Yleistä keskustelua musiikista ›

vanha_pieru: Tuo oli vielä paremmin sanottu. Jos olisin tunnettu (mistä hyvänsä), niin luultavasti vapaa-ajalla haluaisin lähinnä olla rauhassa ihmisiltä, joita en itse tunne ja jotka "tuntevat" minut vain julkisuuden kautta. Eikä se mielestäni ole edes töykeyttä tai ylimielisyyttä.
 
Minäpä luulen että tuokin riippuu ihmisen tyylistä itsestään, eikä niinkään julkisuudesta. Jotkut ovat avoimia, haluavat tutustua uusiin ihmisiin ja pärjäävät kaikkien kanssa, toiset taas haluavat olla omissa oloissaan. Mä diggaan olla omissa oloissani, enkä hakeudu väkisin kenenkään seuraan, mutta toisaalta kun lähden joskus kylän pintaan "radalle", niin kyllä mä oletan etten ole yksin liikenteessä ja että mahdollisuus kohdata ventovieraita kännissäkin olevia ihmisiä on suhkoot suuri, vaikka tuppukylässä asustelenkin.
 
Miksi aina oletetaan että kun saavutetaan se "julkkis"status, niin pitää heti laittaa välit poikki "tavis"ten kanssa, hommata norsunluutorni, yksityinen suihkukone, limusiini ja henkivartija, ettei tarttee vaan olla sen rahvaan kanssa missään tekemisissä? Miksei sitä voi jatkaa elämäänsä normaalisti? Miksi julkkis ei voi olla taviksen kanssa kaveri ja päin vastoin? Kertokaapa mulle kun ei ole omakohtaista kokemusta. Mielestäni kaikki ihmiset ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia.
 
Ja kokemuksesta tiedän että löytyy julkimoita jotka tyrkyttävät itseään ja julkkisstatustaan. "Eksä tiedä kuka mä oon?" No vaikka mulle Seiska tuleekin ja näin, niin en mä voi joka ikistä julkkista tietää ja vaikka tietäisinkin niin entä sitten? Se että joku on julkkis ei tarkoita automaattisesti sitä että haluan nimmarin käsivarteen ja haluan tarjota loppuillan juomat baaritiskillä. Ei. En mä ala kenenkään persettä nuolemaan. Homojen hommaa semmonen, niin fyysisesti kuin henkisestikin.
 
Sori, vähän offtopiccia.. :)

barclay: Minäpä luulen että tuokin riippuu ihmisen tyylistä itsestään, eikä niinkään julkisuudesta. Jotkut ovat avoimia, haluavat tutustua uusiin ihmisiin ja pärjäävät kaikkien kanssa, toiset taas haluavat olla omissa oloissaan. Mä diggaan olla omissa oloissani, enkä hakeudu väkisin kenenkään seuraan, mutta toisaalta kun lähden joskus kylän pintaan "radalle", niin kyllä mä oletan etten ole yksin liikenteessä ja että mahdollisuus kohdata ventovieraita kännissäkin olevia ihmisiä on suhkoot suuri, vaikka tuppukylässä asustelenkin.
 
Miksi aina oletetaan että kun saavutetaan se "julkkis"status, niin pitää heti laittaa välit poikki "tavis"ten kanssa, hommata norsunluutorni, yksityinen suihkukone, limusiini ja henkivartija, ettei tarttee vaan olla sen rahvaan kanssa missään tekemisissä? Miksei sitä voi jatkaa elämäänsä normaalisti? Miksi julkkis ei voi olla taviksen kanssa kaveri ja päin vastoin? Kertokaapa mulle kun ei ole omakohtaista kokemusta. Mielestäni kaikki ihmiset ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia.Sori, vähän offtopiccia.. :)
 
Kolikolla on aina kaksi puolta. https://www.youtube.com/watch?v=QWAfgkamOZw

Funkånaut: Kolikolla on aina kaksi puolta. https://www.youtube.com/watch?v=QWAfgkamOZw
 
On tietenkin.
Mutten vaan ymmärrä ainaista yleistämistä tässä asiassa. Luulisin että se joka julkkiksesksi pyrkii tietää mitä on luvassa ja pystyy elämään sen kanssa. Ja kyllähän noita häiriköitä joskus ilmestyy munkin pöytään, vaikka tavis olenkin. Ja tosiaankin ainakin kerran on ollut nimenomaan toisin päin että se julkkis on änkeytynyt pöytääni häiriköimään..

thoubi: Dave Lindholm ja Kauko Röyhkä on tullut joskus nähtyä. En kyllä mennyt juttelemaan. Pelotti.
 
Olen ihan varmasti tässä ketjussa jo maininnut, mutta Dave pummasi minulta tulta Provinssissa joskus 1980-luvun lopulla.

Bonnie Raitt on varmasti kuuluisin jonka olen tavannut. Tapahtui Puistobluesin bäkkärillä aikoinaan. Sainpa Bonnien oikein kainaloon ;-)

Muutama vuosi sitten olin turussa menossa ostamaan itelleni hääpukua ja Kauko Röyhkä marssi siitä liikkeen edestä samalla kun olin menossa sisään. Jännä sattuma kun normaalisti en turussa liiku ja diggailen kaukosta ihan helvetisti muusikkona.

Edelliseen postaukseeni päivitystä sen verran että olin tiistaina Pepe Willbergin kanssa samalla laivalla. En kylläkään tavannut häntä tai jutellut hänen kanssaan, mies meni ohi omia menojaan.

Alfred Hause, A. Malando.

Miulla on Marja-Liisa HÄMÄLÄISEN nimmari.

Terry Pantheras: Miulla on Marja-Liisa HÄMÄLÄISEN nimmari.
 
Mulla on Matti Nykäsen.

Mahti: Mulla on Matti Nykäsen.
 
Mulla on Tommi Mäkisen ja oon ruokaillut samassa seurueessa Katalonia-rallissa...

artope: Mulla on Tommi Mäkisen ja oon ruokaillut samassa seurueessa Katalonia-rallissa...
 
Mitäs se Tommi Mäkinen soittikaan, en nyt muista??

zak69: Mitäs se Tommi Mäkinen soittikaan, en nyt muista??
 
Entäs Marja-Liisa?

artope: Entäs Marja-Liisa?
 
Niin just, sitäkään en muista :)
 
Mut joo, Hurmerintoja miksasin joskus jossain.

Helena Lindgren käveli tänään 10m päästä ohi.

joku muu sikko: Helena Lindgren käveli tänään 10m päästä ohi.
 
Saitko?
 
Mä pelasin futista Topi Sorsakosken kanssa lapsena jonkun kyläjuhlien yhteydessä. Topi oli kännissä.

- sain Kirkalta nimmarin ~12-vuotiaana
- juttelin Faith No Moren/Mr. Bunglen/SC3:n kitaristin, Trey Spruancen kaa ennen sen keikkaa varmaan pari tuntia
- Andy Mccoy pummas multa kerran spaddua

Paasitornin takahuoneessa Sepi Kumpulainen kertoi, että hänen taiteensa tulee suoraan sydämestä.

jukkajylli: Paasitornin takahuoneessa Sepi Kumpulainen kertoi, että hänen taiteensa tulee suoraan sydämestä.
 
Ai, mä luulin että se tulee paljon alempaa ja takapuolelta :)