Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Mor So: Laitoit heritagen soimaan ja sieltä tulikin watershediä?
 
Eisss... Heritaget vain mielessä. Pitää lopettaa tähän topiciin kirjoittaminen, kun typoja tulee näin paljon.

Weetoz: Yhden kuuntelun perusteella saattaa olla tulossa jopa Heritagea parempi lätty.
 
No sepä onkin oikein mittava saavutus :D

Opethissa soittaa tällä hetkellä viisi maailman toiseksi taitavinta muusikkoa.

Mjoo, kertapyöräytyksen perusteella ehkä aavistuksen parempi kuin Heritage (joka on hyvin heikko mielestäni), mutta tuskinpa tätäkään tulee muutamaa kertaa enempää pyöräytettyä.

ekikoo: Sama ois ollu ulostaa tää jollain eri nimellä kuin Opeth.
 
Tämä on erittäin hyvin ja tiivistävästi sanottu. Aika lailla samaa mieltä oon melko lailla kaikesta, mitä Watershedin jälkeen on puskettu ulos.

Joo ei helvetti tätä levyä. Viisi kuuntelukertaa riittää aivan hyvin. Eternal Rains Will Come selvästi levyn paras biisi, Moon Above, Sun Below on kohdassa 9-10 min. ihan ok ja Riverin alkupuolella (ekat 3 min.) vähän yritystä. Muuten tylsää paskaa.

UltimateGreedo: Opeth ei ole tehnyt samaa juttua kahta levyä pidempään. Morningrise vei Orchidilla jutut pidemmälle, Blackwater Park Still Lifen ja Watershed Ghost Reveriesin. Historiaan peilaten Pale Communion vie nyt Heritagella alkaneen nostalgiatripin päätökseen.
 
Toivon totisesti, että oot oikeessa. Semmonen täytyy myös sanoa, että jos Åkerfeldt haluaa nyt sitten keskittyä ensisijaisesti puhtaisiin lauluihin, niin sais kyllä panostaa niihin aika paljon enempi. Ne hennot puhalluslaulut toimii toki Damnationin fiilistelybiiseissä yms., mutta Rainbow-kopsuissa pitäis olla voimaa ja rekisteriäkin aika tavalla. Toivottavasti Mikke ei ainakaan omaksu sellaista "oon niin kauan samalla tavalla vetäny, etten enää voi oppia uutta" -puulaakibändien asennetta.

Tonski: Tämä on erittäin hyvin ja tiivistävästi sanottu. Aika lailla samaa mieltä oon melko lailla kaikesta, mitä Watershedin jälkeen on puskettu ulos.
 
Itsekään en kummemmin päässyt koskaan Heritageen kiinni, mutta nimenmuutoksesta en kyllä ole samaa mieltä. Ei bändien mielestäni tarvitse lukittautua mihinkään tiettyyn tyyliin. En näe mitään syytä nimenvaihdokselle varsinkaan, kun hommaa tehdään samalla porukalla.

Kampela77: Itsekään en kummemmin päässyt koskaan Heritageen kiinni, mutta nimenmuutoksesta en kyllä ole samaa mieltä. Ei bändien mielestäni tarvitse lukittautua mihinkään tiettyyn tyyliin. En näe mitään syytä nimenvaihdokselle varsinkaan, kun hommaa tehdään samalla porukalla.
 
"Sama porukka" on Åke ja vaihtuvat muusikot.
 
Micke soittaa mitä se sillä kohtaa haluaa. Progea se tuntuu nyt soittelevan.

Ziggy Bubba: "Sama porukka" on Åke ja vaihtuvat muusikot.
 
Micke soittaa mitä se sillä kohtaa haluaa. Progea se tuntuu nyt soittelevan.
 
No on siellä nyt ainakin sama porukka kuin Watershedillä kosketinsoittajaa lukuunottamatta. Ellei sitä sitten pidetä jo vääränä Opethina. Miikkailhan on toki Opethin sielu ja mun mielestä saa tehdä vaikka klassista saman bändin nimen alla. Enemmän mua ärsyttää vuosikymmeniä jauhavat bändit, jotka eivät uusiudu ollenkaan. Toki se heille suotakoon, jos itse pitävät touhusta.

Kaksipiippuisen jutun äärellä ollaan. Kuten joku täälläkin sanoi, ei opettin viimeaikaiset tuotokset ole huonoa musaa mutta vähän heikohkoa Opethia. Enemmän menoa kun kaipaisi, ois hieno jos hölmöimmät himmailut ois laitettu vaikka seuraavalle storm corrosion-levylle.

Jotta saadaan vähän värikkyyttä mielipiteisiin niin sanon tässä vaiheessa että Heritage oli oikein hyvä levy ja edelleen sitä tulee kuunneltua silloin tällöin ihan alusta loppuun. Ekat 5-10 kuuntelukertaa menivät tosin hämmästellessä. Damnation ei taas ole koskaan auennut millään lailla vaikka sekin rieska on tullut kuunneltua ainakin 20 kertaa. Ne biisit eivät vain yksinkertaisesti jää mieleen ja jotenkin se melankolisuus on vedetty ihan överiksi.
 
Uutta en ole vielä jaksanut kuunnella mutta ihan toiveikkaalla mielellä olen sen suhteen (jos vaikka olisi yhtä hyvä kuin heritage).

ekikoo: Kaksipiippuisen jutun äärellä ollaan. Kuten joku täälläkin sanoi, ei opettin viimeaikaiset tuotokset ole huonoa musaa mutta vähän heikohkoa Opethia. Enemmän menoa kun kaipaisi, ois hieno jos hölmöimmät himmailut ois laitettu vaikka seuraavalle storm corrosion-levylle.
 
Ei sillä mitään väliä ole millä nimellä näitä biisejä julkaistaan. Jos Åke haluaa just nyt tehdä tällaista musiikkia, on hänellä oikeus tehdä sitä Opeth-nimen alla.

Meadow: Ei sillä mitään väliä ole millä nimellä näitä biisejä julkaistaan. Jos Åke haluaa just nyt tehdä tällaista musiikkia, on hänellä oikeus tehdä sitä Opeth-nimen alla.
 
Samapa se sille nimelle. Tehkööt opethina tai pertin hevoset-nimikkeen alla, ei ole onneksi pakko kuunnella näitä uusia tuotoksia. Vanhat levyt saa edelleen pyöriä soittimessa.

ekikoo: Sama ois ollu ulostaa tää jollain eri nimellä kuin Opeth.
 
Jep. Kyllä minäkin marssin maistraattiin vaihtamaan nimeä joka kerta kun työnkuva tai parisuhdekuviot muuttuu. Eipähän jää kellekään epäselväksi että nyt on eri meininkin!

Huh, noiden kommenttien perusteella alan jo pohtimaan jaksaako tälle uudelle antaa edes mahdollisuutta.
 
Heritage ei mulle toiminut sitten yhtään, se kuulosti 70-luvun progelta, mikä sinänsä ei ole välttämättä huono juttu (löytyy hyllystä iso läjä kyseistä matskua), mut biisit ei vaan toiminut, ne oli tylsiä, täynnä huonoja riffejä ja kauheeta sillisalaattia suurin osa. Mua ei sinänsä haittaa puhtaat vokaalit yhtään, Damnation on mun Opeth-lemppareita, mut siinä olikin hyviä biisejä eikä yritetty liikaa imitoida 70-luvun bändejä ja soundeja.
 
Eli menetettiin se mikä teki Opethista uniikin ja tilalle saatiin jotain wannabe 70-luvun progea, jota ei osata tehdä edes kovin hyvin. Jos livenä jatkuu vielä sama meno, eli ei haluta vetää niitä vanhempia rankempia biisejä ni eipä tarvi keikoillekaan vaivautua.

Ite tykkään Mikaelin vokalisoinneista ihan vitusti, niin puhtaista ja örinöistäkin. Heritage sisälsi sellaista musaa mistä tykkään mutta tökkii se laulu. Se ei jotenkin ole vaan tarpeeksi 70-lukulaista meininkiä. Sama näköjään noissa uusissakin biiseissä mutta musa ei ole senkään verta hyvää kuin heritagella. Olen pettynyt. Luulin, että opethiin ei voi pettyä.
 
edit. Eli ihan samat fiilikset kuin ylläolevalla. Ja damnation on munstkin ihan saakelin hyvä.

Damnation on varmaankin suosikkilevyni kaikista. Siinä vaan kaikki toimii ja Åkekin laulaa hienosti. Heritage ja ikuisuuden kupposet on taas sellaista määkimistä suurimmaksi osaksi, että hyvää päivää.

Decadetroll: Damnation on varmaankin suosikkilevyni kaikista. Siinä vaan kaikki toimii ja Åkekin laulaa hienosti. Heritage ja ikuisuuden kupposet on taas sellaista määkimistä suurimmaksi osaksi, että hyvää päivää.
 
Plussalla jouduin pamauttamaan.