| Aihe: Suosikki komppipelti | |
|---|
 Kimd
20.06.2014 21:08:34 (muokattu 20.06.2014 22:35:11) | |
|
Kun tuossa toisessa threadissa on wash vs ping keskustelua niin ajattelin, että olisi mukava saada kommentteja erilaisista rideistä ja mielipiteitä niiden soundeista. Pistän alle listaa millaisia olen itse kokeillut tai omistanut. Sanottakoon että olen vasta pari vuotta soittanut akustisia, joten älkää ottako kommenttejani liian tosissaan ja terminologia voi olla väärin
- Paiste Medium 2002 20": Ensimmäinen oma ride. Kova "kilkattava" lankku josta aloittelija ei saanut kun yhdenlaista ääntä, tosin kello toimi myös
- Paiste 3000 20": Vedin tällä yksissä iltamissa tanssibiisit ja ei moittimista, mutta onhan se paksuhko tosin
- Paiste Sound Creations 20": Mielenkiintoinen soiva ääni, ei liian vahva ping, kuivahko
- Stagg DH Jazz Ride 20": Harvinaisen kuiva ride eikä kovinkaan miellyttävä soundillisesti
- Sabian AAX Stage Ride 20": Liian kirkas ja paksu omaan makuuni, muuten loisto ride ääniominaisuuksiltaan. Sain jopa sen kiertämään kun kapulatekniikka oli "raskaahko" alussa :)
- Sabian AA Medium 20": Kitaristi sanoi aika hyvin, että "nenäkäs". Yläpää jotenkin rajoittunut ja eipä juuri crashaanny, mutta hyvä yleispeli
- Sabian HH Jazz Ride 20": Suosikkini rautsikkaan, mukavasti soiva kevyehkö ja musikaalinen, pientä washia
- Zildjian K-ride 20": Tässä soundissa on jotain omaa lyömätöntä, onhan se kieltämättä musikaalinen ja äänimaailma kattava (?)
- Impression Jazz Ride 20": Viimeisin ostos, crashaytyy hyvin, washia eikä paljoa pingiä tai kelloa, mutta soundillisesti kohdallaan omaan makuun. Tämän hetken suosikkini
Harrastelija harrastelija rumpali |  AP
20.06.2014 22:23:55 (muokattu 22.06.2014 20:52:35) | |
|
Kimd: Kun tuossa toisessa threadissa on wash vs ping keskustelua niin ajattelin, että olisi mukava saada kommentteja erilaisista rideistä ja mielipiteitä niiden soundeista. Pistän alle listaa millaisia olen itse kokeillut tai omistanut. Sanottakoon että olen vasta pari vuotta soittanut akustisia, joten älkää ottako kommenttejani liian tosissaan ja terminologia voi olla väärin
- Paiste Medium 2002 20": Ensimmäinen oma ride. Kova "kilkattava" lankku josta aloittelija ei saanut kun yhdenlaista ääntä, tosin kello toimi myös
Nuo Medium-pellit ovat mielenkiintoisia. Vuosien takaisella treenikämpällä oli 602-sarjan Medium, joka olisi varmasti toiminut jazz-tai hevimiehen (!) crashattavana peltinä yhtä lailla kuin komppipeltinäkin. Hirveästi se eli soitettaessa, mutta kai sen joku niin on suunnitellut. Varmasti osaava ottaisi siitä irti monenlaisia soundeja.
Varsin vähäistä tietysti on oma kokemus, kaman vaihtuvuus on ollut vähäistä. Joskus (1994-?) käytössäni oli Sabianin HH 22" medium ride, joka jotenkin jäi mieleen onnistuneena peltinä. Oli kohinaa ja sieltä seasta erottuvuutta ja vielä ihan toimiva kello. Paisteen Signature-sarjan 22" Full ride oli paljon piipittävämpi kaikessa hienostuneisuudessaan. Em. treeniksellä käytetty 2002 20" ride oli taas paljon rouheampi, "standardi" komppipelti.
Nykyinen ainoaksi jäänyt komppipeltini on Paiste 3000 Reflector 22" Power ride, kymmenen kilon kiekko ratakiskoa. Rokkipelti, järkyttävän kovaääninen keksintö, varmaan hyvä lajissaan, mutta selvästi yhden asian symbaali.
E: joten joku aika paljon kevyempi ja kohisevampi pelti tuohon kaveriksi olisi kiva. Joku Medium tai joku sellainen. Ehkä jonain päivänä on likviditeettiäm.
"Että se tulisi seinän läpi ja kaataisi hellan, ja menisi toisesta seinästä ulos. Sitten muumimamma sanoisi että "kah, nyt taitavat kakkuset uunissa olla hieman vituillaan" -Tempura | |
AP: Nuo Medium-pellit ovat mielenkiintoisia. Vuosien takaisella treenikämpällä oli 602-sarjan Medium, joka olisi varmasti toiminut jazz-tai hevimiehen (!) crashattavana peltinä yhtä lailla kuin komppipeltinäkin. Hirveästi se eli soitettaessa, mutta kai sen joku niin on suunnitellut. Varmasti osaava ottaisi siitä irti monenlaisia soundeja.
Pelkkä medium ei välttämättä kerro juurikaan mitään pellistä tai sen paksuudesta, koska pellin ikä vaikuttaa niin paljon. Useimmat vanhan ajan mediumit on nyky specsien mukaan thin- paksuisia, tai jopa sitäkin ohuempia.
Tuo mainitsemasi 602 medium on kyllä sellainen legenda ride, että aika moni osaava ja osaamatonkin on sellaisella melko legendaarisia biisejä kilkutellut.
Hollmi-5:
Siihen aikaan tehtiin rummut paremmasta kamasta, kuin nykyään. Siitä sulla tosin ei ole kokemusta, kun sinun omat tuon aikakauden kamat edustaa nykyajan Milleniumtasoa... | |
Kimd: Paiste Sound Creations 20": Mielenkiintoinen soiva ääni, ei liian vahva ping, kuivahko
Mikäs SC on kyseessä? Niitä kun on ainakin Dark ride, Bell ride, Bright ride ja Mellow ride. Mulla on Bell ja Bright. Bell on ykkösridena, Bright kakkosena.
Bell riden kellosta lähtee melko vahva ping, mutta muualta lähtee kivasti washia, tosin aika tummaa, jollain tapaa melko kylmää ja kolkkoa sellaista. Yksinään melko tylsän kuuloinen, mutta muiden soitinten seassa mahtava.
Bright ridessa ei ole niin vahva ping, mutta se on sitten nimensä mukaisesti huomattavasti kirkkaampi. Se vastaa oikeastaan hyvin paljon tuota kuvaustasi.
"And I continue to burn the Midnight Lamp, alone" | AP
21.06.2014 00:05:31 | |
|
jabajee: Pelkkä medium ei välttämättä kerro juurikaan mitään pellistä tai sen paksuudesta, koska pellin ikä vaikuttaa niin paljon. Useimmat vanhan ajan mediumit on nyky specsien mukaan thin- paksuisia, tai jopa sitäkin ohuempia.
Njuu. Tämä puhuttu yksilö oli varmaan 70-luvun puolivälistä, jos en ihan väärin silloista tulkintaani muistele.
Tuo mainitsemasi 602 medium on kyllä sellainen legenda ride, että aika moni osaava ja osaamatonkin on sellaisella melko legendaarisia biisejä kilkutellut.
Jo vain. Itsehän toki kuulun osaamattomaan kaartiin, joka soitteli moisella kaljapäissään ZZ topia :D
"Että se tulisi seinän läpi ja kaataisi hellan, ja menisi toisesta seinästä ulos. Sitten muumimamma sanoisi että "kah, nyt taitavat kakkuset uunissa olla hieman vituillaan" -Tempura | Kimd
21.06.2014 08:35:20 | |
|
Steadybox: Mikäs SC on kyseessä? Niitä kun on ainakin Dark ride, Bell ride, Bright ride ja Mellow ride. Mulla on Bell ja Bright. Bell on ykkösridena, Bright kakkosena.
Bell riden kellosta lähtee melko vahva ping, mutta muualta lähtee kivasti washia, tosin aika tummaa, jollain tapaa melko kylmää ja kolkkoa sellaista. Yksinään melko tylsän kuuloinen, mutta muiden soitinten seassa mahtava.
Bright ridessa ei ole niin vahva ping, mutta se on sitten nimensä mukaisesti huomattavasti kirkkaampi. Se vastaa oikeastaan hyvin paljon tuota kuvaustasi.
Täytyy sanoa, että en ole varma, koska en huomannut pellissä mitään merkintöjä. Omistajan mukaan niitä ei enää valmisteta.
Harrastelija harrastelija rumpali | |
Itsellä on nyt kaksi kappaletta omaa korvaa miellyttäviä peltejä:
Paiste 24 giant beat
+mukavan pehmeä kupu ja tarpeeksi voimakas kello.
+hyvät rässiominaisuudet myös
Ainoa miinus:fyysinen koko
Sabian hh jazz ride (brilliant pinta)
+kirkas, mutta kuitenkin pehmeähkö soundi kuvussa
+volaa lähtee kun käskee ja hissuttelukin onnistuu
+loistava kello
+sopii imo kaikkeen musaan
Oli onni ettei kukaan ostanut tuota Sabiania kun laitoin sen myyntiin tuon Paisteen hommattuani...huh :)
Pikkuhiljaa vuosien saatossa mennyt kevyempään suuntaan nämä pellit. Voi vain kuvitella mitä tuskaa olen paikallisessa pikku-kuppilassa aikanaan tuottanut Paisteen rude 3000-sarjalaisilla,ahahhah...oli nääs rassit ja chinakin samaa sarjaa ja tietty "soitin" täysillä aina. | |
Kimd: Täytyy sanoa, että en ole varma, koska en huomannut pellissä mitään merkintöjä. Omistajan mukaan niitä ei enää valmisteta.
70-luvun Sound Creationeissa ne merkinnät on melko pieniä, joten niitä ei välttämättä äkkiseltään huomaa. 80-luvun loppupuolella taisi loppua koko sarjan valmistaminen.
"And I continue to burn the Midnight Lamp, alone" |  Weetoz
21.06.2014 11:02:24 (muokattu 21.06.2014 11:10:05) | |
|
Lyhyet kommentit niistä mitkä omistan, tai olen joskus omistanut:
-Paiste 20" 302: Ensimmäinen rideni. En silloin tiennyt mitä eroa on ridella ja crashilla. Luulin olevani ihan pihalla, vaikka oikeastaan olin aikalailla asian ytimessä. Soittelin vaan menemään, soundi oli aivan riittävä silloin.
-Meinl 20" Amun medium: Aika kirkas, ei kuitenkaan sellanen äärimmäinen pingihirmu. Toimi hyvin silloisen hevibändin kanssa.
-Zildjian 20" Avedis medium: Yllättävän monipuolinen pelti, tämä yksilö crashaantyikin kohtuullisen hyvin. Jostain syystä tässä oli todella kirkas atakki, joka itseäni hieman häiritsi ja siksi myin lätyn pois.
-Zildjian 20" K medium(?): Melko ohut yksilö oli tämä, mutta silti liian paksu ja kankea. Vähän hillitympi pelti kuin vaikka tuo edellinen A. Ei sytyttänyt, laitoin takaisin kiertoon yksien treenien jälkeen.
-Zildjian 20" K Custom Dark: Hyvä ja monipuolinen pelti, Constantinoplen ohella parhaita Zildjianeja mitä olen soittanut. Mielestäni soundi ei ollut mitenkään hirveän tumma vaikka nimessä niin sanotaankin. Aika semmonen "perus", mutta ei kuitenkaan tylsällä tavalla. Crashaantyi varsin hyvin.
-Meinl 20" Byzance Vintage Sand ride: Melko kuiva yleissoundi, jossa on paljon ärhäkkää luonnetta. Crashaantyy hyvin ja kello on yllättävän voimakas. Tää pelti vaati harvinaisen paljon aikaa että opin käyttämään järkevästi. Rupeaa helposti huutamaan aika paljon jos vähänkin erehtyy käyttämään liikaa voimaa. Soundi on kuitenkin tosi hyvä ihan hiljaakin soitettaessa, joten nykyisin on vaan hyvä, kun on tarvittaessa laajalti sitä dynamiikkaa. Vähän semmonen "great power -> great responsibility" -tyylinen tapaus. Alku oli siis hieman vaikea, mutta odotus palkittiin. Myös 22" versio on tarkoitus hankkia jossain vaiheessa.
-Meinl 22" Byzance Extra Dry medium: Kuiva, mutta ei niin kuiva kuin nimessä annetaan ymmärtää. Todella miellyttävä "savuinen" washi. Crashaantyi kyllä kun käytti vähän reilummin voimaa, mutta ei kuitenkaan käynyt koskaan pahasti huutamaan. Ei periaatteessa mitään valittamista, mutta jotain tästä kuitenkin tuntui puuttuvan, joten laitoin kiertoon. Thin-versio on loistava, jos siinä on samanlainen washi mutta korostuneempana. Pitäisi päästä kokeilemaan.
-Meinl 22" Vintage Sand Crash/Ride: Todella maukas "erikoispelti", jossa on paljon luonnetta. Ei sovi ihan joka paikkaan, mutta silloin kun sopii niin parempaa saa hakea. Kuivahko soundi, johon niitit tuovat kuitenkin heleyttä ja sustainia.
-------------
Sitten vielä erityishuomiot muutamasta sellaisesta mitä en ole omistanut, mutta olen soittanut:
-Sabian 20" AAX Stage: Tässä ei ollut periaatteessa mitään vikaa, mutta jostain syystä soundi oli hirvittävän tylsä. En tykännyt yhtään, kun tuntui melkein että pelti tappaa kaiken luovuuden. Ottaisin mieluummin jonkun selkeästi huonosoundisen.
-Sabian 22" (vai oliko se 20"...) HH Manhattan: Tää oli hyvä. Jotenkin tosi helpposoittoinen ja hyväkäytöksinen ride. Soundi oli hyvä ja sain heti alusta alkaen pellistä jokaisella iskulla juuri sellaisen soundin mitä oli tarkoituskin.
-Zildjian 20" A Custom: Kamalin ride ikinä. Ei minulle tämmöstä. Soundissa tuntui olevan pelkästään "epäoleellista" sisältöä, ja soittotuntuma oli vielä kahta kauheampi. En ymmärrä miten nää on niin suosittuja. Myös saman sarjan haikat olivat ihan yhtä huonot. Crashi ei ollut ihan niin paha, se oli vaan samaan tapaan tylsä kuin tuo Sabian AAX. Mutta nää on makuasioita. Itse ottaisin varmaan mieluummin jotkut messinkipellit.
-Bosphorus 22" Master Vintage: Tässä oli jotain magiaa, erittäin inspiroiva pelti. Kerran erehdyin kokeilemaan ja tajusin samantien että joskus on hankittava myös yksi kattaus Bosphoruksia, kunhan on taloudellisesti semmonen sopiva välikkö. Sitä odotellessa.
Tulipas paljon löpinää, ridet on lähellä sydäntä. :)
Edit: Korjasin pari virhettä. | |
Jäsenkuvauksesta löytyy. Jonkinlainen hinku on edelleen päällä, mutta periaatteessa olen setuppeihini tällä hetkellä tyytyväinen.
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 | |
Paiste 22" Sign. Precision Heavy Ride. Lähes täydellisesti se mitä pidän hyvänä ridesoundina raskaammassa rokkauksessa. Kakofonian osuus soinnissa siis hyvin vähäinen. Ei toimi krässinä ei. Korkeintaan gongina. Miinuksena kova ääni. Kevyesti naputeltuna muikea "tsing tsing" mutta kapulan varrella kelloon kolisteltuna peittää alleen kitarisat ja muut möykkääjäkaverit. | |
Onpa muuten paljon Paiste-ihmisiä liikenteessä. | |
Weetoz: Onpa muuten paljon Paiste-ihmisiä liikenteessä.
Moon ihan kotona. Ei ole vielä henki niin raikas että uskaltais lähteä liikenteeseen. | |
No, Parinkymmenen vuoden aikana komppipeltejä on ollut viisi:
-Paiste 302: Eka rumpusetin (Yamaha 9000) mukana ostettu pelti, heh. Oli selvää ettei se ole ns. soiva peli, mutta sillä mentiin kaksi tai kolme vuotta.
-Paiste 2002 20" Medium red label. Tätä ja koko 2002-settiä muistelen ihan lämmöllä. Toimiva peli josta kyllä sai sekä kapulaa että washia. Ei nyt mikään crash ja kupu oli mun mielestä vähän vaisu. Riisikepeillä ei tainnut toimia, mutta vispilöillä ja kapuloilla kyllä myös hiljaa soittaessa.
-602 20" pre-serial. Painoa vain 2128 grammaa. Ohut ja lepattaa kauniisti. Aina joskus olen meinannut siitä luopua mutta onneksi näin ei ole käynyt. On ollut varmaan kohta kymmenen vuotta mulla. Washia löytyy mutta kyllä siitä kapulakin hyvin erottuu, joskin soundi on pehmeän joustava. Crash-soundi on vähän omanlaisensa. Jostain syystä rakastun siihen uudelleen aina ulkona tai isoissa paikoissa soittaessa vaikka se toimiikin hiljaa soittaessa kuin unelma. Haluaisin kuulla miltä se kuulostaa jonkun ammattilaisen käskemänä, varsinkin PA:n kautta livenä.
-2002 20" Heavy ride JazzRock black label. Tämä tuli jonkun kaupan yhteydessä eikä koskaan varsinaisesti päätynyt käyttöön. Liian painava oli mun käyttöön vaikkei mikään raakasoundinen ollutkaan.
-Masterwork Custom Series 22" custom dry. Tästä saa sitten sitä erottelevuutta ja big bandiä. Vähän liian eri maata noiden ohuiden crashien kanssa vaikka sinänsä sopivatkin yhteen. Tälle on ollut paikkansa mutta ei tuottaisi tuskaa luopuakaan. Ehkä ohuempi 21" olisi enemmän mieleen. Sellainen täytyy siis ainakin vielä hankkia.
Paistetta on tosiaan mullakin ollut paljon vaikka Paiste ei muuten olekaan mitenkään mieluinen merkki. On vain tullut ostettua kun on sopivasti saanut. Ja tuo 602 oli todellinen löytö.
Mitä opimme tästä? Emme yhtään mitään! | |
Weetoz: Onpa muuten paljon Paiste-ihmisiä liikenteessä.
Ei kun: kaikki Paiste-ihmiset on juhannuksena kotona koneen äärellä, kertoo oleellisen.
Muuten ihan hauska juttu, mutta kun itsekin olen paiste-mies niin ei naurata
;) | |
Tällä hetkellä käytössä Istanbul Mehmet Traditional Light Ride. Vastaa ilmeisesti nykyään myytävää Traditional Ridea. Painoa on suurin piirtein 2000 grammaa, en tosin ole itse päässyt punnitsemaan. Tässä pellissä on erottelevuutta ja washia mulle sopivassa suhteessa, toimii myös isona crashina. Ehkä ikä on myös tuonut sopivaa patinaa pintaan. | |
Ei ole suosikkia. Kolme on. Yks hyvä on, mutta se tuntuu joskus liian kovaääniseltä.
Tatsi on vielä hakusessa.
Epis kuvaa sen verran hyvin omia ridejään, niin jonkinlainen
käsitys on, minkälaista ehkä kaipaan. |  Speedy
22.06.2014 12:46:39 (muokattu 22.06.2014 13:04:33) | |
|
Nokitan vastaukseni tällä.. Omia lemppareita tällä hetkellä 22" Bosse ja 20" Paiste Trad. light ride
https://www.youtube.com/watch?v=RBHq_nWbR6E
Pitäisikin tehdä uusi video kun on noita ridejä tullu lisää..=I
Kalliimmat on useimmiten parempia kuin halvemmat. -arse | |
En ole ihmisenä, enkä etes naisena tahi soittajana, hirttänyt itseäni mihinkään merkkiin vaan tietynlaiseen saundeihin all-in-one. Ensimmäisen pelti-hankinnan kohdalla ajattelin että se on sattuma, toisen kohdalla valkeni, ei ole. Hämmentävää, kummankin pellin olen alun perin pongannut nimen ja mielikuvan varassa. Toisen kohdalla osasin lukea jo tuoteselosteen.. Muitakin hyviä ja varsinkin helpompia on olemassa, mutten mä tartte, enää.
Ekaksi pelliksi ostin Paiste Rude ohuen rässin 17" kertaisen kokeilun ja muutaman viikon harkinnan jälkeen. Hiljainen piti saada ja sitä se myös on. Nätti, korkea, rikas, kirkas "pingi", joka aukeaa kevyeksi huudoksi ja pärinäksi, jos ei anna hetken rauhoittua. Kompleksinen. Jonkin verran sävel muuttuu pitkin runkoa. Kellosta toki sitä kasarin perinteistä ratakiskoa ja kellon juuressa taitaa olla kalkatusta. Nykyään reenaillut tällä rässäämistä. Hirmuinen valikoima niitäkin saundeja gongista koshiin, melko hiljaakin. Mutta rässiksi hankin jonkun muun joskus..
Mun The-ride: Bospo Lyric "höönikki" 23". Ei tarvitse muuta hankkia. Kun mä kelaan tuosta kaikki sävel-, sustain- ja saundi-kohdat tai niiden yhdistelmät läpi eri lyöntitavoilla, niin loppuelämä. Lempparialue pellistä on valitettavan pieni. Ei tule mitään musiikinsorttia mieleen, mihin joku kohta jollain tavalla kolisteltuna ei toimisi.
Kompleksinen, herkkä-hiljainen-huutava, kohiseva, kihisevä, kalkattava kello, erotteleva, kirkas-tumma, pingi-sointi, Soitin.
¤ RLRR LRLR RLRR LRLR ¤ Jos ei soi hiljaa, soi kovaa ¤ ranttatantta ¤ | |
Sabianin 21" HHX groove ride on maailman paras kokeilemani ride! Nou doubt aboubt it! | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
