Kitarat: kitarakamat ›

Mr. Speed: Tämä on ihan selvillä, ettei akustista sointia vahvisteta, mutta akustinen sointi antaa viitteitä siitä mitä taajuuksia kitaran rakenne demppaa vähiten. Kielen värähtely kun siirtyy tallan kautta runkoon, mutta tulee myös takaisin. Kitaran rakenne värittää kyllä kielen sointia melko vahvastikin ja tämän takia soinnin merkitystä ei pitäisi väheksyä.
 
-joo, samaa mieltä. sitäpaitsi ootteko kokeilleet sellaista että kiinnitätte vaikka straton bodyn taakse toisen bodyn ihan kokeilun vuoksi. sanotaan vaikka että leppästratoon kiinnitätte vaikka jollain vyöllä tiukasti mahonkisen erillisen stratobodyn (jolloin siinä on 2 bodyä tiukasti päällekkäin). ootteko kokeilleet? kyllä se soi eri tavalla niin sähköisesti kuin akustisestikin. tää on mun mielestä helppo tapa kokeilla asiaa, ei tarvi sitten spekuloida.

jpjanhun: -joo, samaa mieltä. sitäpaitsi ootteko kokeilleet sellaista että kiinnitätte vaikka straton bodyn taakse toisen bodyn ihan kokeilun vuoksi. sanotaan vaikka että leppästratoon kiinnitätte vaikka jollain vyöllä tiukasti mahonkisen erillisen stratobodyn (jolloin siinä on 2 bodyä tiukasti päällekkäin). ootteko kokeilleet? kyllä se soi eri tavalla niin sähköisesti kuin akustisestikin. tää on mun mielestä helppo tapa kokeilla asiaa, ei tarvi sitten spekuloida.
 
Hauska ja yksinkertaisempi testi on ihan vaan painaa lapa vaikka pöydän kantta tms. vasten...

Laulava Kylätohtori: Hauska ja yksinkertaisempi testi on ihan vaan painaa lapa vaikka pöydän kantta tms. vasten...
 
Kaikki huomaa, että kitara soi kovempaa asettamalla sen pöytää vasten yms. Mutta kun kyseessä on sähkökitara, soiko se kovempaa sähköisesti? Moni naurahtaakin, että kysymys on päätön - tottakai se soi myös sähköisesti kovempaa. Mutta soiko kielet lujempaa, vai onko resonoivaa pintaa vain enemmän, joka vaikuttaa vain akustiseen sointiin? Jos ajatellaan ensin kielen tuottamaa värähtelyä vakiona, jakaa suurempi pinta-ala tätä voimaa laajemmalle alueelle ja purkaa sitä laajemman värähtelypinnan ansiosta enemmän. Termodynaamiikan lait pätevät edelleen ja energian määrä on vakio. Jos jaamme kielen tuottamaa voimaa enemmän, jää sitä sitä vähemmän käytettäväksi. Tuota värähtelyä voisikin jäädä juuri kielille itselleen, eikä hukata sitä akustisena sointina "harakoille".

Lastinen: Kaikki huomaa, että kitara soi kovempaa asettamalla sen pöytää vasten yms. Mutta kun kyseessä on sähkökitara, soiko se kovempaa sähköisesti? Moni naurahtaakin, että kysymys on päätön - tottakai se soi myös sähköisesti kovempaa. Mutta soiko kielet lujempaa, vai onko resonoivaa pintaa vain enemmän, joka vaikuttaa vain akustiseen sointiin? Jos ajatellaan ensin kielen tuottamaa värähtelyä vakiona, jakaa suurempi pinta-ala tätä voimaa laajemmalle alueelle ja purkaa sitä laajemman värähtelypinnan ansiosta enemmän. Termodynaamiikan lait pätevät edelleen ja energian määrä on vakio. Jos jaamme kielen tuottamaa voimaa enemmän, jää sitä sitä vähemmän käytettäväksi. Tuota värähtelyä voisikin jäädä juuri kielille itselleen, eikä hukata sitä akustisena sointina "harakoille".
 
Tämä on totta. Kyseessä onkin ikuinen tasapainoilu sen kanssa että body värähtelee tarpeeksi (ei tapa sointia), mutta ei liikaa (ei hukkaa sointia). Tosin, vaikka se pöytä värähtelisikin siinä mukana ei se välttämättä hukkaa siitä merkittävästi enempää. Se kuitenkin siirtää värähtelyä takaisin myös kitaraan päin eli ei vain syö kaikkea pois.
 
Kannattaa kans muistaa se, että soinnin tyyppi ratkaisee, ei sen määrä. Usein vaan hienosti soivat yksilöt tuppaavat soimaan myös kovempaa.

teknomies: ....niin sehän imee impulssin ja isompi pikkaus aiheuttaa mikro-semitone pitch-shift down kättelyssä. En oo tähän perehtynynnä ...
 
blues guitar: Siis tuuttiin se tehtiin.
 
En siis oo perehtynyt asiaan ... mutta fysiikan lakien mukaan esimerkiksi paksulla plektralla tehty voimakas näppäys (= isompi pikkaus) kohdistaa straton tallaan voiman, jonka ansiosta talla joustaa hetkellisesti (= imee impulssin), joka laskee kielen jännitystä, kuten tallajousen painaminen alas. Tämä aiheuttaa kielen värähtelyn taajuuden laskun hetkellisesti (= pitch-shift down kättelyssä). Koska talla adaptoi nopeasti siihen kohdistuneen hetkellisen voiman, talla palautuu nopeasti takaisin lepotilaan. Tallan liike on kuitenkin hyvin pieni, joka aiheuttaa vain pienen muutoksen sävelkorkeuteen (= mikro-semitone). Koska en tunne onko asiasta tehty mittauksia, on syytä ilmaista tämä myös viestissä (= perehtynynnä).
 
C'mon ... tarviiko sitä nyt yhtä selvää lausetta rautalangasta vääntää, kun sen voi sanoa parilla sanalla, kele ;-)

jpjanhun: -joo, samaa mieltä. sitäpaitsi ootteko kokeilleet sellaista että kiinnitätte vaikka straton bodyn taakse toisen bodyn ihan kokeilun vuoksi. sanotaan vaikka että leppästratoon kiinnitätte vaikka jollain vyöllä tiukasti mahonkisen erillisen stratobodyn (jolloin siinä on 2 bodyä tiukasti päällekkäin). ootteko kokeilleet? kyllä se soi eri tavalla niin sähköisesti kuin akustisestikin. tää on mun mielestä helppo tapa kokeilla asiaa, ei tarvi sitten spekuloida.
 
jep bodyn vaikutus soundiin -ketjuun, kyllä vaikuttaa, en oo kokeillut ylimääräisiä kappaleita kiinni bodyyn, mutta mielessä on käväissyt kiva preparaatioidis, jota testaan seuraavan kerran kun kielet pitää vaihtaa
 
eli idis on juottaa pieni tinamokkula kieleen ... näin se aiheuttaa solmukohdan, josta luonnollinen kielen värähtely ei pääse eteenpäin ... kieli soi tavallaan kahtena kielenä, jossa kummankin puoliskon värähtely moduloi (= vuorovaikuttaa) toista puoliskoa ... ja riippuen mitä frettejä (= nauhoja) soittaa niin värähtelevän osan pituus vaihtuu, joka taas vaikuttaa siihen miten kumpikin puolisko värähtelee
 
veikkaisin jotain epäharmoonisia kerrannaisia tuottavaa kamaa (= auditiivista (= korvin kuultavaa) palautetta) ring-modulator styleen (= rengasmodulaattori), intermodulaatio syntyisi siitä (= toisiinsa vaikuttavien värähtelevien signaalien ristikkäismodulaatio), että kielen värähtelypuoliskot vaikuttaa tietty toistensa värähtelyyn, joka ring-modulaattorin tyyliin saattaa poikia epätäsmällisiä summa- ja erotustaajuuksia ... vähän kompuraa ja fuzzia päälle niin voi tulla aika infernaalista kamaa
 
riippuu varmaan tinamokkulan tinamokkulan koosta ja paikasta, eli puhdasta spekulaatiota tässä vaiheessa mutta tsekkaan joskus kuukauden parin päästä

Mare552: Nuo kaksi klassikkoa jaksaa ja voivat hyvin.
 
Käsittääksenihän itse kitara, siis sähkökitara, on aika tunteeton mihin alustaan sen mikitys on rakennettu (hieman provosoin)..
Eli perinteinen Fender on yleensä yksikelaisella mikillä ja Gipson taas humbuckerilla, tässä näiden suurin ero.
Eikö kuitenkin soiton saundi tehdä vasta mikin jälkeen, erilaisilla laitteilla ja on aika sama millaisella kitaralla soittaa?
Ainoa ero on kai tuo onko yksikelainen vai kaksikelainen mikitys?
Joten miksi olla muita kitaroita?
 
Tämä ikuisuuskysymys riippuu siitä, mitä halutaan kuulla ja/tai mitata. Kitaran rungon merkitys sähköisen spektrin kannalta on vähäinen, mutta soitossa on aina tätä tieteellisestikin tunnustettua psykoakustiikkaa mukana. Jo se, miten kitara inspiroi soittajaa vaikuttaa soundiin. Jos et ole vaikkapa Gibson LP-soittaja, niin niin toki sinun käsissä Fender Strato samoilla mikeillä kuulostaa erilaiselta.
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/88036.jpg

teknomies:
 
C'mon ... tarviiko sitä nyt yhtä selvää lausetta rautalangasta vääntää, kun sen voi sanoa parilla sanalla, kele ;-)
 
Tuossa kaveri väänsi rautalangasta joitain yksityiskohtia. Tunnen hänet ja meidän keskusteluiden pohjalta sanoisin, että tässä on jo vakava yritys saada jotain kasaan myös kitaran jälkeisestä signaaliketjusta.
https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream … 92/isbn9789526053882.pdf?sequence=1
 
(jos aihe kiinnostaa akateemisesta näkökulmasta, niin kannattaa kaivaa netistä myös nuot väikkärin pohjana olevat konfrenssipaperit)
 
***
 
Olen aina vaan vakuuttuneempi, että näitä soundimaailman asioita ei voi esittää suljetussa muodossa (selittämällä suusanallisesti tai mallintamalla matemaattisesti). Voit ottaa jotain parametreja ja mallintaa niitä, mutta mitä suurempi kirjo muuttujia, niin sitä monidimensioisempi mallinnusongelma, ja sitä vaikeampi ilmiöitä on havainnollistaa. Ehkä joku kvanttitietokone siihen _aitoon_ soundiin pystyy.
 
Huom. se on eri asia, kun etsitään sitä kaupallisesti järkevää rajaa jonka jälkeen korvin ei voin enää kuulla eroja. Kemper ja Fractal Audio ovat mallintaneet todella hyvää vahvistimen dynamiikkaa kaupallisissa sovelluksissa.

Laulava Kylätohtori: Hauska ja yksinkertaisempi testi on ihan vaan painaa lapa vaikka pöydän kantta tms. vasten...
 
-joo, tää on tosiaan vielä yksinkertaisempaa ja helpompi testi vaikka vähän vaikeuttaakin soittamista.

Tuolta Ruokankaan sivulta vaan kattelemaan mitä Juha kertoo kitaran rakentamisesta ja myös puiden merkityksestä ym.
 
Lecture Part videot vaikkapa lähtien siitä 2 videosta vikaan Lecture Part videoon 7

Kyllä puilla on väliä kitaraa rakentaessa. Halpis ibanezissani on jotenkin hassu ja todella tunkkainen ominaissoundi, mikä ei suodatu pois mikissäkään, ei edes vaikka olisi emg 81, kokeiltu on. Kun nappaa kätösiin reilusti laadukkaamman kitaran, oli sitten ibanez, schecter tai gibson niin soi akustisesti täysin erilailla. Laadukkaampaa kitaraa on muutenkin mukavampi, sujuvampi ja helpompi soittaa kuin halpaa lankunpalasta. Tällöin styrkkarista tuleva soundikin on laadukkaampi. Soitin kerran musakaupassa Gibson les paul studiota, joka soi mielestäni komeasti. Myöhemmin olen kokeillu kaverin halpaa les paul kopiota ja siitä kitarasta puuttui kertakaikkisesti kitaran sielu ja sointi. Teki pahaa kuunnella sitä soundia, kitaraparka..
 
Muita kitaroita gibsonin ja fenderin lisäksi on sen takia, koska jotkut vain ovat niin kamafuckiintuneita etteivät jaksa kiinnostua soittamaan kyseisillä kitaroilla. vähä niinku mie. Osittain johtuu specseistä ja osittain siitä mitä lavassa lukee. Gibsonin valikoimassa ei oikein ole kitaraa mulle, eikä fenderin. Eihän se niiden vika ole että pidän erilaisista kitaroista. 24 nauhaa vaan on hyvä olla kitarassa ja kelluva talla on plussaa. Jotenkin en vain näe itseäni soittamassa punkkikeikkaa fenderillä tai gibsonilla. en välttämättä explorerillakaan.
 
Tuo on vähän kaksjakoinen juttu. Ne jotka ovat tottuneet soittamaan Gibsonilla ja fenderillä, niin sitten ne soittaa niillä, ei siinä valittamista. Ne jotka soittaa muilla kitaramerkeillä, niin soittavat niillä. Mielestäni pääasia on se, että kitaralla soitto sujuu ja se kuulostaa hyvältä. miksi soittaa kitaralla josta ei pidä?

pappasfin: Tuolta Ruokankaan sivulta vaan kattelemaan mitä Juha kertoo kitaran rakentamisesta ja myös puiden merkityksestä ym.
 
Lecture Part videot vaikkapa lähtien siitä 2 videosta vikaan Lecture Part videoon 7
 
Olen katsonut nuo moneen kertaan ja ei kait kukaan kiistä sitä, että puilla on merkitystä. Mikä ja mihin sitä merkitystä sitten on, niin se on monimutkaisempi juttu ja riippuu aivan siitä, mitä niiden puiden merkityksestä haluaa mitata ja/tai kuulla.
 
Hyvät puut on myös kiistaton fiilistekijä, mutta miksi sitten Danelektroille löytyy kannatusta myös "hyvillä puilla soittavista"? :-)

Tuollaista kirjoittelin tuonne toiseen ketjuun:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=12019873

Laulava Kylätohtori: Tuollaista kirjoittelin tuonne toiseen ketjuun:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=12019873
 
joo, asiakirjoitus. kyllä se tosiaan vaan niin on että ei sellaisia väitteitä että "puut ei vaikuta" voi mitenkään vakavasti ottaa.

jpjanhun: joo, asiakirjoitus. kyllä se tosiaan vaan niin on että ei sellaisia väitteitä että "puut ei vaikuta" voi mitenkään vakavasti ottaa.
 
Joillekin ei vaikuta ja he ovat asiasta tosissaan. Johtunee kahdesta asiasta. Toinen on että ei ole kokemusta ja toinen ettei ole korvaa. Ihmiset on tässäkin erilaisia. On lähes sävelkuuroja ja huipputarkkoja äänensävyjen erojen huomaajia. Samalla tavalla kun kaikissa muissakin aisteissa on eroja. Kuulotestien eroja ihmisten välillä ei kukaan vähättele, eikä näkötestin. Ne kun on helppo todentaa.

jpjanhun: joo, asiakirjoitus. kyllä se tosiaan vaan niin on että ei sellaisia väitteitä että "puut ei vaikuta" voi mitenkään vakavasti ottaa.
Otetaan, taas kerran, tuosta olkinukesta kiinni.
"Puut ei vaikuta" on aika harvinainen väite, enkä ainakaan minä tuota viljele.
Sen sijaan en usko, että sokkotestissä joku osaisi tunnistaa eri puulajit muuten identtisten Stratojen soundeista. Jokainen saarnen palikka ei ole samanlainen...
 
Laulava Kylätohtori: Tuollaista kirjoittelin tuonne toiseen ketjuun:
http://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=12019873
Mikä saa sinut päättelemään, että kyse on ainoastaan kitaran puuosien aiheuttamista eroista?
Mun kokemuksella soundi on aina kaikkien osien ja niiden yhdistämisen kokonaisuus - esim. siis Affinity ei soi kuin CS vaikka siihen heittäisi EKT:n tallablokin.
 
hollstro: ei ole kokemusta ja toinen ettei ole korvaa.
Niinpä. Jos ei kuule sitä mitä sinä kuvittelet kuulevasi, on (taas kerran) joko kokematon tai kuulovammainen. Entä jos kyse onkin sinun psykoakustiikastasi?

73nd3r: Mikä saa sinut päättelemään, että kyse on ainoastaan kitaran puuosien aiheuttamista eroista?
Mun kokemuksella soundi on aina kaikkien osien ja niiden yhdistämisen kokonaisuus - esim. siis Affinity ei soi kuin CS vaikka siihen heittäisi EKT:n tallablokin.
 
Huopaisaa, että kritisoit toisia olkinukeista ja itse viljelet niitä samassa kirjoituksessa. Onko joku väittänyt jotain sen tyylistä, että Affinity soi kuin CS, jos siihen laittaa EKT:n osia?
 
Enkä väittänyt, että ero tulee AINOASTAAN puista, vaan epäilin, että se tulee suurimmaksi osaksi puista. Ja ihan siitä syystä, että suurin ero näissä on juuri puut. Kielet, mikit, säädöt ym. ovat samat. Ja kuten totesin, niin tallakin epäilemättä vaikuttaa.
 
Niinpä. Jos ei kuule sitä mitä sinä kuvittelet kuulevasi, on (taas kerran) joko kokematon tai kuulovammainen. Entä jos kyse onkin sinun psykoakustiikastasi?
 
Onko tässä nyt kyse siitä, että et ymmärrä lukemaasi vai vittuiletko ihan vittuilun ilosta. Ihme henkisen pahan olon purkauksia taas...

Laulava Kylätohtori: Huopaisaa, että kritisoit toisia olkinukeista ja itse viljelet niitä samassa kirjoituksessa. Onko joku väittänyt jotain sen tyylistä, että Affinity soi kuin CS, jos siihen laittaa EKT:n osia?
 
Enkä väittänyt, että ero tulee AINOASTAAN puista, vaan epäilin, että se tulee suurimmaksi osaksi puista. Ja ihan siitä syystä, että suurin ero näissä on juuri puut. Kielet, mikit, säädöt ym. ovat samat. Ja kuten totesin, niin tallakin epäilemättä vaikuttaa.
Kirjoituksesi, johon linkkasit, kyllä korostaa puuosien eroja, ja vähättelee esim. tallan vaikutusta.
Ihan OK, jos asialle on muutakin perustetta kuin mutu, ja sellaista yritin kysellä, lettuilematta.
Sori ny kuitenkin, jos loukkaannuit kyseenalaistamisesta tai erilaisesta mielipiteestä.
Ai niin, hyperbola ei ole olkinukke.
 
Laulava Kylätohtori:Onko tässä nyt kyse siitä, että et ymmärrä lukemaasi vai vittuiletko ihan vittuilun ilosta. Ihme henkisen pahan olon purkauksia taas...
Mua enemmän huviddaa kuin viduddaa tuo lainaamani kirjoituksen asenne jossa jonkun omasta kuulokuvasta poikkeava perustellaan erilaisen sijasta huonommaksi - varsinkin jos ei osata omassa kuulokuvassa havaita tunteen merkitystä.

73nd3r: Kirjoituksesi, johon linkkasit, kyllä korostaa puuosien eroja, ja vähättelee esim. tallan vaikutusta.
Ihan OK, jos asialle on muutakin perustetta kuin mutu, ja sellaista yritin kysellä, lettuilematta.
Sori ny kuitenkin, jos loukkaannuit kyseenalaistamisesta tai erilaisesta mielipiteestä.
Ai niin, hyperbola ei ole olkinukke.
 
Ei hätää, en loukkaannu, enkä pahoita mieltäni tuntemattomian nettikirjoituksista. Ja toisaalta ajattelen, että kyseenalaistaminen ja skeptisyys ovat vain tervettä järkeä ja oikeaa suhtautumista erinäisiin väitteisiin.
 
Ja tottakai voidaan spekuloida, miten paljon esim. takakannen muovin väriaine vaikuttaa soundiin, mutta itse uskon, että puut, kielet, mikrofonit ja talla lienee ne tärkeimmät, joista suurimmat korvin kuultavat erot tulevat. Ja kaikki muut, paitsi talla, on suurin piirtein samoja ja tallakin periaatteessa hyvin lähellä toisisaan - mitä nyt AVRIssa saattaa olla parempaa metalliseosta, joka tietysti vaikuttaa. Varsinkin sustainiin ja kirkkauteen, ainakin nettikonsensuksen mukaan, jonka todistusarvo sinänsä lähentelee nollaa, mutta eipä tässä nyt mitään tieteellistä koetta ole tehtykään. Kunhan pistin samantyylisiin stratoihin samat mikit, kielet ja säädöt ja ihmettelin soundieroa.
 
Ja soundiero on aika lailla sitä, mitä yleinen konsensus saarni/lepän eroista sanoo, niin tein kyllä mutupohjalta tiettyjä oletuksia. Toisaalta oletin myös, ettei kukaan nyt kuvittele, että tämän kaltaisella puolihupaisalla epätieteelisellä testillä olisin jotain sen suurempia universaaleja totuuksia julistamassa sähkökitaran absoluuttisesta soinnista. Eli siinä olet kyllä täysin oikeassa, että väitteeni perustuu ennen kaikkea mutuiluun, eikä niille ole sen parempia todisteita olemassa.
 
Mua enemmän huviddaa kuin viduddaa tuo lainaamani kirjoituksen asenne jossa jonkun omasta kuulokuvasta poikkeava perustellaan erilaisen sijasta huonommaksi - varsinkin jos ei osata omassa kuulokuvassa havaita tunteen merkitystä.
 
Eipä tuota sinunkaan asennettasi voi kehua. Vähän vähemmän vittuilevalla asenteella keskustelu vain olisi huomattavasti asiallisempaa. Enkä näe, miten psykoakustiikka liittyy tähän.
 
hollstro: Joillekin ei vaikuta ja he ovat asiasta tosissaan. Johtunee kahdesta asiasta. Toinen on että ei ole kokemusta ja toinen ettei ole korvaa. Ihmiset on tässäkin erilaisia. On lähes sävelkuuroja ja huipputarkkoja äänensävyjen erojen huomaajia. Samalla tavalla kun kaikissa muissakin aisteissa on eroja. Kuulotestien eroja ihmisten välillä ei kukaan vähättele, eikä näkötestin. Ne kun on helppo todentaa.
 
Itse en näe tässä mitään ongelmaa. Se nyt vain on fakta, että toisilla on tarkempi kuulo kuin toisilla. Toiset vain kuulevat tarkemmin kuin toiset.