Kitarat: soittaminen ›

Mulla on ollut aika pitkän aikaa sellainen kahden vaiheilla olo, että toisaalta tekisi mieli lopettaa kitarointi ja toisaalta taas ei. Sen jälkeen kun lopetin tunneilla käynnin missä treenattiin opettajan kanssa lähinnä jazzia, niin jotenkin ei ole enää oikein inspiroinnut jatkaa soittamista. Se tuntuu vaan nykyään kaikin puolin aika turhalta ja hedelmättömältä hommalta ja lisäksi tuntuu, etten enää nykyään kehity ollenkaan soittamisessa - en teknisesti enkä musikaalisesti.
 
On vaan tunne, että on tavallaan tullut "tiensä päähän" soittamisessa ja ei todellakaan kehity enää ollenkaan. Ja, se ei todellakaan tarkoita sitä, että olisin jotenkin liian hyvä kitaristi ja että ei enää olisi kehittymisen varaa. Mutta, en tiedä, olen tosiaan kahden vaiheilla, ehkä myyn kaikki kitarakamani ja koitan keksi muuta sisältöä elämään. Ja en tarkoita tätä kitarakamoista luopumista mitenkään negatiivisena tai surkuteltavaanan asiana, pelkästään yhtenä normaalina elämäntapa muutoksena. =)
 
Onko muilla koskaan käynyt mielessä, että myy pois kitarakamat ja yksinkertaisesti lopettaa soittamisen ja koittaa keksiä tilalle jotain muuta tekemistä/aktiviteettia?

Niin, pitäisihän sen olla hauskaa ja sitä se ei ole ollut enää pitkään aikaan. Oikeastaan ainoastaan bänditreeneissä käyminen tuntuu joten kuten hyvältä ja kehittävältä, mutta niin kuin sanoin, niin muuten koko homma maistuu aika puulle ja pahasti.
 
Ja, toki kitaran soittaminen on joskus aikaisemmin ollut "mun juttu", en varmaan muuten olisi soittanut yli 20-vuotta. =)
 
Ja, jos myyn musiikkikamani, niin nuotit on varmaan ainoat mitkä jätän myymättä, mulla on niitä niin isot kokoelmat, että jos sitten joskus taas haluaa aloittaa uudelleen soittamisen, niin niissä olisi hirveä homma ruveta keräämään niitä taas uudelleen =)

silhouette: Se tuntuu vaan nykyään kaikin puolin aika turhalta ja hedelmättömältä hommalta ja lisäksi tuntuu, etten enää nykyään kehity ollenkaan soittamisessa - en teknisesti enkä musikaalisesti.
...
On vaan tunne, että on tavallaan tullut "tiensä päähän" soittamisessa ja ei todellakaan kehity enää ollenkaan.

Voisko sellainen hetkellinen "resetöinti"/puhdistus onnistua tällaisessa tilanteessa? Jos pitäisit pienen(/vähän isomman) tauon. Olisit hetken aikaa ilman musaa kokonaan - vähällä musiikinkuuntelellu. Ikäänkuin unohtaisit mitä on olla "kitaristi", tekisit "kitaraegoitsemurhan". Sitten kokeilisit uudelleen, miltä kuusikielisen soittaminen maistuu.
 
Oletko ajatellut muita instrumentteja kokeilla? Sellaisetkin voisivat virkistää musiikkielämää. :)

calf: Voisko sellainen hetkellinen "resetöinti"/puhdistus onnistua tällaisessa tilanteessa? Jos pitäisit pienen(/vähän isomman) tauon. Olisit hetken aikaa ilman musaa kokonaan - vähällä musiikinkuuntelellu. Ikäänkuin unohtaisit mitä on olla "kitaristi", tekisit "kitaraegoitsemurhan". Sitten kokeilisit uudelleen, miltä kuusikielisen soittaminen maistuu.
 
Oletko ajatellut muita instrumentteja kokeilla? Sellaisetkin voisivat virkistää musiikkielämää. :)
 
Erittäin hyvä idea, mutta, mulla on juuri se ongelma, että en jotenkin osaa paneutua kuin yhteen asiaan kerralla, mikä tarkoittaa sitä, että esim. joko soitan kitaraa tai vaihtoehtoisesti piirrän. En jotenkin osaa pitää sellaista "egoa" mihin mahtuisi molemmat, siis piirtäminen tai soittaminen. Olen aina ollut sellainen, että panostan vain yhteen juttuun kerrallaan ja sitten annankin kaikkeni siinä yhdessä asiassa =)
 
Ja, itseasiassa olen muuten ajatellut muitakin instrumenttejä: esim. bassoa tai koskettimia voisi olla hiton kiva soitella, eli kiitos siitäkin muistutuksesta, plussaa =)

Mitenkäs jos kokeilisit jotakin ihan uutta musiikkigenreä? Vai onko jo tullut soiteltua vaikka mitä?

sustain65: Mitenkäs jos kokeilisit jotakin ihan uutta musiikkigenreä? Vai onko jo tullut soiteltua vaikka mitä?
 
En halua kehuskella, mutta olen kyllä kahlannut kitaran kanssa aika pitkälle kaikki genret läpi. Niin jazzit, proget, metallit, rockit, countryt, bluesit ja jopa klassisetkin on aika pitkälle tullut tutkittua ja koluttua. Ja, tämäkään ei taas tarkoita, että ajattelisin tietäväni kaiken kaikista musiikkityylesistä ja genreistä, mutta jonkin verran on jo kyllä kokemusta kerennyt kertyä =)

silhouette: En halua kehuskella, mutta olen kyllä kahlannut kitaran kanssa aika pitkälle kaikki genret läpi. Niin jazzit, proget, metallit, rockit, countryt, bluesit ja jopa klassisetkin on aika pitkälle tullut tutkittua ja koluttua. Ja, tämäkään ei taas tarkoita, että ajattelisin tietäväni kaiken kaikista musiikkityylesistä ja genreistä, mutta jonkin verran on jo kyllä kokemusta kerennyt kertyä =)
 
No siltähän se vaikuttaa kun artistilistaustasi katsoo!

sustain65: No siltähän se vaikuttaa kun artistilistaustasi katsoo!
 
Joo, on sitä ihmeen paljon kerennytkin tsekata kaikeinlaista musiikkia laidasta laitaan vuosien varrella ja mun mielestä hyvää musiikkia löytyy joka genrestä =)

silhouette: Mulla on ollut aika pitkän aikaa sellainen kahden vaiheilla olo, että toisaalta tekisi mieli lopettaa kitarointi ja toisaalta taas ei. Sen jälkeen kun lopetin tunneilla käynnin missä treenattiin opettajan kanssa lähinnä jazzia, niin jotenkin ei ole enää oikein inspiroinnut jatkaa soittamista. Se tuntuu vaan nykyään kaikin puolin aika turhalta ja hedelmättömältä hommalta ja lisäksi tuntuu, etten enää nykyään kehity ollenkaan soittamisessa - en teknisesti enkä musikaalisesti.
 
On vaan tunne, että on tavallaan tullut "tiensä päähän" soittamisessa ja ei todellakaan kehity enää ollenkaan. Ja, se ei todellakaan tarkoita sitä, että olisin jotenkin liian hyvä kitaristi ja että ei enää olisi kehittymisen varaa. Mutta, en tiedä, olen tosiaan kahden vaiheilla, ehkä myyn kaikki kitarakamani ja koitan keksi muuta sisältöä elämään. Ja en tarkoita tätä kitarakamoista luopumista mitenkään negatiivisena tai surkuteltavaanan asiana, pelkästään yhtenä normaalina elämäntapa muutoksena. =)
 
Onko muilla koskaan käynyt mielessä, että myy pois kitarakamat ja yksinkertaisesti lopettaa soittamisen ja koittaa keksiä tilalle jotain muuta tekemistä/aktiviteettia?
 
Ihan normaali olotila ja veikkaan, että kaikille tulee näitä hetkiä..... ainakin itselleni tulee (bänditouhun jälkeen pidin kahdeksan vuoden soittotaun). Itselleni ei ole tullut mieleen kaikkien kamojen myyminen, mutta jos siltä tuntuu niin mikäpä siinä ja niitähän saa kaupasta lisää jos joskus mieli muuttuu. Tauon pitäminen on ihan järkevääkin silloin kun soitto ei maistu, elimistö ikään kuin ilmoittaa että pitää vähän levätä välillä.
 
Sitä paitsi on hyvä elää muutakin elämää välillä ja katsella maailmaa toisesta vinkkelistä että on sitten sitä ilmaistavaa kun soitto taas maistuu. Olen täysin varma, että se aika tulee kohdallasi vielä.

hallu: Sitä paitsi on hyvä elää muutakin elämää välillä ja katsella maailmaa toisesta vinkkelistä että on sitten sitä ilmaistavaa kun soitto taas maistuu. Olen täysin varma, että se aika tulee kohdallasi vielä.
 
Olipas jotenkin erittäin mukavasti sanottu, mutta mistä voit olla varma, että "se aika tulee vielä mullekin"? Se olisi kiva kuulla =)

Välillä on itelläkin vähän pienellämmä skaalalla ollu tollasia tuntemuksia, mutta joku siihen kitaran ääreen aina vie. Mä en oo vielä puoliksikaan noin pitkään soittanut kuin sä enkä oo varmaan puoliakaan noista genreistä ehtinyt sisäistää, mikä on toisaalta hyvä ja toisaalta huono, mutta luulen että kukaan ei osaa liian hyvin hallita kitaraa.
Mun mielestä sun pitäis pitää taukoa soitosta ja katsella alkaako taas kitaran hiplailu houkutella uudestaan. Joka tapauksessa, niinkuin jotkut jo sanoivatkin, ainakin ne tärkeimmät kitarat itse pitäisin tallella ja jotkin soittokamat vaikka muistona edes siitä 20 vuodesta. Aina ois jotkut kamat soittovalmiina. Veikkaan että kun oot kuitenkin noin pitkää kitaran kanssa viihtynyt ja ilmeisesti aika tosissaankin, et pysty kauheen kauaa pysyttelemään kitarasta erossa. Eikö soittamisen vois pitää ihan harrastuksena, vähän niikuin lenkkeilyn. Ei liian vakavasti, vaan lenkkeilee sillon kun on hyvä sää ja hyvä fiilis, eikä ota siitä paineita. Välillä aina tulee treenattua liian tiukasti ja kriittisesti ja sillon se soittaminen alkaa vaan ahdistaa ja painamaan mieltä. Jotenkin sillon aina vaan kelailee että vaikkei siinä nyt kehittyisikään niin kovasti niin so what, voitpahan riipasta muiden iloksi juhannuskokon äärellä vaikka parit soinnut. En tiiä onko kitaratuntien ottaminen sinänsä sulle hyödyksi, mutta voisikohan kitaratuntien ottaminen tai jonkun kanssa soittelu ihan vuorovaikuitteisen oppimisen ja perus jamittelun mielessä auttaa. Bändissä soittaminen ja/tai tunneilla käyminen ainakin mulla auttaa että on pakko opetella vaikkei aina huvittaisi.
Jätä kitaransoitto enemmän hetkeks taka-alalle ja koita löytää joku uus juttu joka inspiroisi, vaikka uus soitin. Et vissiin soita bändissä, mutta potentiaalisen bändin löytäminen varmasti innostaisi soittelemaan taas.

Lyö soittimet varastoon vuodeksi ja kato sitten miltä tuntuu.

silhouette: Olipas jotenkin erittäin mukavasti sanottu, mutta mistä voit olla varma, että "se aika tulee vielä mullekin"? Se olisi kiva kuulla =)
 
Jonkun ajan päästä sä naureskelet sille miten tosissaan oot soittamisen joskus ottanut. Teet jotain kivaa, lähe vaikka matkalle kesällä etelään tai vaikka lappiin. Oon varma että sen jälkeen jo soittaminen tuntuu paljon kevyemmältä.

Kiitos sullekin Freakingenius hienoista viesteistä, todella paljon tullut tähän ketjuun hyviä ja asiallisia vinkkejä =)
 
EDIT: Freakingenius: Kyllä meillä itse asiassa on tällä hetkellä kolmen hengen bändi kasassa, rumpali, basisti ja minä. Ainut, että me ollaan oltu hetken aikaa ilman treenikämpää ja ollaan vaan äänitelty kolmistaan rumpalin kotona jolla on koti-studio. Eli, se ehdottamasi bändihomma on kyllä vireillä jatkuvasti =)

silhouette: Kiitos sullekin Freakingenius hienoista viesteistä, todella paljon tullut tähän ketjuun hyviä ja asiallisia vinkkejä =)
 
EDIT: Freakingenius: Kyllä meillä itse asiassa on tällä hetkellä kolmen hengen bändi kasassa, rumpali, basisti ja minä. Ainut, että me ollaan oltu hetken aikaa ilman treenikämpää ja ollaan vaan äänitelty kolmistaan rumpalin kotona jolla on koti-studio. Eli, se ehdottamasi bändihomma on kyllä vireillä jatkuvasti =)
 
Okei, hyvä homma. Muistelin vaan että oman bändin kaaduttua soittaminen tuntui aika vastenmieliseltä pidemmän aikaa. Mä yritän aina pitää mielessä kun vituttaa, että soittaminen on pelkkää plussaa ja että on paljon jengiä jotka toivoo että ois joskus opetellut soittamaan tai että olisi edes ollut mahdollisuutta opetella. Tavallaan on ihan kiva että se soittotaito on siellä jossain vaikkei sitä aktiivisesti käyttäisikään. Ite ajattelin alkaa vähän opiskella vaihteeksi pianon tai klassisen kitaran soittoa :)
Toivottavasti löydätte treenikämpän! Meillä kaatu bändi siihen kun meiät heitettiin treenikseltä ulos naapurin mummon mielestä liian kovan volumen takia.. :D

silhouette: Olipas jotenkin erittäin mukavasti sanottu, mutta mistä voit olla varma, että "se aika tulee vielä mullekin"? Se olisi kiva kuulla =)
 
Enhän minä sinua tunne, mutta viesteistäsi minulle on muodostunut kuva, että sinulla lienee tutkiva mieli ja kaikki tekemäsi työ kitaran parissa kertoo, että se on ollut sinulle hyvä väline. Minä ajattelen, että kitara on koti. Kotona ei aina huvita olla, mutta kotiin on kiva palata;-).

Tämä soittaminen on niinkuin huuliherpes. Aikansa voi olla, että homma melkein unohtuu, mutta kylllä se taas jossain välissä kuplii pintaan. Been there. Itsellä alokoi maistumaan paskalta aikanaan, mutta kymmenen vuoden soittopaussin jälkeen alkoi taas soitin istumaan hyppysissä.
 
Suurin oivallus, mikä pitkän paussin jälkeisen muutaman vuoden pimputtelun aikana on tullut, on se että tät tehdään ihan vaan sen takia, että tämä on hauskaa. Ei tarvitse edes yrittää päteä.

Ianuarius: Lyö soittimet varastoon vuodeksi ja kato sitten miltä tuntuu.
 
Juuri näin, kunnon tauko on hyvä asia. Tai tasapainottaminen.... hanki moottripyörä ja nysvää sen kanssa, toimii myös. Moottoripyörän kanssa ei tarvitse olla kiinnostunut muiden aikatauluista, vaan tekee just niinkuin itse haluaa. Ei mitään menestymisen paineita :)

freakingenius: Ite ajattelin alkaa vähän opiskella vaihteeksi pianon tai klassisen kitaran soittoa :)
 
Jos sua kiinnostaa opetella klassista kitaraa, niin mulla on muuten aika paljon ylimääräisenä klassisen kitaran nuotti ja tabulatuuri-kirjoja, laitan PV:tä.