Kitarat: kitarakamat ›

Groke: Yleisesti ottaen on toki aina sitä parempi, mitä suurempi ero signaalilla ja kohinalla on (S/N-suhde). Toki jos kitarasta ulos tuleva signaali jälkikäteen vahvistetaan/boostataan, niin silloin vahvistetaan/boostataan myös signaalin sisältämä kohina. Eli S/N-suhde ei siis muutu paremmaksi.
Mutta jos vain pelkästä bufferista puhutaan, niin sehän on ymmärtääkseni ihan vain pelkkä impedanssin sovitin. Ainakin perusmuodossaan.
 
Just tämän takia ei ole järkeä yrittää korjata boosterilla tai EQ:lla ongelmaa, joka alunpitäen johtuu kapasitanssin aiheuttamasta alipäästösuotimesta. Kantsii korjata ongelma siellä missä se on, eikä vain yrittää lääkitä sen oireita. Laadukas bufferi signaaliketjun alussa on hyvin helppo ja halpa tapa pitää yläpäät mukana signaalissa.

Alkuperäisenä tarkoituksena itselläni oli verrata omaan korvaan miltä erot kuulostavat omilla piuhoilla, tarkoituksena ei ollut alunperin pistää näytteitä tänne. Sen takia nauhoitin pikaisesti pari pätkää rutinasoundilla jollä usein nypläilen muutenkin, koskapa en omista A/B-pedaalia. Laatikoissa on kyllä läjät osia joista semmoisen tekisi, mutta ei kai sitä tämmöistä varten... :)
 
Säröä ei tietty pitäisi käyttää missään kunnon taajuusvastevertailussa, koska se generoi yläpäähän lisää tavaraa. Tavallaan se on voinut tässä tapaukessa myös "siirtää" sitä taajuusaluetta missä piuhojen väliin tulee eroa ylemmäksi. Nuo käppyräthän eivät muutenkaan kuvasta tämänkään systeemin taajuusvastetta, koska inputtina on kitaranrämpyttelyä. Näkyvät taajuudet ja niiden välille syntyvät erot ovat tässä täysin tapauskohtaisia, johtuen joka elementistä kitaran mikistä, volumepotikasta, tonesta lähtien piuhojen ja bufferin kautta vahvarin inputtiin. Toisaalta, en olisi yllättynyt kovasti jos täysin toisenlaisella setupilla saataisin samanlainen pudotus aikaan samalle taajuusalueelle.
 
Kovasti kyllä yllätyin tuosta kuinka yhteneväiset noista 1&4 ja 2&3-viivapareista tuli tuohon kuvaajaan, etenkin kun ajattelen että äänilähteenä oli omaa kitaranrämpyttelyäni, joka oli joka kerta eri.
 
kimurantti1: Kyllä noissa pätkissä eroa on, ja tuo sun taajuusanalyysihän nimenomaan tukee sitä, että bufferista saadaan hyöty irti vain jos se on ennen pitkää piuhanvetoa.
 
Sen sijaan 1 ja 4-pätkissä on myös selvä ero, bufferoitu signaali on kirkkaampi.
 
Kuulen siis itse selvästi tietty eron 1&4-parin ja 2&3-parin välillä. Ja pakkohan mun on kuulla, kun olin kovasti sitä mieltä jo aikaisemmin mitään kuulematta että bufferi pitää laittaa alkuun :) 2:sen ja 3:sen välillä en pysty kyllä erottelemaan, 1:sen ja 4:sen välillä pystyy ehkä miedon karskiuden maistamaan 4:sessa, mutta ero on kyllä meikän korvaan niin hintsu, että olisin sen jo unohtanut siinä ajassa jos vaihtaisin parin piuhan paikkaa :)

Vielä sen verran pitää jatkaa pohdintaa, että tuon treblen leikkaamisen lisäksi piuhan kapasitanssi vaikuttaa suuresti siihen kitaramikkien resonanssitaajuuden viritykseen. Suurempi kapasitanssi siirtää kyttyrää matalemmalle, ja ehkä jopa voimakkuudeltaan kovemmaksi. Tämä tapahtuu yhdessä tuon korkeiden äänien leikkauksen kanssa.
 
Itselläni on treble bleeditön volume tuossa. Jos volumea leikkaa, se vaikuttaa vahvasti nimenomaan siihen kyttyrään tasoittaen sitä. Testattuani asiaa ennen nauhoittelua vain vaihtelemalla piuhoja vahvariin kuvittelin että impedanssimuutosten takia pieni volumen leikkaus korostaisi piuhan aiheuttamaa diskanttihäviötä, ja asia vahvarin kajarista mielestäni vähän kuulosti siltä.
 
Kun leikkasin volumea, se vaikutti nimenomaan tuohon matalammalle ja mahdollisesti kovemmalle virittyneeseen kyttyrään. Isolla kapasitanssilla kyttyrä leikkaantuu pois voimakkaammin volumea pienennettäessä.
 
Joissain näytteissä kuullut erot voivat myös johtua tästä resonassitaajuuden virityksestä.
 
Ei ole nyt muita keinoja mittailla asiaa kuin pohdinta ja simulointi, taidan siirtyä hetkeksi kaljan nauttimiseen. Jatkakaa pohdintaa :)

Yksinkertainen bufferi olisi muuten rakennettavissa kitarasta riippuen myös sen konehuoneeseen. Esimerkiksi Mad Professorin bufferi on hyväsoundinen ja pirun pieni. Jos vaan patterin saa sopimaan, niin miksei.
 
Toisaalta, miksei sitten samantien aktiivimikit.

luppa: Säröä ei tietty pitäisi käyttää missään kunnon taajuusvastevertailussa, koska se generoi yläpäähän lisää tavaraa.
 
Sun testi oli hyvä ja hyvää pohdintaa myös tässä ketjussa. Tähän lainaamaani oli kuitenkin pakko tarttua. Sulla menee sekaisin kaksi täysin eriluonteista asiaa: hifi-äänentoisto ja kitarasoundi. Hifi-laitteistoa kasatessa pyritään tietenkin mahdollisimman tasaiseen taajuusvasteeseen ilman säröytymistä. Tästä syystä taajuusvastetta verrataan säröytymättömällä (vaikka toki kaikessa on säröä aina jonun verran) signaalilla. Sama pätee digitaaliseen äänittämiseen. Harvassa on sähkökitaristit, jotka soittavat vain puhtaalla soundilla, päinvastoin soundiin usein halutaan säröä, minkä takia on täysin tarkoituksenmukaista tehdä taajuusanalyysiä myös siitä särösoundista.
 
Monesti kuvitellaan, että vahvistin jossa on hyvä puhdas soundi toimii automaattisesti hyvin pedaalien kanssa. Totuus voi olla aivan päinvastainen. Säröhän on kompressiota, jolloin harmoniset kerrannaiset hyppää aivan eri tavalla esiin, siis juuri toi 3-6kHz alue. Sen sijaan puhtaassa sähkökitarasoundissa ei ole hirveästi yli 3500Hz kamaa, ja näinpä puhtaasta soundista itsessään ei vielä mitenkään voi päätellä, että mitä yläpäässä tapahtuu kun signaali vedetään särölle.

VSu: Yksinkertainen bufferi olisi muuten rakennettavissa kitarasta riippuen myös sen konehuoneeseen. Esimerkiksi Mad Professorin bufferi on hyväsoundinen ja pirun pieni. Jos vaan patterin saa sopimaan, niin miksei.
 
Toisaalta, miksei sitten samantien aktiivimikit.
 
En mä näe tuossa juuri järkeä. Kuten totesit, samalla vaivalla sitten aktiivimikit. Pitämällä bufferin erillisenä laitteena laudan alussa on helppoa vaikuttaa kitarasoundiin vaihtamalla kitarasta lautaan menevä piuha eri mittaiseksi. Sen sijaan jos bufferi olisi kitarassa kiinteänä, niin vaihtoehdot olisi on/off. Tai tietenkin sinne skittaan voi rakentaa just niin monimutkaisen piirin kuin haluaa, mutta tässä kohtaa tullaan taas siihen, että onko se nyt sitten jotenkin helpompi ja parempi ratkaisu. Mun mielestä ei, verrattomasti yksinkertaisempaa on lyödä laudan eteen erillinen boksi. Jos paristolinjalle lähdetään, niin silloinhan voi sitä laudassa olevaa bufferiakin käyttää paristolla.

kimurantti1: En mä näe tuossa juuri järkeä. Kuten totesit, samalla vaivalla sitten aktiivimikit. Pitämällä bufferin erillisenä laitteena laudan alussa on helppoa vaikuttaa kitarasoundiin vaihtamalla kitarasta lautaan menevä piuha eri mittaiseksi. Sen sijaan jos bufferi olisi kitarassa kiinteänä, niin vaihtoehdot olisi on/off. Tai tietenkin sinne skittaan voi rakentaa just niin monimutkaisen piirin kuin haluaa, mutta tässä kohtaa tullaan taas siihen, että onko se nyt sitten jotenkin helpompi ja parempi ratkaisu. Mun mielestä ei, verrattomasti yksinkertaisempaa on lyödä laudan eteen erillinen boksi. Jos paristolinjalle lähdetään, niin silloinhan voi sitä laudassa olevaa bufferiakin käyttää paristolla.
 
No tuota noin niin. Aktiivimikki ja bufferi nyt on kuitenki kaks eri asiaa. Jos tykkää nykyisten mikkien saundista, niin bufferi kitaran sisään on ihan järkevä vaihtoehto. Tällöin fuzz-pedaalien käyttö ei tietenkään oikein onnistu.
 
Sit toinen juttu, bufferin kuormaa voi helposti säätää sarjavastukseksi kytketyllä potikalla tai dippikytkimillä, joilla lisätään kapasitanssia, jotta bufferin inputti vastaisi kapasitanssiltaan piuhaa.
 
Mä oon jopa suunnitellu tollasen säädettävän bufferin, josta jäsen Antti1 voi kertoo lisää. Mulla ei ikävä kyllä oo aikaa rakentaa sitä edes maksusta, mutta voin laittaa kytkentäkaavion jakoon jos joku piirtää oman piirilevyn ja rakentaa ite.
 
EDIT:
Tässä kytkentäkaavio.
Kasvatin emitterin ja sourcen vastuksia, jotta sain virrankulutuksen alaspäin n. 200 mikroampeeriin. Ei oo testattu noilla vastusarvoilla mutta pitäis edelleen toimia.
http://users.metropolia.fi/~tommiot/schematics/buffer.png

kimurantti1: Sun testi oli hyvä ja hyvää pohdintaa myös tässä ketjussa. Tähän lainaamaani oli kuitenkin pakko tarttua. Sulla menee sekaisin kaksi täysin eriluonteista asiaa: hifi-äänentoisto ja kitarasoundi. Hifi-laitteistoa kasatessa pyritään tietenkin mahdollisimman tasaiseen taajuusvasteeseen ilman säröytymistä. Tästä syystä taajuusvastetta verrataan säröytymättömällä (vaikka toki kaikessa on säröä aina jonun verran) signaalilla. Sama pätee digitaaliseen äänittämiseen. Harvassa on sähkökitaristit, jotka soittavat vain puhtaalla soundilla, päinvastoin soundiin usein halutaan säröä, minkä takia on täysin tarkoituksenmukaista tehdä taajuusanalyysiä myös siitä särösoundista.
 
En tietty ole minäkään pyrkimässä tasaiseen taajuusvasteseen (ehkä joku Toto tai Steely Dan pyrkii), mutta pyrin tällä särömittausta vastaan puhumalla palaamaan nimenomaan tuohon kaapelin aiheuttamaan taajuusvasteen muutokseen. Mittaamalla särösoundin taajuusvastetta loppupäästä (parempi sana omalle mittaukselle olisi taajuussisältö - vastetta en pääse mittaamaan) saa tietysti koko systeemissä tapahtuvan muutoksen. Oma mittaukseni oli sikäli hyvä välimallin mittaus että säröä oli vähän mutta ei paljon, volumea oli leikkattu vähän mutta ei paljon. Tuon taajuussisällön mittauksen tarkkuuskin on ihan järkevissä rajoissa - mun ei tarvi kalibroida äänikortteja tai mitään, koska haluan katsella vain muutaman signaalin eroja toisiinsa, enkä sinänsä mitään vastetta.
 
Halusin tuoda ilmi että tuota kaapelin aiheuttamaa muutosta, tai kaapelin taajusvastetta tuo tulos ei kerro. Kaapelin auheuttama muutos ei muutu vaikka vaihtaisin vahvarista kanavaa kliinikanavalta dimebagisäröön, vaikka vahvarin edessä olevasta mikistä mitattuna muutosta ehkä löytyy. Sillä voi olla sikäli merkitystä jos joku haluaa esim. tehdä sitä parjattua EQ-korjausta oikealla taajuudella, tai askarrella vaikka jotain tarkasti sovitettua säröpurkkia yms.
Sikälikin tässä puoltaa paikkaansa se että korjaus on hyvä tehdä jo alkupäässä.
 
Myös, joku tätä ketjuakin lukenut on tuosta voinut ottaa ehkä virheellisesti onkeensa jotain noista oman mittaukseni taajuusväleistä millä virhe tapahtuu, ja tekee asiaa muisteltuaan ehkä 20 vuoden päästä jonkun virheellisen oletuksen asian perusteella, ja sitten on miksaukset ihan ruvella :)
 
Kliinisoundia vielä tarkempi vaihtoehto mittaukselle olisi vielä suoraan vahvarin inputista mittaaminen. Tai systeemistä riippuen ensimmäisen efektiboksin yms.
 
Groke: Bufferi vai boosteri?
 
Bufferi sekoitetaan toistuvasti boosteriin. Tästä voidaan syyttää pedaalien valmistajia. Ne asetetaan usein samaan kuoreen. Riippuen valmistajasta, niitä voi käyttää joko/tai-periaatteella tai molempina yhtä aikaa.
 
Nämä kaksi termiä eroavat toisistaan kuitenkin täysin. Bufferi on puhtaimmillaan "unity-gain"-laite. Se ei nosta kitarasta tulevan signaalin tasoa. Boosteri taas lisää signaaliin gainia (voltteja)..."
 
Lainaus lienee tuota Custom soundsin blogien puolelta?
Monella yksinkertaisella (ja sinänsä varmasti ihan hyvin toimivalla) bufferilla kerroin on hieman alle "unityn", siis alle yksi, esim. jotain 0,98. Käytännössä tuolla ei ole oikein merkitystä, desibeleissä ero on aivan mitätön.
 
En sanoisi ihan noin raakasti että boosteri ja bufferi eroaisivat toisistaan täysin. Kitarapuolella tietysti boosterit ovat monesti varmaan semmoisia että ne korostavat hienovaraisesti, tai vähemmän hienovaraisesti jotain taajuusaluetta jotta särö laulaisi kauniimmin tai erottuu loppubändistä paremmin. Ideaalisella bufferilla vaste on tasainen, mutta boosterin saa melko kevyesti rakennettua niin, että sillä on myös tasainen taajuusvaste, ja kytkennätkin näillä on monella melko samanlaisia.

tommiot: No tuota noin niin. Aktiivimikki ja bufferi nyt on kuitenki kaks eri asiaa. Jos tykkää nykyisten mikkien saundista, niin bufferi kitaran sisään on ihan järkevä vaihtoehto. Tällöin fuzz-pedaalien käyttö ei tietenkään oikein onnistu.
 
Sit toinen juttu, bufferin kuormaa voi helposti säätää sarjavastukseksi kytketyllä potikalla tai dippikytkimillä, joilla lisätään kapasitanssia, jotta bufferin inputti vastaisi kapasitanssiltaan piuhaa.
 
Mä oon jopa suunnitellu tollasen säädettävän bufferin, josta jäsen Antti1 voi kertoo lisää. Mulla ei ikävä kyllä oo aikaa rakentaa sitä edes maksusta, mutta voin laittaa kytkentäkaavion jakoon jos joku piirtää oman piirilevyn ja rakentaa ite.
 
EDIT:
Tässä kytkentäkaavio.
Kasvatin emitterin ja sourcen vastuksia, jotta sain virrankulutuksen alaspäin n. 200 mikroampeeriin. Ei oo testattu noilla vastusarvoilla mutta pitäis edelleen toimia.
http://users.metropolia.fi/~tommiot/schematics/buffer.png
 
Kyllä mä tiedän että aktiivimikit ja bufferi on kaksi täysin eri asiaa. Ajatuksena vaan oli, että aktiivimikeillä pääsee kertaheitolla eroon tässä ketjussa vatvotuista ongelmista. Tiedän myös että kitaran sisään voi rakentaa vaikka minkälaisia piirejä, niinhän mä tossa lainaamassasi viestissä sanoin. Mä en vaan näe mitään järkevää syytä, että miksi se piiri pitäisi rakentaa kitaran sisään ja mahdollisesti porailla lisää reikiä pleksiin/kitaraan, kun bufferin voi rakentaa erilliseen lootaan ja lätkäistä pedaalilautaan ensimmäiseksi. Erillinen loota mahdollistaa myös sen, että voi käyttää mitä tahansa kitaraa eikä vain sitä, johon se bufferi on rakenneltu. Nykyään on myynnissä myös sen verran matalakapasitanssisia piuhoja, ettei yläpäät varmaan jää matkanvarrelle.
 
luppa: Kliinisoundia vielä tarkempi vaihtoehto mittaukselle olisi vielä suoraan vahvarin inputista mittaaminen. Tai systeemistä riippuen ensimmäisen efektiboksin yms.
 
Tää logiikka ei mulle vieläkään aukea. :-) Olisihan toi toki tarkempi vaihtoehto, mutta tuolla metodilla saadaan erilaisia tuloksia. Musta on turha tehdä tästä asiasta liian monimutkaista. Sillä on väliä mitä kaiuttimesta tulee ulos, ja jos särösoundi on se soundi jolla kitaristi eniten soittaa, on muutosten kuuntelu ja mahd. mittaaminen juuri sillä soundilla tarkoituksenmukaisinta. Mä käytin ylemmässä viestissä taajuusvaste-termiä vähän huolimattomasti, taajuussisältö on osuvampi termi.

tommiot: Mä oon jopa suunnitellu tollasen säädettävän bufferin, josta jäsen Antti1 voi kertoo lisää.
 
Jos jotakuta kiinnostaa, niin mulla tosiaan tää tuli linjaäänityksiin ja pistin Tommin ylimitoittamaan suunnitelman yläpään säilyttämistä varten. Tietty samalla se resonanssi siirtyi aika paljon ylemmäs ja kitaran soundi on tolla vähintäänkin raikas. Siinä edessä on pieni pätkä Elixirin erittäin matalakapasitanssista johtoa, joka sekin säilyttää yläpäitä noita Cordialeja paljon paremmin jo ennen bufferia. Kitaraan mä en tätä halunnut kuitenkaan, koska tarve oli lähinnä kotiäänitteisiin, mutta sinne se olisi postimerkin kokoisena ihan hyvin mahtunut.
 
Mut jaa'a, mitähän tästä itse laitoksen soundista sit sanoisi... Toimii juuri niinkuin pitääkin, itseasiassa vähän liiankin hyvin. Ero ton palikan ja suoraan interfacen hi-z liitäntään kytketyn kitaran välillä on äärimmäisen radikaali. Sitä saa tietty tolla dippikytkimellä hillittyä, jos ei maistu ihan kaikkein tykeimmät asetukset. Suosittelen, jos haluaa tollaista itselleen näpertää.

kimurantti1: Nykyään on myynnissä myös sen verran matalakapasitanssisia piuhoja, ettei yläpäät varmaan jää matkanvarrelle.
 
Ei kyllä sellaisia, jotka oikeasti eivät passiivimikeillä varustetusta kitarasta lähtevillä signaaleilla söisi yhtään yläpäätä. Tai joku jenkkisössötys oli, jossa väitettiin kapasitanssin pyörivän lähellä nollaa, mutten muista mikä se oli. Euroopasta sitä ei edes saanut, kun tässä puolen vuoden sisään näitä itse juuri tutkin. Mutta toisaalta kitaristit nyt muutenkin ovat totuttautuneet alunpitäenkin soundiin, jossa piuhan kapasitanssilla on oma roolinsa. Oikein matalakapasitanssisella letkulla päästään vähän pidemmilläkin vedoilla samankaltaiseen lopputulokseen kuin vaikka vähän lyhyemmillä Cordialin johdoillakin.
 
E: Ja tiedän, Cordialilla on kyllä monta erilaista johtoa valikoimissaan. Viime tarkastamalla mikään niistä ei ollut poikkeuksellisen matalakapasitanssista. Muutenkin suosittu johtovalmistaja, siksi käytän sitä tohon yleistykseeni.

Laulava Kylätohtori: Itse en pidä buffereista ollenkaan, vaan pedaalien pitää olla tbp:jä...
 
Eiköhän tämä ole itse asiassa kaikkein huonoin vaihtoehto, jos pedaaleja on - niinkuin olen sulla ymmärtänyt olevan - melko monta peräkkäin. Ilman bufferia asetat soundisi kaikkein haavoittuneimmaksi useiden piuhojen ja pedaalien pidentämälle signaalitielle. Useamman pedaalin setupissa olisi aina hyödyllistä olla ainakin yksi bufferi.
 
Koko TrueByPass on vähän turhan korkealle jalustalle nostettu homma. Useamman bufferin läpi ajettu signaali ei ole välttämättä huono juttu. Tietyille soittajille ja vahvistimille soinnin pienoinen vääristyminen (yleensä kuvattu sanoilla "tummentuminen ja kompressoituminen") saattaa olla toivottukin asia. Aikanaan kun aloin vaihtamaan Ibanez/BOSS -klassikoitani TBP-boutiquescheiBeen, niin mielestäni kliinit soundini menivät jopa huonompaan suuntaan. No mutta, olenhan tällainen kierrepiuhoja rakastava puukorva... :-)

taas mennään metsään niin että rytisee, lähtökohtaisesti kitara ei ole hifistä kuullutkaan, ja sen huomaa heti kytkemällä kitaran suoraan mikseriin, kuulostaa aika karmealta, mikeistä riippumatta.
piuha aina vähentää yläpäitä, ja se on hyvä asia, kitaravahvistimen kaiutin tekee sitä vielä paljon enemmän, ja kitaraa soittavan mielestä se on edelleen hyvä asia, en ole nähnyt kenenkään käyttävän hifi kaiuttimia kitaravahvistimen perässä.
 
eli yläpäitä häviää jos käyttää 15 metrin piuhaa, mutta se voi olla haetulle soundille jopa hyvä, niinkuin yritin monta turhaa sivua aikaisemmin jo mainita, jos itseä miellyttävä soundi tulee siitä, piuhojen pituus, tai buffereitten lukumäärä ja laatu on taas ihmisille joiden kannattaisi keskittyä enemmän soittamiseen.

jumara: Eiköhän tämä ole itse asiassa kaikkein huonoin vaihtoehto, jos pedaaleja on - niinkuin olen sulla ymmärtänyt olevan - melko monta peräkkäin. Ilman bufferia asetat soundisi kaikkein haavoittuneimmaksi useiden piuhojen ja pedaalien pidentämälle signaalitielle. Useamman pedaalin setupissa olisi aina hyödyllistä olla ainakin yksi bufferi.
 
Koko TrueByPass on vähän turhan korkealle jalustalle nostettu homma. Useamman bufferin läpi ajettu signaali ei ole välttämättä huono juttu. Tietyille soittajille ja vahvistimille soinnin pienoinen vääristyminen (yleensä kuvattu sanoilla "tummentuminen ja kompressoituminen") saattaa olla toivottukin asia. Aikanaan kun aloin vaihtamaan Ibanez/BOSS -klassikoitani TBP-boutiquescheiBeen, niin mielestäni kliinit soundini menivät jopa huonompaan suuntaan. No mutta, olenhan tällainen kierrepiuhoja rakastava puukorva... :-)
 
totta. . .

jumara: Eiköhän tämä ole itse asiassa kaikkein huonoin vaihtoehto, jos pedaaleja on - niinkuin olen sulla ymmärtänyt olevan - melko monta peräkkäin. Ilman bufferia asetat soundisi kaikkein haavoittuneimmaksi useiden piuhojen ja pedaalien pidentämälle signaalitielle. Useamman pedaalin setupissa olisi aina hyödyllistä olla ainakin yksi bufferi.
 
Koko TrueByPass on vähän turhan korkealle jalustalle nostettu homma. Useamman bufferin läpi ajettu signaali ei ole välttämättä huono juttu. Tietyille soittajille ja vahvistimille soinnin pienoinen vääristyminen (yleensä kuvattu sanoilla "tummentuminen ja kompressoituminen") saattaa olla toivottukin asia. Aikanaan kun aloin vaihtamaan Ibanez/BOSS -klassikoitani TBP-boutiquescheiBeen, niin mielestäni kliinit soundini menivät jopa huonompaan suuntaan. No mutta, olenhan tällainen kierrepiuhoja rakastava puukorva... :-)
 
Näin itsekin ajattelin, kunnes kerran aloin ihmetellä ajoittain ilmenevää outoa soundin huononemista ja lopulta tajusin, että se johtui bufferista. Taisi olla siinä, kun kokeilin Ruby Red Boosteria bufferilla ja ilman. Huomasin, että bufferi toi soundiin liikaa yläpäätä ja 'räikeyttä'.
 
Pelkillä tbp pedaaleilla ei ole koskaan ollut ongelmaa soundin tummuuden tai tumppuuden kanssa - ennemmin päinvastoin. Bufferi tekee soundista räikeän. Ja hassuinta oli, kun sama ilmiö tapahtui Fulltonen Fat Boostilla, vaikkei siinä ole varsinaista bufferia. Ihmettelin asiaa kovasti ja luin, että siinä on joku muu vastaava juttu, joka tekee saman kuin bufferi.
 
Eli tpb pedaalit ovat itselle pakollisia soundin vuoksi, ei niiden ympärillä olevan hypetyksen... :)

Laulava Kylätohtori: Näin itsekin ajattelin, kunnes kerran aloin ihmetellä ajoittain ilmenevää outoa soundin huononemista ja lopulta tajusin, että se johtui bufferista. Taisi olla siinä, kun kokeilin Ruby Red Boosteria bufferilla ja ilman. Huomasin, että bufferi toi soundiin liikaa yläpäätä ja 'räikeyttä'.
 
Pelkillä tbp pedaaleilla ei ole koskaan ollut ongelmaa soundin tummuuden tai tumppuuden kanssa - ennemmin päinvastoin. Bufferi tekee soundista räikeän. Ja hassuinta oli, kun sama ilmiö tapahtui Fulltonen Fat Boostilla, vaikkei siinä ole varsinaista bufferia. Ihmettelin asiaa kovasti ja luin, että siinä on joku muu vastaava juttu, joka tekee saman kuin bufferi.
 
Eli tpb pedaalit ovat itselle pakollisia soundin vuoksi, ei niiden ympärillä olevan hypetyksen... :)
 
Ei oo ihan eka kerta kun puhut suoraan ku omasta suusta tulis kuomaseni. Tismalleen samat kokemukset täällä. Ainut homma jossa oon kokenut bufferin hyödylliseksi oli kasarihevi-tyyliset saundit ja chug chug chug -demppausriffit. Niissä yläpään väheneminen haittaa menoa aika paljon, sillon NS-2:n bufferi teki koko pakalle ihmeitä. KAIKESSA muussa oon aina ollut vähän että ynnngh.

Laulava Kylätohtori: Näin itsekin ajattelin, kunnes kerran aloin ihmetellä ajoittain ilmenevää outoa soundin huononemista ja lopulta tajusin, että se johtui bufferista. Taisi olla siinä, kun kokeilin Ruby Red Boosteria bufferilla ja ilman. Huomasin, että bufferi toi soundiin liikaa yläpäätä ja 'räikeyttä'.
 
Pelkillä tbp pedaaleilla ei ole koskaan ollut ongelmaa soundin tummuuden tai tumppuuden kanssa - ennemmin päinvastoin. Bufferi tekee soundista räikeän. Ja hassuinta oli, kun sama ilmiö tapahtui Fulltonen Fat Boostilla, vaikkei siinä ole varsinaista bufferia. Ihmettelin asiaa kovasti ja luin, että siinä on joku muu vastaava juttu, joka tekee saman kuin bufferi.
 
Eli tpb pedaalit ovat itselle pakollisia soundin vuoksi, ei niiden ympärillä olevan hypetyksen... :)
 
Jaa, entä sit ku laitat yhenki pedaalin päälle ja se välittömästi tuhoo saundin bufferoimalla signaalin? Vai kuuluuks se asiaan että saundi on kirkkampi silloin kun pedaaleja on päällä, ku kuivana?

kimurantti1: Kyllä mä tiedän että aktiivimikit ja bufferi on kaksi täysin eri asiaa. Ajatuksena vaan oli, että aktiivimikeillä pääsee kertaheitolla eroon tässä ketjussa vatvotuista ongelmista. Tiedän myös että kitaran sisään voi rakentaa vaikka minkälaisia piirejä, niinhän mä tossa lainaamassasi viestissä sanoin. Mä en vaan näe mitään järkevää syytä, että miksi se piiri pitäisi rakentaa kitaran sisään ja mahdollisesti porailla lisää reikiä pleksiin/kitaraan, kun bufferin voi rakentaa erilliseen lootaan ja lätkäistä pedaalilautaan ensimmäiseksi. Erillinen loota mahdollistaa myös sen, että voi käyttää mitä tahansa kitaraa eikä vain sitä, johon se bufferi on rakenneltu. Nykyään on myynnissä myös sen verran matalakapasitanssisia piuhoja, ettei yläpäät varmaan jää matkanvarrelle.
 
Nii, mut alkuperäinen kysymys tais olla, että miten säilyttää saundi jos käyttää 15-metristä kaapelii, ja tossa kohtaa se kapasitanssi alkaa kyl oikeesti vaikuttaa aika isosti verrattuna vaikka 6-metriseen piuhaan.

Mitkä on muuten hyviä tommosia matalakapasitanssisia piuhoja?
 
Ite päätin joku aika sitten panostaa kunnolla Cordial-Neutrik -piuhaan, parasta hain Thompalta - sain kulumaan kokonaiset 17,90e kulma-plugilliseen 3-metriseen. Itse piuha on CGK175-mallia ja plugit normit Neutrikit. Tosi jämy laitos.