Bassot ›

nisumaka: Lopputulema oli se, että hioin (hinkasin lähinnä) lakkaa ohuelti pois basson kaulasta ja laitoin vahaa. Tuntuma parani kummasti. Lisäksi teetätin loppusäädöt (satulan hionnan, pari nauhaa viimeisteltiin jne.) Tolsalla. Suosittelen. Nyt on road worn yllättävän lähellä alkuperäistä. Tällä mennään.
 
Tuommosella kolmetonnisella olen muutamat kaulat pyyhkinyt mutta vahaa en ole käyttänyt. Teräsvillallakin taisin yhden varovasti lääppiä, oiskos ollut kolmen nollan villaa. Karuimmat merkinnät mitä on vastaan tullut on Immortalin basistilla. Jossain Wackenin vedossa näkyy hänen basso takaa ja kaula on ihan seepra, oisko nauhamerkkeinä vaiko onko vaan meiningin vuoksi, paha sanoa.
 
edit: On näemmä molemmilla kaula merkattu takaa, basistilla ja kitaristilla. Merkitys edelleen epäselvähkö mutta vaikuttais olevan ikäänkuin kohdillaan.

E: Tää meni nyt aivan väärään paikkaan.

On näemmä molemmilla kaula merkattu takaa, basistilla ja kitaristilla. Merkitys edelleen epäselvähkö mutta vaikuttais olevan ikäänkuin kohdillaan.
 
Itse asiassa vähän tämän vuoksi herättelin keskustelua. Eli tekniikoita on pilvin pimein ja minua kiinnostikin lähinnä se, onko joku oikeesti käyttänyt merkintätekniikoita ja löytyykö niihin todellisia perusteluja, vai jääkö homma lähinnä kikkailuksi. Kiitos kannanotoista.

-W72-: Saattaapi hyvinkin liittyä siihen ettei otelaudan merkinnät välttämättä näy kovin hyvin pimeinä hetkinä lavalla.
 
Näin mä tän itsekkin järkeilin, ja onhan muutama keikkamiehen kitara muuten tullut vastaan jossa on otelaudan sivuihin, dotsien päälle vetästy kunnon palat sähköteippiä että näkee hämärässäkin että mitä on missäkin. Kyllä näitä muistuu mieleen kun oikein muistelee, ja kun muistaa yhden muistaa sitten toisenkin ja näin.