 Vylis29.05.2014 11:42:39 | |
|---|---|
Puavali: Jos on sivutoiminen miksaaja? No niin. Lienee syytä avata signaalitietä hieman lisää, että ei asiallinen keskustelu lähde suotta vittuilun suuntaan. =) Setuppi tulisi olemaan tällainen: Vahvistin-stack - 2 erillistä nuppia - 2 erillistä kaappia - G-system GFX01 - G-Systemin looppiin laitettavat efektit + muut hilut Pedaalilauta - G-system -ohjainyksikkö - volume/expressionpedaali - A/B-boksi - DI-boksi akustista varten Tavoitteena on siis rakentaa järjestelmä jonka kaikki "äly" ja suurin osa laitteista sijaitsevat vahvistimien luona. Ja varsinaisessa laudassa ei olisi kuin välttämättömät asiat. Toiveena olisi, että laudalle ei tarvitsisi tuoda erillistä sähköä(G-System sähköistyy Cat5 -kaapelin kautta). Samalla kaapeloinnilla ja piuhoilla on siis tarkoitus vedellä myös akustinen, joten siksi tuo A/B-boksi ja DI-boksi. Tuo akustinen liitäntä poistaa siis langattoman vaihtoehdon, koska tämän hetkinen input sijaitsee tuolla räkissä. Ajatus olisi siis, että räkistä tulisi input-kaapeli tuonne laudan A/B-boksille ja siihen kytkeytyisi sitten kitarasta tuleva kaapeli. Tuon räkiltä/vahvistimilta tulevan kaapelin pituus pitäisi olla 7-9 metriä ja kitarasta lähtevä kaapeli on n. 6m. Olen lavalla keskellä, joten siksi kaapeleiden pituustarve. | |
 aristoteles66629.05.2014 11:48:59 (muokattu 29.05.2014 11:50:00) | |
eihän tuossa ole mitään ongelmaa sitten, viritin siihen väliin niin sen bufferilla ajetaan 9 metrin johtoa ihan vailla ongelmia. viritin täytyy olla joka tapauksessa sen A/B boxin jälkeen. eikä se 15 metrin piuhakaan välttämättä tee mitään pahaa soundille, mutta sitä et ollut hakemassakaan. " mielestäni varmin merkki älykkään elämän olemassaolosta muualla maailmankaikkeudessa on se, että kukaan ei yritä ottaa meihin yhteyttä."
lassi ja leevi. | |
 Ziggy Bubba29.05.2014 11:56:56 | |
slapvete: Kitara -> piuha -> bufferi tai pedaali, jossa on bufferi (esim. mikä tahansa Boss, Korg PitchBlack jne). Pitchblackissä ei ole bufferia, näin BTW. Rapeeta maalausrockia: CROOKMACHINE | |
| Vylis 29.05.2014 11:58:35 | |
aristoteles666: eihän tuossa ole mitään ongelmaa sitten, viritin siihen väliin niin sen bufferilla ajetaan 9 metrin johtoa ihan vailla ongelmia. viritin täytyy olla joka tapauksessa sen A/B boxin jälkeen. eikä se 15 metrin piuhakaan välttämättä tee mitään pahaa soundille, mutta sitä et ollut hakemassakaan. G-systemissä olisi viritin ominaisuus olemassa jo valmiina ja jos laittaa viritysmittarin ennen sitä A/B-boksia se tuo mukanaan sen sähköntarpeen laudalle. | |
 VSu29.05.2014 12:47:58 | |
b8236: G-systemissä olisi viritin ominaisuus olemassa jo valmiina ja jos laittaa viritysmittarin ennen sitä A/B-boksia se tuo mukanaan sen sähköntarpeen laudalle. Ja sitten on tietysti se virtahomma, eli bufferillinen pedaali (vaikkapa Bossin viritin -> 30mA) syö sen verran patteria, että se olisi hyvä olla virtalähteessä kiinni. Muuten katkeaa soitto jos ei muista aina vaihtaa tuoretta patteria. Omistatko loopperia? Testaa sillä miten se pitkä kaapeli vaikuttaa? Truth does not change because it is, or is not, believed by a majority of the people. | |
| Vylis 29.05.2014 13:09:24 | |
VSu: Ja sitten on tietysti se virtahomma, eli bufferillinen pedaali (vaikkapa Bossin viritin -> 30mA) syö sen verran patteria, että se olisi hyvä olla virtalähteessä kiinni. Muuten katkeaa soitto jos ei muista aina vaihtaa tuoretta patteria. Omistatko loopperia? Testaa sillä miten se pitkä kaapeli vaikuttaa? En omista loopperia. Ainakaan käsittääkseni. =) | |
| Vylis 29.05.2014 13:10:33 | |
Mutta siis lyhykäisyydessään tilanne on kuitenkin se, että tuo Visual Soundin Pure Tone Puffer tuolla vahvistimien luona ei auta tässä yhtään? | |
| aristoteles666 29.05.2014 13:15:12 (muokattu 29.05.2014 13:15:29) | |
b8236: En omista loopperia. Ainakaan käsittääkseni. =) kokeile sillä A/B boxilla, toiseen lyhyt ja toiseen 15 metriä ja katsot pystytkö elämään sen kanssa. " mielestäni varmin merkki älykkään elämän olemassaolosta muualla maailmankaikkeudessa on se, että kukaan ei yritä ottaa meihin yhteyttä."
lassi ja leevi. | |
| VSu 29.05.2014 13:22:02 (muokattu 29.05.2014 13:31:31) | |
b8236: Mutta siis lyhykäisyydessään tilanne on kuitenkin se, että tuo Visual Soundin Pure Tone Puffer tuolla vahvistimien luona ei auta tässä yhtään? Minun mielestäni se auttaa. Pitkä kitarakaapeli toimii kapasitanssinsa takia low-pass filtterinä, eli leikkaa treblejä. Bufferi kyllä jossain määrin korjaa tuota, koska varsinaista signaalitason heikkenemistä tuossa ei ymmärtääkseni merkittävästi tapahdu. Täytyy kyllä sanoa, etten ole ikinä ollut vastaavassa tilanteessa, joten homma on käytännössä testaamatta. EDIT: Joka tapauksessa sen bufferin täytyy olla koko ketjun ensimmäinen värkki heti pitkän kitarakaapelin jälkeen. Truth does not change because it is, or is not, believed by a majority of the people. | |
| kimurantti1 29.05.2014 16:36:34 (muokattu 29.05.2014 16:41:02) | |
b8236: Ajatus olisi siis, että räkistä tulisi input-kaapeli tuonne laudan A/B-boksille ja siihen kytkeytyisi sitten kitarasta tuleva kaapeli. Tuon räkiltä/vahvistimilta tulevan kaapelin pituus pitäisi olla 7-9 metriä ja kitarasta lähtevä kaapeli on n. 6m. Niin niin. Jos kitarasignaali menee kuitenkin efektilaudan kautta, etkä tarvitse nimenomaan kitaran ja laudan väliin sitä 15 metrin juoksuvaraa, niin eihän tossa ole mitään ongelmaa. 6 metrinen piuha on jo ihan peruskauraa. Mä itse tykkään käyttää suht. matalakapasitanssista piuhaa, kuten Cordialin CGK175 tms, koska terve yläpää. Jos on liikaa, sitä on hyvin helppoa myöhemmin leikellä pois. Laadukas bufferi jaksaa kyllä potkia sen lopun 7-9 metrin vedon räkille asti. Mikä tahansa Bossin pedaali toimii tossa tarkoituksessa, vaikka niiden buffereista ollaan montaa mieltä. Mun mielestä Bossien bufferit ei ole läheskään niin huonoja kuin jotkut väittää, vaikka on niitä parempiakin olemassa. Ainoa juttu tässä on, että se bufferi tarvii tietenkin virtaa. Mun ehdotus on, jos sulla joka tapauksessa tulee noin iso setuppi, on tehdä johtoviuhka. Sen viuhkan sisällä saat vietyä sähköt pedaalilaudalle, niin ettei piuhasotkua tule käytännössä yhtään lisää. E: Niin vielä. Bufferin todellakin pitää olla ennen pitkää piuhaa, muuten se ei auta yhtään mitään. Jos joku on eri mieltä, niin sopii kokeilla ihan käytännössä, 15 metrin piuhanveto syö yläpäitä todella korvinkuultavasti. Tässä meikäläisen tekemä testi kapasitanssin vaikutuksesta kitarasoundiin: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?plink=11279588#p11279588 Piecemaker // "Practice cures most tone issues." -John Suhr | |
 ReBeat29.05.2014 17:24:07 | |
VSu: Ja sitten on tietysti se virtahomma, eli bufferillinen pedaali (vaikkapa Bossin viritin -> 30mA) syö sen verran patteria, että se olisi hyvä olla virtalähteessä kiinni. Muuten katkeaa soitto jos ei muista aina vaihtaa tuoretta patteria. Voisko yks vaihtoehto olla että teetättäis bufferin niin pieneen rasiaan että sen voisi teipata hihnaan kiinni. Paristolla se toimisi mutta ei soitto ihan jatkuvasti katkeais kun mitä tuolla teksteissä mainittiin että paristolla saisi JFET bufferille kestoa sellaset 100000 tuntia eli 11 vuotta: http://guitarnuts2.proboards.com/thread/3150 Elikkä kitasta parinkyt sentin piuha tuollaiseen bufferi-rasiaan ja siitä sitten huolettomasti pitemmällä piuhalla eteenpäin. Ei tarvis virtoja sinne laudalle. | |
| Vylis 29.05.2014 20:18:16 | |
Kiitos tyypit ihan miljoonasti osallistumisesta tähän keskusteluun. Todella hyviä pointteja ja asiallista pohdintaa! Arvostan! =) Lähden kokeilemaan settiä ensin ilman ja sitten bufferin kanssa ja vielä niin, että kokeilen sitä eri paikkoihin. Kuulokuvahan lopulta ratkaisee missä se kannattaa olla vai onko ollenkaan. Tilasin jo yhdeltä kaverilta bufferin ja asiat etenevät lähiaikoina tämän suhteen. Jos haluatte kuulla kuinka käy, voin päivittää tänne asiasta tietoa. | |
| luppa 30.05.2014 20:51:00 | |
Perjantai-illan kunniaksi ajattelin itse vertailla omilla vehkeilläni pitkää ja lyhyttä piuhaa, ja lopuksi bufferin kanssa. Tallentelin vahvariin säätämäni kunnon rockabillysoundin kera, joka ei nyt ehkä ole ihan parasta tähän mutta siinä se nyt on. Piuhoina olivat itsekolvattu puolitoistametrinen kaapeli, jotain Cordialin perustavaraa. Pitkä piuha on rakastetun laatumerkki Sssnaken 9-metrinen punainen kangaspäällysteinen, taidetaan myydä Thomannilla vieläkin erivärisinä jollain Classic-nimellä. Kitarassa päällä tallassa Dimarzion PAFfi puolitettuna. Leikkasin hintsusti volumea, noin kympistä ysiin. Bufferina käytin Bossin digiwah PW-10:iä, tietenkin efekti pois päältä. Näyte löytyy, joka pätkässä kahta biisinpalaa, pätkät järjestyksessä lyhyt piuha -> vahvari pitkällä -> vahvari pitkä piuha -> buffer -> lyhyt piuha -> vahvari lyhyt piuha -> buffer -> pitkä piuha -> vahvari https://soundcloud.com/luppis/piuhatesti Eroa löytyy, mutta Sssnake pärjäsi parjatuksi halpispiuhaksi paremmin kuin odotin. Ostin sen lähinnä pitkää linjatasoista vetoa varten, siinä kelpaa halvempikin paukkulanka. Nauhoittaminen on kyllä hyvää reeniä - viimeistään siinä vaiheessa aina huomaa kuinka paska on soittamaan :) | |
 LamaAjanElvis31.05.2014 07:19:27 | |
Pulliaisella on laatikollinen kaapelia rullalla. Sormet lähtee saundista. "So I say live and let live. That's my motto: Live and let live. Anyone who can't go along with that, take 'em outside and shoot the motherfucker. It's a simple philosophy, but it's always worked in our family." -George Carlin | |
| Vylis 31.05.2014 11:08:46 | |
luppa: Perjantai-illan kunniaksi ajattelin itse vertailla omilla vehkeilläni pitkää ja lyhyttä piuhaa, ja lopuksi bufferin kanssa. Tallentelin vahvariin säätämäni kunnon rockabillysoundin kera, joka ei nyt ehkä ole ihan parasta tähän mutta siinä se nyt on. Piuhoina olivat itsekolvattu puolitoistametrinen kaapeli, jotain Cordialin perustavaraa. Pitkä piuha on rakastetun laatumerkki Sssnaken 9-metrinen punainen kangaspäällysteinen, taidetaan myydä Thomannilla vieläkin erivärisinä jollain Classic-nimellä. Kitarassa päällä tallassa Dimarzion PAFfi puolitettuna. Leikkasin hintsusti volumea, noin kympistä ysiin. Bufferina käytin Bossin digiwah PW-10:iä, tietenkin efekti pois päältä. Näyte löytyy, joka pätkässä kahta biisinpalaa, pätkät järjestyksessä lyhyt piuha -> vahvari pitkällä -> vahvari pitkä piuha -> buffer -> lyhyt piuha -> vahvari lyhyt piuha -> buffer -> pitkä piuha -> vahvari https://soundcloud.com/luppis/piuhatesti Eroa löytyy, mutta Sssnake pärjäsi parjatuksi halpispiuhaksi paremmin kuin odotin. Ostin sen lähinnä pitkää linjatasoista vetoa varten, siinä kelpaa halvempikin paukkulanka. Nauhoittaminen on kyllä hyvää reeniä - viimeistään siinä vaiheessa aina huomaa kuinka paska on soittamaan :) Pätevää toimintaa! =) Tässä on hyvä esimerkki siitä, kuinka soundia kannattaa kuunnella ennenkuin tekee lopulliset päätökset. Tuo pitkä piuha - bufferi - lyhyt piuha jätti ihan positiivisen kuvan. =) Soundi muuttuu, mutta ei välttämättä mahdottomaksi. Pelkällä pitkällä piuhalla lopputulos oli kyllä huonoin. Kerrassaan mielenkiintoista. | |
| luppa 31.05.2014 16:32:08 (muokattu 31.05.2014 16:47:37) | |
b8236: Pätevää toimintaa! =) Tässä on hyvä esimerkki siitä, kuinka soundia kannattaa kuunnella ennenkuin tekee lopulliset päätökset. Tuo pitkä piuha - bufferi - lyhyt piuha jätti ihan positiivisen kuvan. =) Soundi muuttuu, mutta ei välttämättä mahdottomaksi. Pelkällä pitkällä piuhalla lopputulos oli kyllä huonoin. Kerrassaan mielenkiintoista. Kuulit siis eroa tuon pitkä piuhan ja pitkä piuha-bufferi-lyhyt piuha-yhdistemän välillä? Itse en saa eroa kuulumaan vaikka kuinka kelaan audio-editorissa eestakasin :) Samaten samalta kuulostaa omaan korvaan tuo lyhyt piuha ja bufferoitu pitkä piuha, jos A/B-testissä lyötäisiin eteen, kyllä menisi sormi suuhun. EDIT: tuossa audio-editorissa, vanhassa Auditionissa, on tietty tuo Frequency Analysis. Sen käyttö kyllä tämmöiseen särötetyn kitarasoundin mittaamiseen kuulostaa älyttömältä mutta analyysi kun analyysi! Tuosta valkataan siis aina yksi pätkä ja ohjelma ruksuttelee tuommoisen käppyrän. Vihreä = Lyhyt piuha punainen = pitkä sininen = pitkä+bufferi+lyhyt keltainen = lyhyt+bufferi+pitkä https://www.dropbox.com/s/h159g1awex69yrn/vaste-fft256.png FFT-arvoa muuttamalla käppyrät mutkittelevat aina hieman eri tavalla, mutta lopputulos pysyi aina samana: 2000hz alla kaikki viivat mutkittelevat lähes identtisesti. Vihreä ja keltainen ovat käytännössä identtisiä, samaten punainen ja sininen keskenään. Joku katkaisee lähetyksen 16000hz:ssä :) | |
 Old Joe31.05.2014 18:26:12 | |
luppa: Vihreä = Lyhyt piuha punainen = pitkä sininen = pitkä+bufferi+lyhyt keltainen = lyhyt+bufferi+pitkä https://www.dropbox.com/s/h159g1awex69yrn/vaste-fft256.png FFT-arvoa muuttamalla käppyrät mutkittelevat aina hieman eri tavalla, mutta lopputulos pysyi aina samana: 2000hz alla kaikki viivat mutkittelevat lähes identtisesti. Vihreä ja keltainen ovat käytännössä identtisiä, samaten punainen ja sininen keskenään. Joku katkaisee lähetyksen 16000hz:ssä :) Onhan tuossa eroa pahimmillaan jopa 6 db ja vahvistaa näin väittämän, että signaalia on paras vahvistaa ennen pitkää johtoa, jos haluaa signaalin säilyvän mahdollisimman muuttumattomana. Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta ethän sinä sitä tiedä. | |
 Groke31.05.2014 18:32:57 (muokattu 31.05.2014 19:23:04) | |
luppa: ...siis eroa tuon pitkä piuhan ja pitkä piuha-bufferi-lyhyt piuha-yhdistemän välillä? Itse en saa eroa kuulumaan vaikka kuinka kelaan audio-editorissa eestakasin :) En minäkään eroa huomannut, kun hifi-luureilla juuri kuuntelin. Eli toinen ja kolmas näyte kuulostavat hyvin tarkkaan samoilta. Eli siltä kuin olisi kitaran Tonea, taikka vahvistimen Treble-namiskaa käännetty pienemmälle. Mutta se siis onkin tuo kitarasta lähtevä 9m piuha, joka tuon yläpään vaimentumisen pääosin aiheuttaa. Toki viimeistään jollain mittarilla voisi varmaan todeta kaikkien olevan joidenkin mittausarvojen osalta erilaisia. Toisaalta on kuitenkin ihminen soittajana. Eli ovatko voima, plektran kulma, näppäilykohta jne. varmasti aina absoluuttisen identtisiä jne. Ja keskimäärinhän on niin, että samanaikaisesti kuuluu useita muitakin instrumentteja. Joten ainakin näillä korvilla sanon nyt, että tässä on käytännössä kaksi erilaista soundia. luppa: Samaten samalta kuulostaa omaan korvaan tuo lyhyt piuha ja bufferoitu pitkä piuha, jos A/B-testissä lyötäisiin eteen, kyllä menisi sormi suuhun. Sama juttu, eli ensimmäinen ja neljäs näyte kuulostavat hyvin tarkkaan samoilta, kun hiirellä klikkailen edestakaisin niiden välillä. Eli nämä kaksi näytettä ovat kirkkaampia soundiltaan, eli trebleä/diskanttia on selvästi enemmän. luppa: Frequency Analysis... https://www.dropbox.com/s/h159g1awex69yrn/vaste-fft256.png Tukee kuulemaani sikäli, että on selvästi kaksi käytännössä samalta kuulostavaa näytettä. Melko alhaalta tuo vaimentuma alkaa, eli jo 3 Khz:lla on jotain 2-3 dB vaimentumaa. Tosin vielä melko vähän ihmiskorvalle, mutta viimeistään suorassa vertailussa tuollaisenkin eron kyllä huomaa, varsinkin muutama kilohertsin alueella. Ainakin jos on vain kitara soimassa, eikä koko bändi. Mutta 4 kHz:n tienoilla onkin sitten jo sen verran reipas ero, eli jotain 5-6 dB, että sen kyllä kuulee helposti, vaatimattomillakin laitteilla. Kaiken tämän perusteella pikainen johtopäätös on, ainakin em. setupin tapauksessa: * lyhyt -> vahvari: OK * pitkä -> vahvari: usean dB:n vaimennus treble-alueella * pitkä -> buffer -> lyhyt -> vahvari: -- || -- * lyhyt -> buffer -> pitkä -> vahvari: OK Erot ovat suurempia, kuin mitä itse odotin. Lisäksi odotin, että ei aivan noin alhaisilta taajuuksilta alkaisi vaste laskemaan. Vaan empä ole moisia koskaan itse tullut mitanneeksi... :-p Ihan korvilla kuulee ilmiselvän jaon kahteen leiriin ja käppyräkin sitä tukee, näyttäen useamman dB:n eroa. Ja vain korkeammilla taajuuksilla, eli Treble-alueella, kuten teoriassakin pitäisi käydä. Sen verran merkittävä ero voi näköjäään joskus olla, että itse kunkin kannattaa omien kytkentöjen valmistuttua tsekata, että muuttuuko soundi itselläkin yhtä paljon vaikkapa koko pedal boardin ohittamalla. Vaiko ei lainkaan. Varsinkin silloin hyödyllinen testi, jos kroonisena ongelmana on korkeimpien taajuuksien vaimeus, vaikka kuinka on No Load- potikkaa sun muuta konstia jo käytössä. Tosin olihan Hendrixillä ja monilla muillakin usein kaikenlaista epämääräistä kierrekaapelia sun muuta. Eikä siihen aikaan taidettu juurikaan buffereita ja True Bypasseja pahemmin murehtia. Saattoipa joskus olla jopa hyväksikin, koska joku suunnittelematon diskantin vaimentuma saattoi viedä ylimääräistä terävyyttä pois jostain rankasta Fuzz-soundista tms. Eli kokonaisuus on joka tapauksessa se, mikä ratkaisee, eikä jonkun yksittäisen osa-alueen maksimaalisen suora taajuusvaste tms. D'oh! | |
| kimurantti1 31.05.2014 18:42:24 (muokattu 31.05.2014 19:01:07) | |
luppa: Kuulit siis eroa tuon pitkä piuhan ja pitkä piuha-bufferi-lyhyt piuha-yhdistemän välillä? Itse en saa eroa kuulumaan vaikka kuinka kelaan audio-editorissa eestakasin :) Samaten samalta kuulostaa omaan korvaan tuo lyhyt piuha ja bufferoitu pitkä piuha, jos A/B-testissä lyötäisiin eteen, kyllä menisi sormi suuhun. EDIT: tuossa audio-editorissa, vanhassa Auditionissa, on tietty tuo Frequency Analysis. Sen käyttö kyllä tämmöiseen särötetyn kitarasoundin mittaamiseen kuulostaa älyttömältä mutta analyysi kun analyysi! Tuosta valkataan siis aina yksi pätkä ja ohjelma ruksuttelee tuommoisen käppyrän. Vihreä = Lyhyt piuha punainen = pitkä sininen = pitkä+bufferi+lyhyt keltainen = lyhyt+bufferi+pitkä https://www.dropbox.com/s/h159g1awex69yrn/vaste-fft256.png FFT-arvoa muuttamalla käppyrät mutkittelevat aina hieman eri tavalla, mutta lopputulos pysyi aina samana: 2000hz alla kaikki viivat mutkittelevat lähes identtisesti. Vihreä ja keltainen ovat käytännössä identtisiä, samaten punainen ja sininen keskenään. Joku katkaisee lähetyksen 16000hz:ssä :) Kyllä noissa pätkissä eroa on, ja tuo sun taajuusanalyysihän nimenomaan tukee sitä, että bufferista saadaan hyöty irti vain jos se on ennen pitkää piuhanvetoa. Sen sijaan jos mennään lyhyellä piuhalla laadukkaaseen bufferiin, niin sen jälkeen voidaan käyttää pitkääkin piuhaa ongelmitta. Tuossa analyysissä eroa alkaa tulla 2300Hz jälkeen. Monessa kohtaa eroa on 6db, ja se ei missään nimessä ole pieni ero - 2300-11000Hz -kaistalta kokonaisuudessaan vähintään muutama desibeli veks vaikuttaa todella korvinkuultavasti soundiin. Kitarakaiutin toki alkaa viimeistään 5000-6000Hz kohdalla leikkaamaan yläpäätä reilusti, mutta toi 2000-6000Hz välimaasto on todella kriittinen särösoundin luonteessa. E: vähän vielä lisää. 2- ja 3-pätkät kuulostaa mun monitoreilla melko samalta. Sen sijaan 1 ja 4-pätkissä on myös selvä ero, bufferoitu signaali on kirkkaampi. Tuossa tekemässäni ja ylempänä linkittämässäni piuhatestissä tulos on ihan samanlainen. Bufferoitu signaali on snadisti kirkkaampi kuin bufferoimaton. Ero on äänipätkissä aivan selvä. E2: Otetaan vähän takaisin, on noissa 2- ja 3-pätkissäkin eroa. Tosin sen verran vähän, että ne saattaisi mennä sokkotestissä sekaisin, mutta ei nekään ihan samalta kuulosta. Piecemaker // "Practice cures most tone issues." -John Suhr | |
| Groke 31.05.2014 18:58:38 | |
Old Joe: Onhan tuossa eroa pahimmillaan jopa 6 db ja vahvistaa näin väittämän, että signaalia on paras vahvistaa ennen pitkää johtoa, jos haluaa signaalin säilyvän mahdollisimman muuttumattomana. Yleisesti ottaen on toki aina sitä parempi, mitä suurempi ero signaalilla ja kohinalla on (S/N-suhde). Toki jos kitarasta ulos tuleva signaali jälkikäteen vahvistetaan/boostataan, niin silloin vahvistetaan/boostataan myös signaalin sisältämä kohina. Eli S/N-suhde ei siis muutu paremmaksi. Mutta jos vain pelkästä bufferista puhutaan, niin sehän on ymmärtääkseni ihan vain pelkkä impedanssin sovitin. Ainakin perusmuodossaan. Eli pelkkä bufferi ei siis vahvista heikkoa signaalia. Mutta kuten edeltä nähdään, se saattaa kyllä joskus estää signaalin vaimentumista, siis korkeimmista taajuuksista puhuttaessa. Matalampin taajuuksiin bufferi ei ymmärtääkseni vaikuta mitenkään (käytännössä), vaan eipä niiden vaimeneminen kait koskaan ongelma olekaan. Siis kun kaapeleista puhutaan. http://backstage.custom-sounds.com/ … /onko-bufferista-hyotya-vai-haittaa "Mitä bufferi tekee signaalille? Bufferilla saavutetaan tasainen tulo- ja lähtöimpedanssi. Tämä on periaatteessa hyvä asia. Bufferi pudottaa kitarasignaalin matalaimpedanssiseksi. Kuten impedanssi-blogissa kerroin, mitä matalampi sisääntulevan signaalin impedanssi on, sitä parempi on sen siirtosuhde. Bufferi vai boosteri? Bufferi sekoitetaan toistuvasti boosteriin. Tästä voidaan syyttää pedaalien valmistajia. Ne asetetaan usein samaan kuoreen. Riippuen valmistajasta, niitä voi käyttää joko/tai-periaatteella tai molempina yhtä aikaa. Nämä kaksi termiä eroavat toisistaan kuitenkin täysin. Bufferi on puhtaimmillaan "unity-gain"-laite. Se ei nosta kitarasta tulevan signaalin tasoa. Boosteri taas lisää signaaliin gainia (voltteja)..." D'oh! | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)