Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Rantsu: Tää on musta harvinainen, ellei sitten ole kysymys basson murtosointu- tai kvinttivuorotteluliikkeestä heikolle tahtiosalle syntyvästä kvarttisekstisoinnusta, joiden epäitsenäinen funktio määräytyy yleensä edeltävän "stabiilin" käännöksen perusteella.
 
Totta, harvinainen on, mutta voisin vannoa törmänneeni siihen jo (neljäsosakuljetuksissa) Bachin koraaleissa. Mollissa varmasti vielä yleisempikin (c: Cm/G - Ab)?
 
Jos kvartti ja seksti laskevat asteittain alaspäin, niin silloin Salmenhaaran mukaan tää on osastoa "muut kadenssikvarttisekstisoinnut", johtuen ylä-äänten tyypillisestä purkausliikkeestä, vaikka myös bassoääni osallistuu purkaukseen.
 
Joo, tossa olet tosiaan aivan oikeassa. Kuvailet varmaan esimerkin 1 kaltaista tilannetta, jonka voisi äänenkuljetuksellisesti ajatella olevan "sukua" 2:n ja 3:n kaltaisille harhapurkauksille. Itse ajattelin esimerkkiä kirjoittaessa vähän yksisilmäisesti 4:n kaltaista yksinkertaista "keyboard style" -tyyppisen äänenkuljetuksen staattista säestyskuviota, jolloin kadentiaalisuus ekasta soinnusta lähtien ei ole mielestäni niin ilmeinen.
 
http://aijaa.com/ifPWO8
 
Eipä sua väärinymmärryksistä juuri pääse syyttämään. :)
 
Se mahdollisuus on todellinen, oma teoriatietämys on kuitenkin suht hajanainen yhdistelmä eri lähteitä, koulukuntia/kouluja, kirjoja ym. materiaalia ja käytäntöjä 20 vuoden ajalta, laimennettuna maalaisjärjellä.

Rantsu: Aldwell-Schachteria sivumennen sanottuna vähän ihmettelen, siinä kun todetaan että kadenssikvarttisekstisointu on vain V asteen koriste ja tehoste. Mun mielestäni se on kyllä aika vähättelevästi sanottu, jos ajattelee tuon soinnun omanlaista harmonista "kaksinaisluonnetta", ja sitä mikä painoarvo sillä on vaikka klassismin ajan kadensseissa.
 
Ai niin, tosta vielä... lieneekö ajatusmalliltaan sukua Schenker-analyysin eräälle "perusperiaatteelle" redusoida pitkätkin muotorakenteet harmonioiltaan I-V(7)-I -formaattiin?

Onko nekin intervallit desimejä, jotka ovat laajuudeltaan yli 2 oktaavia?

ThrashGuitarist: Onko nekin intervallit desimejä, jotka ovat laajuudeltaan yli 2 oktaavia?
 
Ei. Kahden oktaavin intervalli on kvintdesimi, sekin on hyvin teoreettinen ilmaisu ja selkeämmin ilmoitettavissa "kahtena oktaavina". Laajempien intervallien spesifisiin latinankielisiin nimiin en ole koskaan törmännyt (ja englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään luonnollisesti "unison, 2nd, 3rd... 13th, 14th, 15th" jne. nimityksiä). Desimi on desimi, kaksi oktaavia + terssi (tai oktaavi+desimi) on eri asia.

ThrashGuitarist: Kiitos vastanneille asiantuntijuudestanne, taas on uusi kysymys, tällä kertaa Salmenhaaran Sointuanalyysista:
Des-duurissa on sointu, joka muodostuu sävelistä C (bassossa), Ab, Gb (väliäänissä) ja sopraanossa liike F-Eb.
 
Miten olisi järkevintä merkitä tuo sointu?
V6/5? Mutta sopraanon F hämää...
 
Hyvä kysymys, tämän merkintätekniikka kiinnostais itseänikin! En voi olla näillä tiedoilla varma, mutta jotenkin tuo tuntuis haiskahtavan dominanttisoinnulla kvintin pidätykseltä(joka jatkuis liikkeenä kohdesoinnun, toonikan, priimiin F-Eb-Db; vaatiiko sit sen että F on jatkettu edellisestä tahdista?), jonka vois ehkä merkitä 4-3 käännössoinnun juurisävelestä (basso, C) lukien? En sit tiedä voiko tolpan perään heittää järkiään kolmea päällekäistä numeroa esmes päällimmäiseksi 6, keskelle 5 ja alimmaiseksi 4-3 vai onko tälle jokin toinen notaatiotekninen sopimus. Viisaammat kehiin!

Tonski: Hyvä kysymys, tämän merkintätekniikka kiinnostais itseänikin! En voi olla näillä tiedoilla varma, mutta jotenkin tuo tuntuis haiskahtavan dominanttisoinnulla kvintin pidätykseltä(joka jatkuis liikkeenä kohdesoinnun, toonikan, priimiin F-Eb-Db; vaatiiko sit sen että F on jatkettu edellisestä tahdista?), jonka vois ehkä merkitä 4-3 käännössoinnun juurisävelestä (basso, C) lukien? En sit tiedä voiko tolpan perään heittää järkiään kolmea päällekäistä numeroa esmes päällimmäiseksi 6, keskelle 5 ja alimmaiseksi 4-3 vai onko tälle jokin toinen notaatiotekninen sopimus. Viisaammat kehiin!
 
Nopeasti kesken aamupalan sanoisin, että toi riippuu vähän tilanteesta (esim. tempo, seuraava sointu, ylä-äänen purkauksen rytmi - onko kyseessä appoggiaturamainen lyhyt ääni vai onko selkeästi kyseessä 7+6/13-tyyppinen sointu, jossa F:ää seuraava Es on enemmän lomasävelen tapainen; vai onko F kenties sidottu edellisestä soinnusta, jne.).
 
Mun mielestä pari vaihtoehtoa: joko V6/5 niin, että pidätyksen merkitsee tolppamerkinnän alapuolelle suhteessa todelliseen pohjasäveleen (V, siis "6-5"), tai sitten analysoi soinnun V7+6 -septimisekstisointuna ja jättää kylmästi käännöksen merkitsemättä näkyviin.
 
Mielenkiinnosta, missä kohtaa Salmenhaaraa (luku/tehtävä) tuollainen esimerkki esiintyy? Selasin nopeasti omaa kappaletta eikä osunut silmään.

Janus: Mielenkiinnosta, missä kohtaa Salmenhaaraa (luku/tehtävä) tuollainen esimerkki esiintyy? Selasin nopeasti omaa kappaletta eikä osunut silmään.
 
Neli- ja viisisointukappaleen Beethoven-analyysitehtävässä (s. 53)

ThrashGuitarist: Neli- ja viisisointukappaleen Beethoven-analyysitehtävässä (s. 53)
 
Joo, toi. Siinähän on merkitty sulkuihin se ylin appogiaturamainen F-ääni, joka purkaa heti Es-äänelle (ja on vielä lisäksi edellisen pohjamuotoisen Des-duurisoinnun ylimmän äänen kanssa sama ääni = toisto = melkein ne voisi sitoa kaarella yhteen, jolloin analyysin kannalta olisi kyse tosiasiallisesti pidätyksestä). V7+6-sointu käsitellään muutenkin vasta seuraavassa luvussa.
 
Mun kappaleeseen (divarista) joku ystävällinen sielu oli tehnyt lähes kaikki tehtävät valmiiksi, hänen mielestään kyseessä on ihan tavan V6/5 ja samaa mieltä olen itsekin :)

Niin, ja tässä Salmenhaaran opuksessa koko ajan tarjotaan mollin III asteelle ylinousevaa sointua, vaikka olen ymmärtänyt, että mollin korotetusta VII asteesta huolimatta III asteen sointu tulkitaan tavalliseksi duurisoinnuksi. Onko tämä vanhentunutta tietoa vai miten on asian laita?

ThrashGuitarist: Niin, ja tässä Salmenhaaran opuksessa koko ajan tarjotaan mollin III asteelle ylinousevaa sointua, vaikka olen ymmärtänyt, että mollin korotetusta VII asteesta huolimatta III asteen sointu tulkitaan tavalliseksi duurisoinnuksi. Onko tämä vanhentunutta tietoa vai miten on asian laita?
 
"Vanhentunut tieto"... itse "teoriahan" ei tosta enää vanhene, suurin osa ilmiöistä löytyy Bachin koraaleista, merkintä- ja tulkintatavoissa saattaa olla eroavaisuuksia. Etsi joku Bachin mollikoraali (reduktio pianoviivastolle, eli G-avaimella SA ja bassoavaimella TB), ja katso sieltä, esiintyykö III asteen sointuna tavallista duurisointua, ja jos näin on, onko kyseessä mahdollisesti hetkellinen modulaatio johonkin toiseen sävellajiin (esim. rinnakkaisduuriin, am: => C: tms.).
 
Kaikista merkintätavoista on hyvä olla tietoinen, mutta jälleen kerran itse asian ymmärtäminen on kaiken A ja O ja avaa myös ymmärrystä eri merkintätapojen takana piilevään logiikkaan.

Janus: "Vanhentunut tieto"... itse "teoriahan" ei tosta enää vanhene, suurin osa ilmiöistä löytyy Bachin koraaleista, merkintä- ja tulkintatavoissa saattaa olla eroavaisuuksia. Etsi joku Bachin mollikoraali (reduktio pianoviivastolle, eli G-avaimella SA ja bassoavaimella TB), ja katso sieltä, esiintyykö III asteen sointuna tavallista duurisointua, ja jos näin on, onko kyseessä mahdollisesti hetkellinen modulaatio johonkin toiseen sävellajiin (esim. rinnakkaisduuriin, am: => C: tms.).
 
Kaikista merkintätavoista on hyvä olla tietoinen, mutta jälleen kerran itse asian ymmärtäminen on kaiken A ja O ja avaa myös ymmärrystä eri merkintätapojen takana piilevään logiikkaan.
 
Heh, no joo. Oon tähän asti mielestäni ymmärtänyt kaiken mitä Salmenhaara on opettanut, mutta mietin vaan, että jos tekstissä sanotaan "mollin III" aste, tulkitsen sen defaulttina duurisoinnuksi, ja ylinousevaksi vasta sitten, kun se on erikseen mainittu. Nuoteistahan sen tietysti näkee heti.

ThrashGuitarist: "mollin III" aste
 
Toi vaan on "tosielämässä" vähän oksymoronin tapainen teoreettinen käsite, kun esim. a-molli-biisissä (puhutaan siis nyt aikakausista barokista klassismiin ja romantiikkaan, ns. "common practice period") C-pohjainen sointu olisi useimmin I6 (Am/C) tai sitten kyse on tosiaan hetkellisestä modulaatiosta esim. C-duuriin (jos sointuprogressiossa lähellä tuota "III asteen sointua" esiintyy esim. G7, joka ei liioin ole a-mollin sointu). Ylinouseva sointu voisi esiintyä hetkellisesti satsissa esim. 7-8 -pidätyksen kautta edellisestä dominanttisoinnusta (a: V2-I6, sopraanossa gis-a -pidätys), mutta "III+"-soinnusta ei tässäkään tapauksessa olisi kyse.
 
Jazzteoriassa mollin sointuasteet useimmiten taas rakennetaan jazzmollin/melodisen mollin pohjalle, ja "defaulttina" on nelisointu (tai laajempi sointurakenne). III asteen ylinousevan soinnun/asteikon (lydian augmented) käyttö ja esim. mahdollisuudet korvata duurin I asteen sointua eroavat luonnollisesti "klasariteorian" käytännöistä aika tavalla.

Tekis mieli alkaa opetella kontrapunktisia juttuja, mutta englantini on sen verran huonoa, että haluaisin suomenkielistä tekstiä. Olisiko suositeltavissa jotain kotimaista kirjallisuutta aiheesta?

Jos suomennos riittää, niin Knud Jeppesenin teos nimeltä Kontrapunkti.

Taidan sekoilla taas merkintöjen kanssa, mutta jos vaikka lainataan mollista IV-sointu sekstimuodossa, voiko sen merkitä bIV6? Aldwell-Schachterissa neuvotaan ulkoasua "minIV6"

ThrashGuitarist: Taidan sekoilla taas merkintöjen kanssa, mutta jos vaikka lainataan mollista IV-sointu sekstimuodossa, voiko sen merkitä bIV6?
 
Ei voi, sillä tuo viittaisi "alennetulle IV asteelle" (=enharmonisesti duurin III aste, siis C-duurissa/mollissa fes=e) rakennettuun sointuun, jota ei tonaalisessa musiikissa esiinny.

Ai joo niinhän se olikin, että merkinnän edessä oleva alennusmerkki vaikuttaa soinnun todelliseen pohjasäveleen käännöksestä riippumatta. Nyt muistan!

En saanut yötäni kunnolla nukuttua, koska mietin, mitä sukua ylinousevan kvartin päässä toonikasta oleva sointu on, esim. C: F#
Toonikan tritonuskorvaus... mutta sehän on olemassa vain dominantille?
V/V/III? Mutta se ei käyttäydy alkuunkaan kuin välidominantti, jos biisissä ois vaan C:tä ja F#:ää. Sain noilla soinnuilla aika kivan kuuloisia juttuja pianolla aikaan. Help?

ThrashGuitarist: En saanut yötäni kunnolla nukuttua, koska mietin, mitä sukua ylinousevan kvartin päässä toonikasta oleva sointu on, esim. C: F#
Toonikan tritonuskorvaus... mutta sehän on olemassa vain dominantille?
V/V/III? Mutta se ei käyttäydy alkuunkaan kuin välidominantti, jos biisissä ois vaan C:tä ja F#:ää. Sain noilla soinnuilla aika kivan kuuloisia juttuja pianolla aikaan. Help?
 
Modulaatio? Tai jos hetkeksi tonikisaatio?