Bassot ›

Aika pitkälle pääsee kun googlaa lempilevyjensä tai basistien kamoja ja rigejä. Youtube on nykyään täynnä kaikenlaisia "rig rundowneja". Niistä saa aika hyvän käsityksen miten jonkinlainen soundi rakentuu.
 
Näin siis kamojen osalta, loput on kiinni soittotyylistä ja taidoista.

Hyviä kommentteja tähän asti, laitteisto-osastoon en osaa mitään lisätä kun oon kuitenkin kontrabasisti ensinnä. Mutta:
 
Sen vähän mitä oon sähköbassonsoittoa opettanut oppilaille, oon kyllä nähnyt että se "sormet on oleellisin" ei ole oikeasti yhtään liioiteltua. Yleensä oppilaskin soittaa mun kamoilla, usein jopa mun bassolla, joka tapauksessa aina samoilla kamoilla, niin muutunta saundissa on **ISO** riippuen siitä kuka soittaa. Vaikka on vaan se presari ja pikkuvahvari käytössä. Siitä se lähtee, niin kuin moni jo totesi.

Jos soittaa keikkoja enemmän kuin bänditreenejä, ei styrkkarin tai kaapin merkillä tai mallilla ole läheskään niin suurta merkitystä kuin keikkapaikkojen toisistaan poikkeavalla akustiikalla. Jos kamat on ehjät ja hönkää tarpeeksi, mulle kelpaa mikä vaan bassokone.ja suunnilleen samalta kuulostaakin, oli tahtilaji tai biisi mikätahansa. Hymiö.

jukkajylli: Jos soittaa keikkoja enemmän kuin bänditreenejä, ei styrkkarin tai kaapin merkillä tai mallilla ole läheskään niin suurta merkitystä kuin keikkapaikkojen toisistaan poikkeavalla akustiikalla. Jos kamat on ehjät ja hönkää tarpeeksi, mulle kelpaa mikä vaan bassokone.ja suunnilleen samalta kuulostaakin, oli tahtilaji tai biisi mikätahansa. Hymiö.
 
Toi on yks syy, minkä takia teen soundia enemmänkin speduilla kuin vahvarilla.

Vessajono: Toi on yks syy, minkä takia teen soundia enemmänkin speduilla kuin vahvarilla.
 
Mä yritän saada kaiken rojun pois jaloista keikalla. Piuha styrkkariin ja sitä saa mitä tulee.

jukkajylli: Mä yritän saada kaiken rojun pois jaloista keikalla. Piuha styrkkariin ja sitä saa mitä tulee.
 
Näinhän se on. Normaali vahvistin sallii sen verran äänensävyjen säätöä ja loput (tai siis alut) sormista. Sillä pärjää aina. Mitä vähemmän säädettävää, sen vähemmän säätämistä.

Mä yritän saada kaiken rojun pois jaloista keikalla.
 
Kuulun ehdottomasti tähän koulukuntaan myös.

jukkajylli: Mä yritän saada kaiken rojun pois jaloista keikalla. Piuha styrkkariin ja sitä saa mitä tulee.
 
Silläkin pääsee tietysti musasta riippuen pitkälle. Mut sit jos on esim. jotain kimppakeikkoja, joilla backline voi olla ihan mitä tahansa niin kyllä mulla on ainakin turvallisempi olo kun tietää että sen oman soundinsa saa kyllä ruuvattua, vaikka siellä olis mikä komootti tarjolla. Itse varsinaisista efekteistä nyt sit toki puhumattakaan.

Vessajono: Toi on yks syy, minkä takia teen soundia enemmänkin speduilla kuin vahvarilla.
 
Samoilla linjoilla! Ite laitan vahvistimesta eq:t kello 12 ja kaikki muokkaukset (särö ja kompura) pedaaleista. Sitten kun lainakamoilla vetää niin lähtee siitä että vahvistimen eq on flattina.
 
Oman bändin viime keikoilla basso on otettu kahdella linjalla ennen vahvistinta (puhdas ja säröpedaalin di out) jolloin se itse styrkkaripino lavalla on lähinnä omaa kuuntelua varten.

Vahvistimen eq kaikki 12 ei tarkoita sitä, että olis flättinä.

MPU: Vahvistimen eq kaikki 12 ei tarkoita sitä, että olis flättinä.
 
Niinpä. Ne rakenuspalkiat on:
- korvat
- sormet
- kokemus
 
Kaikki muu sen jälkeen on toissijaista.

hollstro: Niinpä. Ne rakenuspalkiat on:
- korvat
- sormet
- kokemus
 
Kaikki muu sen jälkeen on toissijaista.
 
Tää on ihan hyvä tiivistys.
 
Ja mulle on painottanut parikin hyvää maikkaa sitä, että ei kande luottaa eq:n säätöihin. Et jos sun normisäädöt on jollain stygellä suorassa, toisella ne ei varmasti ole sitä. Parhaimmillaan on joutunut tekemään täysin päinvastaisia liikkeitä equn kanssa saadakseen läjästä sellaista soundia kuin haluaa. Ei kande säätää silmillä.

MPU: Vahvistimen eq kaikki 12 ei tarkoita sitä, että olis flättinä.
 
Aijaa? Omassa Hartken nupissa se on näin (korostettu manuaalissakin), oon olettanut että se on yleinen käytäntö. Missä asennossa namiskat sitten ovat mahdollisimman neutraalina?

iso paha susi: Aijaa? Omassa Hartken nupissa se on näin (korostettu manuaalissakin), oon olettanut että se on yleinen käytäntö. Missä asennossa namiskat sitten ovat mahdollisimman neutraalina?
 
Riippuu aivan vahvistimesta. Pääsääntöisesti nykyvehkeissä on käytäntö just toi, että klo 12 olis neutraali, mutta vanhemmissa nupeissa näin ei mitenkään väistämättä ole asian laita.

absqua: Riippuu aivan vahvistimesta. Pääsääntöisesti nykyvehkeissä on käytäntö just toi, että klo 12 olis neutraali, mutta vanhemmissa nupeissa näin ei mitenkään väistämättä ole asian laita.
 
TCltä kyselin asiaa että kuinka heidän nupeissaan on asian laita. Omassa (TC Classic) nupissahan on namiskat alapäälle, kaksi keskialueelle ja yksi yläpäälle. Klo 12 tarkoittaa vain sitä että kyseinen nuppi antaa ulos oman perussaundinsa, eli etusessa on jokatapauksessa jonkinmoinen EQutus meneillään joka antaa kyseiselle mallille sen ominaissaundinsa. Jos flätin saundin haluaa niin etunen ohitetaan ja mennään fx-loopista suoraan päättärille, tosin, vaatii jonkun purkin/etusen siihen että saa riittävästi mekkalaa ulos. Se että mihinkä asentoon pitäisi potikat vääntää että saundi olisi neutraali, eivät kertoneet koska ei ole ilmeisesti edes mahdollista.

Olen ymmärtänyt niin että vanhemmissa putkikoneissa (Marshall etc.) eq on flät kun kaikki namiskat on täysillä. Eli niillä vain leikataan, ei korosteta.

J.Hollström mielestäni tuo esille tärkeän pointin, eli pitää selvittää omista laitteista (esimerkiksi manuaalista), miten laite toimii. Ei voi olettaa. Mä muistelen, että olisin joskus kuullut muutoin jotain samanlaista, mitä J.Hollström tuossa kirjoittaa. Precence-säädin varmaankin toimii useissa vahvistimissa ihan omalla tavallaan, ja se vaan pitää selvittää.

hollstro: Niinpä. Ne rakenuspalkiat on:
- korvat
- sormet
- kokemus
 
Kaikki muu sen jälkeen on toissijaista.
 
No tämäpä. Ei kai tota paljon paremmin pysty kiteyttään.
 
Putki vs. trankku on kumminkin aina sen veran iso luonne-ero, että aina jos vaan mahollista, mielellään putkarilla ajelen. Paremman, lämpimämmän saundin lisäksi reagoi niin paljon paremmin käden tatsiinkin, että ihan vaan näppäily-/plekutusvoimakkuuden pienillä säätelyillä pystyy saamaan jopa hyvin selkeitäkin saundieroja ja dynamiikkavaihteluja. Ja aika lailla beissi-piuha-styge -meiningillä mennään täälläkin. Sit kun "joutuu" vetään lainabacklinella, oikeestaan aina sieltä korvalla ja ruuvailuilla saa kaiveltua vähintään OK saundin.
 
Paljon tosiaan kuulee mietittävän, mikä on ns. täysin flat asetus styrkkareissa. Lähinnä varmaan pedaalistoon nojaavat funtsivat, että jos kaikissa käyttämissään styrkkareissa sen tietää, silloin helppoa ja turvallista kytkeä oma lauta kiinni ja kaivella aina suht sama tuttu ja turvallinen saundi pedaaliston avulla. Vaikka tosiaan EQ itsessään olis ikään kuin flätissä asetuksessa, värittäähän se etuaste muutenkin saundia joka tapauksessa. Ja ne etusethan on vahvareissa erit jne. Ja lainakamppeilla kun skulaillaan keikkoja, tilan akustiikat, kaapit jne. vaikuttavat älyttömästi saundiin kanssa. Eli tuota "teknisesti flat" tietoa en oikein pidä missään käytännön arvossa, kun saundia lähdetään oikeasti tilanteeseen sopivaksi säätämään. Tehdään ne säädöt nimenomaan korvalla, tilanteen mukaan. Ei silmällä.

Ite käytän toisinaan phaseria "paksuntamaan" saundia. Ei mitään himomuljutusta, vaan sellainen, että sen just ja just erottaa phaseriksi. Toimii. Muuten käytän kompressoria ja ihan aavistus säröä.