se ei auta kun rakenne on huono: jakit ja virtalähteen tökkeli ovat kiinni pelkästään piirilevyssä juotostinan varassa. Rutina ja pätkiminen on vain ajan kysymys, ellei näitä speduja asenna kiinteästi pedaalilautaan. Soundeiltaan monet näistä ovat hyviä.
Mutta kuten aiemmin mainittiin, eivät nykyään hirmusummia maksavat Ibanezin pedaalit mitään erityisen kalliita silloin uutena olleet. Peruskamaa.
Mulla on joku Fulldrive2 kestänyt kovaa käyttöä jo ainakin 15 vuotta, samoin Bossit tuntuvat olevan ikuisia. Ihmetyksen aihe on ollut myös Line6 DL4, joka vastoin odotuksia on palvellut hienosti kohta 15 vuotta, vaikka on välillä saanut syödäkseen työväen- ja muiden ilotalojen huonoa sähköä.
En sitten malttanut olla sanomatta. |
|
Ibanezin WH-10 -wahipedaali on/oli jo lähtökohtaisesti melko älytön laite: häkkyrän runko on ohutta muovia ja se alkoi siten rapautua melko pian hankinnan jälkeen eli joskus 90 -luvun alussa. Sitten sen potentiometri alkoi rahista ja lopuksi laite lopetti toimintansa kokonaan syystä joka ei selvinnyt.
En tiedä/muista minkälaisille soittajille se oli suunnattu, mutta eipä se kestänyt kevyttä kotikäyttöäkään. Soundin puolesta olisi muistaakseni kyllä kelvannut pidempäänkin.
Jokaisella on oikeus kieltäytyä aikuisten kitaroista. |
|
Sitten on sikakalliita putiikkipedaaleita, joiden sisukset on upotettu epoksiin. Varmaan laatuosista kasattu (vaikka epoksi estää tsekkaamisen), mutta jos jotain kärähtää sisältä, laite on entinen. Ainakin BJF on harrastanut tätä epoksihullutusta.
En sitten malttanut olla sanomatta. |
|
Rämppy: Sitten on sikakalliita putiikkipedaaleita, joiden sisukset on upotettu epoksiin. Varmaan laatuosista kasattu (vaikka epoksi estää tsekkaamisen), mutta jos jotain kärähtää sisältä, laite on entinen. Ainakin BJF on harrastanut tätä epoksihullutusta.
Osta aito hand wired, on helppo huoltaa ja korjata.... :)
Jumalat puhuvat hullujen suulla... |
|
Laulava Kylätohtori: Osta aito hand wired, on helppo huoltaa ja korjata.... :)
Mul oli sellainen Baby Blue od. Oli viimeisen päälle hand made, mutta epoksiin upotetut sisukset.
En sitten malttanut olla sanomatta. |
 Gabe
06.08.2014 12:37:47 | |
|
Rämppy: Mul oli sellainen Baby Blue od. Oli viimeisen päälle hand made, mutta epoksiin upotetut sisukset.
Sama täällä. Olihan siinä upeat soundit mutta se epoksimöykky vähän harmitti, onhan käsin tehdyn yksi suurimmista eduista se että se olisi kätevä korjata. |
 s8na
06.08.2014 12:40:35 | |
|
Dunlopin Crybabystä hajoaa potikka ja Line 6 laitteet tuntuu hajoavan aina suunnitellun 2 vuoden jälkeen ostosta. Noh, 1,5K orangestakin on alkanu volumepotikka rohisemaan, et ei se aina hinnasta oo kiinni. |
|
s8na: Noh, 1,5K orangestakin on alkanu volumepotikka rohisemaan, et ei se aina hinnasta oo kiinni.
Tällaset on yleensä tosin korjattavissa just sen 1,5 € maksavan elektroniikkapuhdistusaineen avulla. No okei, kyl se maksaa vähä enemmä ku 1,5 €, mut tuo sopi hauskemmin tuohon niiku tiiättekstyö.
Iteltänikin hajos aikanaan vuosia sitten jostain Digitechin spedusta kytkin n. parin vuoden käytön jälkeen. Vankka ja varmaan kilotolkulla painanut metallikotelo sekä paljon ominaisuuksia, jotka meni kankkulan kaivoon, kun pienesta kytkimestä aika jätti. Eipä ole tullut tuohon merkkiin sen jälkeen kajottua.
"Naulat neljän tuumamitan lyöty pajavasaroin - haukan katse hanskojani vartioi" |
|
Stalkah: Tällaset on yleensä tosin korjattavissa just sen 1,5 € maksavan elektroniikkapuhdistusaineen avulla. No okei, kyl se maksaa vähä enemmä ku 1,5 €, mut tuo sopi hauskemmin tuohon niiku tiiättekstyö.
Iteltänikin hajos aikanaan vuosia sitten jostain Digitechin spedusta kytkin n. parin vuoden käytön jälkeen. Vankka ja varmaan kilotolkulla painanut metallikotelo sekä paljon ominaisuuksia, jotka meni kankkulan kaivoon, kun pienesta kytkimestä aika jätti. Eipä ole tullut tuohon merkkiin sen jälkeen kajottua.
Jos kerran on melko pikkujuttu ruiskia spraytä potikoihin, niin ei se varmaan myöskään koko pedaalia arvottomaksi tee jos yksi kytkin pitäisi vaihtaa...?
Jokaisella on oikeus kieltäytyä aikuisten kitaroista. |
|
zedder: Jos kerran on melko pikkujuttu ruiskia spraytä potikoihin, niin ei se varmaan myöskään koko pedaalia arvottomaksi tee jos yksi kytkin pitäisi vaihtaa...?
Se on säätämistä. Alkaispa Apple tekemään iKitarakamaa. |
|
Kipander: Moi kaikki!
Koin herätyksen avattuani yhden kymmenen vuotta vanhan ABY-vaihtajan. se toimi moitteetta ja oli edelleen käytössä. Tämä toimi todellisena herätyksenä ja sysäsi ajatuksen siitä, miten jotkut tekevät laitteita halvalla ja jotkut tekevät kaikkensa laitteiden eteen.
http://backstage.custom-sounds.com/ … miljoonaa-polkaisua-kestaako-kytkin
Onko teillä kokemuksia laitteista, jotka ovat kestäneet ikuisuuden ja toisaalta laitteista, joista on aika jättänyt nopeammin kun olisi toivonut?
Parhain terveisin
Kimmo Aroluoma
Noita mekaanisia kytkimiä (DPDT, 3PDT) on mennyt halvoista (esim. EHX) ja kallimmista (esim. BJFe, RMC, BK Butler). Muitakin varmasti mutta ei tule mieleen. Ainakin osa näistä valmistajista reagoi aika nopsaan ja vaihtavat alihankkijaa. Mahtaakohan yksikään pedaalivalmistaja testata tuotekehitysvaiheessa kytkimien kestävyyttä. Tokkopa, käytetään vaan niitä luotettaviksi miellettyjä merkkejä kuten Carling. Ja juuri Carlingin kytkimien kanssa on ollut ongelmia.
En muista yhtäkään bossin pedaalia jossa kytkin olisi temppuillut, vaikka jotkut noista ovat jo 30 vuotta vanhoja.
Kyllähän kitarakamat ovat nykyaikaan nähden silti poikkeuksellisen kestäviä jos verrataan vaikkapa taulutelkkuihin tai kännyköihin. Varmasti markkinoilla on myös paskoja merkkejä mutta monaasti hinta korreloi laadun kanssa. Kuluvat osat kuluvat eikä mikään loppujen lopuksi ole ikuista.
Sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas |
|
zedder: Jos kerran on melko pikkujuttu ruiskia spraytä potikoihin, niin ei se varmaan myöskään koko pedaalia arvottomaksi tee jos yksi kytkin pitäisi vaihtaa...?
Meinasin lähinnä, että laatuvehkeessä hajoavat komponentit on yleensä kulutustavaraa tai vähintään helposti korjattavissa.
Sen sijaan se kytkin siinä pientä komponenttia tiukassa paketissa sisältävässä digipiirikäikäleessä nimeltä DF-7 oli aika "iso" juttu, vaikka äkkiseltään helpolta kuulostaakin. Kyseessä ei siis tosiaan ollut mikään perinteinen Carling DPDT -kytkin, joka on suorastaan massiivisen kokoinen ja helposti käsiteltävä palikka tuon Digitechin pikkunappiin verrattuna. Olisi varmasti vaatinut jonkinsortin erikoistyökaluja, jotta sen todella pienen kumitassun painaman kytkimen olisi saanut vaihdettua ja sehän olisi pitänyt vielä löytää jostain varaosana. Varsinkin vielä joskus kuusi tai seitsämän vuotta sitten nää molemmat ois ollu varmana nykypäivää vaikeampia juttuja, kun netti ei ollut niin pullollaan kaikkea mahdollista.
"Naulat neljän tuumamitan lyöty pajavasaroin - haukan katse hanskojani vartioi" |
|
zedder: Ibanezin WH-10 -wahipedaali on/oli jo lähtökohtaisesti melko älytön laite: häkkyrän runko on ohutta muovia ja se alkoi siten rapautua melko pian hankinnan jälkeen eli joskus 90 -luvun alussa. Sitten sen potentiometri alkoi rahista ja lopuksi laite lopetti toimintansa kokonaan syystä joka ei selvinnyt.
En tiedä/muista minkälaisille soittajille se oli suunnattu, mutta eipä se kestänyt kevyttä kotikäyttöäkään. Soundin puolesta olisi muistaakseni kyllä kelvannut pidempäänkin.
Joo kyllä toi pedaali taitaa olla ihan tunnettu sen hajoamisesta. Alkuperäset mustat mallit taitaakin olla jo aika kiven alla. |
|
Hieno artikkeli taas. Hassua sikäli, että jos olisi eilen ottanut tollasen purkin auki niin olisin pettynyt tuollaiseen ratkaisuun. Samantyylisiä, joskin erilaisella mikrokytkimellä varustettuja, ratkaisuja oli esimerkiksi Ibanezin halpaakin halvemmissa Soundtank-sarjalaisissa. Sielläkin mikrokytkin oli piirilevyllä ja muistaakseni jousi painoi sitä. Se oli vain varsin vikaherkkä kokonaisuus.
Nuo "boutique"-kytkimet taas ovat näytelleet minulle sitä laatua ja kestävyyttä, vaikka olen sellaisiakin joutunut vaihtamaan hajoamisen takia.
Bossin kytkin on myös kuluvaa sorttia. Ensiapuna voi kytkimen päätä korottaa teippaamalla tms. jolloin se toimii taas hetken.
Ehkä koko kytkinajattelua voisi viedä pidemmälle? Mitä jos ei olisi mekaanista kytkintä? Olisi vaikka valolähteen ja valovastuksen yhdistelmä, joka ohjaa relettä? Se olisi pitkäikäinen ratkaisu. |
s8na
06.08.2014 21:13:52 (muokattu 06.08.2014 21:15:43) | |
|
Lastinen: Hieno artikkeli taas. Hassua sikäli, että jos olisi eilen ottanut tollasen purkin auki niin olisin pettynyt tuollaiseen ratkaisuun. Samantyylisiä, joskin erilaisella mikrokytkimellä varustettuja, ratkaisuja oli esimerkiksi Ibanezin halpaakin halvemmissa Soundtank-sarjalaisissa. Sielläkin mikrokytkin oli piirilevyllä ja muistaakseni jousi painoi sitä. Se oli vain varsin vikaherkkä kokonaisuus.
Nuo "boutique"-kytkimet taas ovat näytelleet minulle sitä laatua ja kestävyyttä, vaikka olen sellaisiakin joutunut vaihtamaan hajoamisen takia.
Bossin kytkin on myös kuluvaa sorttia. Ensiapuna voi kytkimen päätä korottaa teippaamalla tms. jolloin se toimii taas hetken.
Ehkä koko kytkinajattelua voisi viedä pidemmälle? Mitä jos ei olisi mekaanista kytkintä? Olisi vaikka valolähteen ja valovastuksen yhdistelmä, joka ohjaa relettä? Se olisi pitkäikäinen ratkaisu.
Millanenhan systeemi korgin pitchblakissä on? Se kun on tbp ilman naksukytkintä. Virtojen kanssa kuulee erilaisen naksauksen spedusta nappia painaessa, kuin mitä ilman sähköä lähtee. Olettaisin että joku rele siellä on. Optinen osuus tosin varmasti puuttuu :) |
 J.Nikkanen
07.08.2014 09:22:13 (muokattu 07.08.2014 09:23:23) | |
|
Stalkah: Meinasin lähinnä, että laatuvehkeessä hajoavat komponentit on yleensä kulutustavaraa tai vähintään helposti korjattavissa.
Sen sijaan se kytkin siinä pientä komponenttia tiukassa paketissa sisältävässä digipiirikäikäleessä nimeltä DF-7 oli aika "iso" juttu, vaikka äkkiseltään helpolta kuulostaakin. Kyseessä ei siis tosiaan ollut mikään perinteinen Carling DPDT -kytkin, joka on suorastaan massiivisen kokoinen ja helposti käsiteltävä palikka tuon Digitechin pikkunappiin verrattuna. Olisi varmasti vaatinut jonkinsortin erikoistyökaluja, jotta sen todella pienen kumitassun painaman kytkimen olisi saanut vaihdettua ja sehän olisi pitänyt vielä löytää jostain varaosana. Varsinkin vielä joskus kuusi tai seitsämän vuotta sitten nää molemmat ois ollu varmana nykypäivää vaikeampia juttuja, kun netti ei ollut niin pullollaan kaikkea mahdollista.
Eikö tuo käytä samaa kytkintä kuin vanhemmat DODitkin? Uusi kytkin maksaa alta euron ja vaihtuu melko nopeasti. Hyvä kolvi, sukkaa tinan poistoon ja näin. Saattaa olla että muistan väärin mutta ilmeisesti en.
DOD tosiaan teki vinkeitä pedaaleja saundin paskomiseen, mutta kärsii kyllä hemmetin huonosta katkaisijasta. Mutta onneksi vaihto on pääsääntösesti helppoa ja halpaa, euron-parin luokkaa ostopaikasta sekä merkistä riippuen. Monesti uusi kytkin on parempikin kuin alkuperäinen.
Mode on Seksin-Timo. |
 Tinippa84
07.08.2014 11:29:38 (muokattu 07.08.2014 11:30:05) | |
|
Vanhemmat korgin DTR räkkivirittimet on ollu kestävyytensä kannalta aika perseestä. Kaks on kuollut meikäläisen käytössä.
Otin signaalin vahvarin tuneroutista. Ilmeisesti käynnistettäessä kaikki vahvistimen releet on auki millisekunnin, jolloin *pops* pääsee virittimeen ja viritin kärähtää.
Niin, ja kalliitahan noi Korgit oli. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
