Kitarat: kitarakamat ›

Entropia666: Jos se on omilla rahoillaa ne ostanu ja rahat riittäs juoksevii kuluihin nii ihan sama mulle. En pidä ajatuksesta että parisuhteessa pitäisi rajoittaa toisen elämistä neuroottisella tavalla.
 
-no jos on ylimääräisiä huoneita niin mikäs siinä. jos on sopu sellaisesta asiasta että toisella on huone soittokamoille ja toisella korkokengille ja tämä sopii molemmille niin sittenhän se on tasapeli. mutta jos homma menee enemmän siihen fifty-sixty suuntaan jommalle kummalle niin sittenhän siitä tulee helposti ärsyttävää. niin mä tämän ainakin näkisin. en kyllä suostuisi korkokenkähuoneeseen jos ei olisi vastaavasti itselle huonetta soittokamoille ja kämpässä riittävästi huoneita tähän kokonaisjärjestelyyn. mutta esim. ammatikseen soittaminen muodostaa mielestäni järkevän perusteen soittohuoneelle vaikka toiselle ei korkokenkähuonetta olisikaan.. eli kyllä tuo bisnesjuttu vaikuttaa.. ainakin itselleni sillä olisi vaikutusta.. eli mun puolesta vaikka vaimon soittokamat voisivat viedä koko huoneen silloinkin jos mun soittokamoille ei olisi tilaa jos vaimon soittaminen olisi ammatti tai olisi vahva pyrkimys siihen suuntaan.

Myrkky Nuoli: Tämänpä takia on aika vaikee mitään yleispätevää aiheesta heittää, mutta sen verta voin spekuloida, että jos vaimolle kengät olisi yhtä rakas harrastus kun mulle musakamojen kanssa vemputtelu ja bändissä soittaminen niin tekisin kyllä kaikkeni, että löydettäs ratkasu ongelmaan.
 
Historiasta on aika pitkältä ajalta todisteita siitä, että kun mies keskittyy vain soittoharrastukseen, niin kenkäharrastaja hoitaa kyllä oman elämänsä kuntoon ihan itse.
 
Rokrok.

Ihan käsittämätön ajatus se että soittamisen pitäisi olla jotenkin bisnes, jotta kamoihin saisi laittaa vähänkään isommin rahaa.
 
En minäkään oleta, että kaikki mihin vaimoni rahaa laittaa tuottaisi jotakin.
 
Rahan sijaan tilankäyttö on se mistä meillä on tullut puheita, mutta sopu on löytynyt. Tosin nyt on kuulemma tilanne, että yhtään lisää ei kitaroita saisi kämppäämme ilmaantua.
 
Tänä aamuna kuulin ilokseni lausahduksen, että "hyvältähän nuo kitarat tuossa seinällä näyttävät". :)

Ihan käsittämätön ajatus se että soittamisen pitäisi olla jotenkin bisnes, jotta kamoihin saisi laittaa vähänkään isommin rahaa.
 
-no jokainen on toki mitä mieltä haluaa. ihan rationaalisen järkevä ajatus tää vaan mun mielestä on ja yhä järkevämmäksi tulee kun suomen talous menee yhä kiihtyvämmällä vauhdilla päin helvettiä. elämme kestämättömällä pohjalla ja nykyinen meno ei enää kauaa jatku. eikä nää talousongelmat tulleet mitenkään puun takaa vaan olivat nähtävillä jo viimeistään 2008. mutta niin ne sopulit juoksee järveen kuin aina ennenkin. mutta nyt meni vähän ohi aiheesta.

Etenkin näin yhteisessä omistusasunnossa asuvan ja samalta jääkaapilta syövän pariskunnan edustajana toi "oma raha" läppä tuntuu vähän etäiseltä. Molemmat osallistuu yhteisen elämän ylläpitoon ja myös tpistensa harrastusten mahdollistamiseen.
 
Oma musahommailu on sillä tavalla puoliammattimaista, että asiaan käytetty ajallinen ja taloudellinen investointi on hyvin merkittävä, kampissa on kiinni reilusti enemmän kuin uskallan laskea, ilman et mitään ns. Ylimääräistä on kertynyt nurkkiin. Samoin rouvalla on harrastuksii ja menoja jpihin menee fyrkkaa. Aina ku toinen tuntee ehdottomasti tarviivansa jotain, on ainakin meillä tapana yhdessä vähän keskustella asiasta siitä näkökulmasta, et onks meillä yhdessä rahaa siihen vai tarkottaisko esim uuden skeban tai ompelukoneen hommaaminen sitä et ei pystyttäis esim tekee jotain kivaa reissua yhdessä. Ja let's face ot; ainakin mä pystyisin soittamaan kaikki nykyiset keikat, studiosessiot, yms. About puolella siitä kamamäärästä mitä mulla on ja kamat myymällä voisin hommata tolalle jotain sellasta mitä me molemmat osattais arvostaa. Mut koska olen tietyssä mielessä kelvoton ihmisperse, en aio niin tehdä.
 
Ymmärrän myös ihan hyvin et toista voi vituttaa se, et musakamat lojuu pitkin kämppää, jotta ne olis käsillä sillon ku tekee mieli skulaa. Tai sen että vituttaa kun kelvotonta taiteilijamiestä ei oo näkyny viikkokausiin kotona muuta ku aamuisin töihin lähtiessä...
 
Parisuhteet on sellast myötäelämistä ja yhteispeliä ja monasti semmoinen omaan napaan tuijottaminen kandee jättää vähän vähemmälle.

Eipä ole avokkia paljoa närästellyt, vaikka pari yli kahden tonnin kitaravahvaria onkin tullut hankittua tämän vuoden puolella. Hää ei myöskään ole pahemmin valitellut vahvarin kanssa soittamisestakaan, ku korkeintaan pitkään samoja juttuja harjotusmielessä jahkaillessa tai jos sattuu muuten olemaan sellanen olotila, ettei mielellään kuuntelisi helvetin kovaa meteliä. Aktiivista kannustusta kitarakamojen hankintaan sentään ei ole ollut, mutta nuo muutamien jäsenten erikoisvaimotapaukset nyt onkin jotain kyborgeja tai sopimuksia paholaisten kanssa :P
 
Meilläkin on siinä mielessä aika "löysä" taloudellinen kuri, että kunhan pakolliset kulut menee suurin piirtein puoliksi, niin lopulla rahalla saa tehä käytännössä mitä lystää. Tähän tosin sisältyy sen sata kirjottamatonta sääntöä, kuten pahan päivän varat ja tarpeen tullen pienituloisemman jeesaaminen isommallakin kädellä ilman mutinoita, jotta molemmilla on edes keskimäärin hauskaa.

jpjanhun: -no jokainen on toki mitä mieltä haluaa. ihan rationaalisen järkevä ajatus tää vaan mun mielestä on ja yhä järkevämmäksi tulee kun suomen talous menee yhä kiihtyvämmällä vauhdilla päin helvettiä. elämme kestämättömällä pohjalla ja nykyinen meno ei enää kauaa jatku. eikä nää talousongelmat tulleet mitenkään puun takaa vaan olivat nähtävillä jo viimeistään 2008. mutta niin ne sopulit juoksee järveen kuin aina ennenkin. mutta nyt meni vähän ohi aiheesta.
 
Sopulien itsetuhojuoksut on muuten myyttiä vain.

PJS: Sopulien itsetuhojuoksut on muuten myyttiä vain.
 
-aijaa, kiitos tiedosta, oli uutta mulle.

jpjanhun: -no jokainen on toki mitä mieltä haluaa. ihan rationaalisen järkevä ajatus tää vaan mun mielestä on ja yhä järkevämmäksi tulee kun suomen talous menee yhä kiihtyvämmällä vauhdilla päin helvettiä. elämme kestämättömällä pohjalla ja nykyinen meno ei enää kauaa jatku. eikä nää talousongelmat tulleet mitenkään puun takaa vaan olivat nähtävillä jo viimeistään 2008. mutta niin ne sopulit juoksee järveen kuin aina ennenkin. mutta nyt meni vähän ohi aiheesta.
 
Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin tulevat talousongelmat oli ihan hyvin nähtävillä jo paljon ennen vuotta 2008.
 
Mut noin yleisesti sä ajattelet koko homman väärin päin. Jos joku tekee hommaa ammatikseen, sen pitää laskea, että siitä duunista jää voita leivän päälle. Ei silloin voi tienestejään pistää kitararomuihin. Toisaalta sitten taas harrastus saa maksaa ihan mitä vain.

oiva tumpeloinen: Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin tulevat talousongelmat oli ihan hyvin nähtävillä jo paljon ennen vuotta 2008.
 
-joo, lienet oikeassa, otaksun.. en itse tunne asiaa noin hyvin..
 
Mut noin yleisesti sä ajattelet koko homman väärin päin. Jos joku tekee hommaa ammatikseen, sen pitää laskea, että siitä duunista jää voita leivän päälle. Ei silloin voi tienestejään pistää kitararomuihin. Toisaalta sitten taas harrastus saa maksaa ihan mitä vain.
 
-nojoo, voihan sen nähdä noinkin mutta voihan jollain sessiosoittajalla olla tarvetta jos jonkinlaisille vehkeille joiden tulee olla kestäviä yms. eli kamoille on ns. todellinen tarve.
 
-kitaransoittoharrastus taas ei useinkaan esty vaikka vehkeisiin ei olisikaan paljoa rahaa.. muu on sitten sellaista kamojen keräilyä. tokihan on niin että rahaa tähän voi käyttää kuinka paljon tahansa.

jpjanhun: -sulla on tämä näkemys, mulla toinen. mun mielestä kamat ja niiden määrä ei todellakaan saa olla mikä tahansa jos niitä joutuu joku muukin katselemaan. jos asuu yksin on homma tietenkin täysin eri, silloin on täysin oma asia mitä tekee.
 
Jokaisen kannattaa hakea sellainen puoliso jota ei ärsytä se millainen olet. En jaksa millään ymmärtää miksi ei saisi panostaa omaan henkireikäänsä vaikka ei olisikaan ammattilainen. Itse panostan soittokamoihin oikein mielelläni eikä vaimoa yhtään ärsytä minun kamppeet. Lisääkin saan ostaa niin paljon kuin vain saan soittotilaani mahtumaan, enkä edes haaveile muusikon urasta. On vaimollakin omat puuhansa ja esimerkiksi keskeneräisiä tauluja ym. taiteilijan kampetta lojuu välillä vähän missäkin, eipä ole vielä kertaakaan ärsyttänyt.. enkä ymmärrä miksi pitäisikään? Eikö nimenomaan omassa kodissa ja oman puolisonsa kanssa pitäisi saada olla ihan juuri sellainen kuin olet ilman mitään ihmeellisiä rajoja ja sääntöjä? Tuntuisi kamalalta elämän haaskaamiselta jos joutuisin olemaan mitään muuta kuin olen.
 
Eikä tämä gasittelu aina mitenkään huonokaan asia ole. Vaimo on sanonut monesti että on niin iloinen kun törsään rahani kitarakamihin enkä esimerkiksi baareihin ja tupakkaan.

jpjanhun: -joo, lienet oikeassa, otaksun.. en itse tunne asiaa noin hyvin..
 

 
-nojoo, voihan sen nähdä noinkin mutta voihan jollain sessiosoittajalla olla tarvetta jos jonkinlaisille vehkeille joiden tulee olla kestäviä yms. eli kamoille on ns. todellinen tarve.
 
-kitaransoittoharrastus taas ei useinkaan esty vaikka vehkeisiin ei olisikaan paljoa rahaa.. muu on sitten sellaista kamojen keräilyä. tokihan on niin että rahaa tähän voi käyttää kuinka paljon tahansa.
 
Tottahan se on et halpisvehkeilläkin voi harrastaa. Esim. itelläni oli ensimmäisinä kitaroina vanha Landolan akkari ja DIA Sg-kopio. Ei niistä paljoa ole jälkipolville kerrottavaa, mut kyllä niilläkin soittamaan pystyi kun intoa riitti.
 
Kyllä vaan silti kun sai hankittua ekan "tonnin kepin", koko homman fiilis meni niin uudelle tasolle, että ei oo kertaakaan kaduttanut, vaikka sillon ostohetkellä soittelin pelkästään omaksi iloksi olohuoneessa. Itse mieluiten soitan niin hyvillä vehkeillä mihin vaan suinkin on varaa, ja kun sitä varaa on harvoin, useimmiten tietää jo valmiiks mitä haluaa, niin ne sit helpommin jääkin pitopeleiksi kunhan ei kokeilematta osta.

Teme.H: Tottahan se on et halpisvehkeilläkin voi harrastaa. Esim. itelläni oli ensimmäisinä kitaroina vanha Landolan akkari ja DIA Sg-kopio. Ei niistä paljoa ole jälkipolville kerrottavaa, mut kyllä niilläkin soittamaan pystyi kun intoa riitti.
 
Kyllä vaan silti kun sai hankittua ekan "tonnin kepin", koko homman fiilis meni niin uudelle tasolle, että ei oo kertaakaan kaduttanut, vaikka sillon ostohetkellä soittelin pelkästään omaksi iloksi olohuoneessa. Itse mieluiten soitan niin hyvillä vehkeillä mihin vaan suinkin on varaa, ja kun sitä varaa on harvoin, useimmiten tietää jo valmiiks mitä haluaa, niin ne sit helpommin jääkin pitopeleiksi kunhan ei kokeilematta osta.
 
-noniin, noi landolat nyt ei välttämättä edusta sitä mitä halpiksella tarkoitin.. eli tää nyt oli vähän kärjistetty vertaus. sanotaan vaikka että yamaha pacifica leppärungolla tai hyvin valittu squier...tai jos pitää olla les paul niin joku hyvin valittu vintagen kopioyksilö.. tai vastaava.. mieluiten käytettynä ja modataan oman maun mukaan (esim. elektroniikkapäivitys yms.). väitän että se tonnin keppi on lähinnä marginaalisesti noita parempi ja ken osaa soittaa voi kyllä soittaa noilla sopivan modauksen jälkeen melkein mitä vaan, ei se ole enää kitarasta kiinni. tietty jos on ylimääräistä rahaa niin mikäpä siinä, mutta jos raha on tiukalla niin kyllä mä ymmärtäisin vaimon ärtymyksen tonnin kepin suhteen.. pacifica kun riiittäisi harrastesoitteluun ihan hyvin. kaulimen heilutus olisi ihan perusteltua.
 
-mainitaan nyt tähän vielä että vaikkapa stuart zender opetteli halpis-kopiobassolla soittamaan jaco pastoriuksen levyn nuotti nuotilta ennen siirtymistään warwickiin. että siinä monelle elitistiselle harrastelijalle esimerkki siitä mihin halpiksilla pystyy..muahahah..

Gabe:Eikä tämä gasittelu aina mitenkään huonokaan asia ole. Vaimo on sanonut monesti että on niin iloinen kun törsään rahani kitarakamihin enkä esimerkiksi baareihin ja tupakkaan.
 
Toi onkin ihan toimiva tapa perustella GASittelu, että voisihan ne rahat tuhlata johonkin paljon tyhmempäänkin...
 
Itse tosin ottaisin mielummin tonnilla kitaramaa + 9000 € rahaa tilille tuomaan turvaa tavalliseen arkeen ja tulevaisuuteen, kuin 10000 € kitarakamat ja tili näyttää nollaa.

klobasa: Toi onkin ihan toimiva tapa perustella GASittelu, että voisihan ne rahat tuhlata johonkin paljon tyhmempäänkin...
 
Itse tosin ottaisin mielummin tonnilla kitaramaa + 9000 € rahaa tilille tuomaan turvaa tavalliseen arkeen ja tulevaisuuteen, kuin 10000 € kitarakamat ja tili näyttää nollaa.
 
Tämä. Tai no, mieluiten reissaan tonnilla ja loput 9k tilille. Ja tililtä olueen, savukkeisiin ja uhkapeleihin.
 
Meikä on varmaan maailman surkein GASittaja. Ei mulla ole varmaan koskaan ollut GASia. Koska ei ne eri soittimet musta parempaa tee. En vain ole välineurheilija, vaan suhtaudun soittimiin kuten työkaluihin. Sitähän ne loppupeleissä ovat. Apuväline itsensä ilmaisuun, väitti romantikot mitä tahansa.

Funkånaut: Apuväline itsensä ilmaisuun, väitti romantikot mitä tahansa.
 
-nimenomaan. tollaset helmiäisupotusten ja lakkakerrosten ihailut on sellasta postimerkkeilyn kaltaista harrastusta. saahan harrastaa mutta kyllä mä ymmärrän vaimojen ärtymyksen jos helmiäisistä ja lakkakerroksesta maksetaan tonnikaupalla eikä rahaa muuten ole. jos rahaa taas on kuin roskaa niin sittenhän on aivan eri tilanne.

Funkånaut: Tämä. Tai no, mieluiten reissaan tonnilla ja loput 9k tilille. Ja tililtä olueen, savukkeisiin ja uhkapeleihin.
 
Meikä on varmaan maailman surkein GASittaja. Ei mulla ole varmaan koskaan ollut GASia. Koska ei ne eri soittimet musta parempaa tee. En vain ole välineurheilija, vaan suhtaudun soittimiin kuten työkaluihin. Sitähän ne loppupeleissä ovat. Apuväline itsensä ilmaisuun, väitti romantikot mitä tahansa.
 
Työkaluillahan se hifistely vasta alkaakin.

sustain65: Meillä asiat on juuri niiin kuin varpio kuvaa, eli vastavuoroisuus toimii (pääsääntöisesti) hyvin.
 
Just' tänään tein pienen urotyön kun sain kaksi kitaroista siististi seinälle, jossa toimivat sisustuksellisina elementteinä.
 
Mulla on 7 kitaraa seinällä ja vaimo sano et lisääkin "tauluja" saa tulla. En minäkään sano mitään hänen harraste välineiden/varusteiden hankinnoista (ratsastus).

N: "Onks sulla tuommonenkin?"
M: "No onhan se ollu jo kaks vuotta, tuo sensijaan tuli viime viikolla."
N: "Jaa, no enhän mie näissä perässä pysy."